Kokoomuksen huoli Hernesaaren osalta toteutui

Helsingin hallinto-oikeus on päättänyt tänään kumota Hernesaaren asemakaavan. Kumoamisen perusteena ovat puutteelliset liikennejärjestelyt ja perusteettomat odotukset liikennemäärien vähenemisestä.

”Hernesaaren kaavan kaatuminen Hallinto-oikeudessa on merkittävä isku Helsingin asuntotuotantotavoitteille. Samaan aikaan en ole ratkaisusta yllättynyt, sillä kaavan liikennettä koskevat puutteet ovat olleet nähtävissä jo pitkään.”, Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov sanoo.

Sazonov on pettynyt siihen, että erityisesti Kokoomuksen esittämiä ratkaisuja Hernesaaren liikennekysymykseen ei otettu poliittisen enemmistön vastustuksen takia huomioon:

”Kokoomus on koko kaavan valmistelun ja päätöksenteon ajan nostanut esiin huolta liikenteen sujuvuudesta Hernesaaressa ja muussa kantakaupungissa. Tuhansien asukkaiden ja työpaikkojen autoliikenneyhteys on perustunut suunnitelmissa käytännössä vain kapean Telakkakadun varaan. Olemme pitäneet tätä kestämättömänä ja halunneet siksi säilyttää esimerkiksi maanalaisen yhteyden mahdollisuuden. Nyt tämä nousee merkittävään arvoon”.

”Nyt on viimeinen hetki tarttua Hernesaaren liikennekysymyksen ratkaisuun. Meidän on varmistettava, että liikkuminen rakentuvalle alueelle on sujuvaa, eikä se tuki myöskään kantakaupungin tai Töölön katuja. Emme halua Hernesaaresta liikenteellisesti samanlaista tikittävää aikapommia kuin Jätkäsaaresta.”, Sazonov vaatii.

Kokoomus tehnyt asiaa koskevia esityksiä koko päätöksenteon ajan – Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto haranneet vastaan

Kokoomuksen huoli Hernesaaren liikennejärjestelyistä on näkynyt konkreettisina esityksinä kaupunkiympäristölautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa.

”Esitin kaupunginhallitusvaiheessa Kokoomuksen esityksenä vastaesityksen, jossa vaadittiin uusia liikenneratkaisuja varmistamaan Hernesaaren liikenteen sujuvuus myös uuden kaupunginosan rakentamisen jälkeen. Kaavaan ja siihen kytkeytyvien alueiden liikenneratkaisujen ongelmat olivat ilmeisiä jo tässä vaiheessa.”, Sazonov sanoo.

Kaupunginhallitus päätti Sazonovin esityksestä kirjata kaavapäätökseen liikennettä koskevana huomiona:

”Hernesaaren ja eteläisen kantakaupungin liikenteen toimivuuden ja asukasviihtyisyyden parantamiseksi selvitetään kaikkien eri liikennemuotojen näkökulmasta, millaisilla uusilla liikenneratkaisuilla voidaan sujuvoittaa Hernesaaren ja eteläisen kantakaupungin liikennettä ulosmenoteille ja vähentää Hernesaaren liikenteestä aiheutuvaa eteläisiin kaupunginosiin ja Töölöön suuntautuvaa katuverkkoa kuormittavaa huolto- ja henkilöautoliikennettä.”

Koska tämänkin kirjauksen jälkeen tarve hakea merkittävämpiä muutoksia liikenneratkaisuihin oli ilmeinen, Kokoomus teki vielä valtuustovaiheessa esityksen, jossa vaadittiin ratkomaan Hernesaaren liikenneongelmia kaikin mahdollisin keinoin:

”Etelä-Helsingin uusi rakentaminen ja liikennejärjestelmän suunnittelu perustuu epärealistiseen oletukseen liikenteen määrästä. Jos täydentäviä liikenneratkaisuja ei tehdä, eteläisen kantakaupungin liikenteelle voi seurata merkittäviä ongelmia Hernesaaren rakentamisesta. Hyväksyessään kaavan kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän kaikki mahdollisuudet tämän ongelman estämiseksi.”

Ponsi kuitenkin kaatui vihreiden, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton vastustukseen.


Terapiatakuusta viipymättä päätös eduskunnassa

Helsingin kaupunginhallitus käsitteli tänään terapiatakuuta koskevaa aloitetta. Käsittelyssään kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Kokoomuksen esityksen, jossa vaaditaan aloitteen nopeaa käsittelyä eduskunnassa.

”Kaupunginhallitus alleviivaa, että eduskunnan tulee käsitellä Terapiatakuu-kansalaisaloite viipymättä. Takuun käyttöönoton myötä syntyvä lisäresurssitarve on korvattava kunnille täysimääräisesti, jotta se ei johda muiden mielenterveyspalveluiden karsimiseen, vaan mielenterveyspalveluiden palvelutaso ja kehittäminen kokonaisuutena voidaan varmistaa”, Kokoomuksen esityksessä todetaan.

Kokoomuksen kaupunginhallitusryhmä haluaa myös, että kaupunki tekee tarvittavat selvitykset terapiatakuun mukaisen toimintamallin käyttöönotosta Helsingissä. Lisäksi työ perustason mielenterveyspalveluiden parantamiseksi ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi on aloitettava heti ja sen on oltava jatkuvaa.

”Haluamme, että jokainen apua tarvitseva saa sitä mahdollisimman nopeasti. Terapiatakuun osalta on tärkeää, että sen vaatimat resurssit ja henkilöstö ovat ensin selvillä. Kun selvitykset tehtäisiin nyt, olisi vuoden 2022 talousarviosta päätettäessä edellytykset tehdä punnittu ratkaisu terapiatakuuta koskien”, Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov toteaa.

”Terapiatakuulla on todennäköisesti vähäistä suurempia kustannus- ja henkilöstövaikutuksia, joten sen käyttöönottoa tulisi käsitellä osana talousarvion laadintaa. Jos takuu otettaisiin käyttöön ilman lisäresurssia voisi se tarkoittaa pahimmillaan heikennyksiä muihin mielenterveyspalveluihin. Tätä emme halua”, Sazonov jatkaa.

Sazonov kääntää katseensa hallituspuolueita edustavien valtuustoryhmien suuntaan:

”Toivomme, että etenkin hallituspuolueiden valtuustoryhmät vaikuttaisivat omiin puolueisiinsa, että kansalaisaloite terapiatakuusta käsiteltäisiin mahdollisimman pian eduskunnassa. On kestämätöntä, että hallituspuolueet ovat jarruttaneet aloitteen nopeaa käsittelyä kokoomuksen vaatimuksista huolimatta.”


Poistetaan asunnottomuus Helsingistä

Koti saa lämpimät ajatukset liikkeelle. Oman kodin seinät tuovat vakautta ja turvaa elämän kuohunnalta. Ne antavat mahdollisuuden pysähtyä ja rauhoittua, kerätä voimaa. Valitettavasti rauhallinen koti ei ole itsestäänselvyys jokaiselle. Osalle sitä ei ole edes koti ylipäänsä.

Vuonna 2020 Helsingissä oli tilastojen mukaan noin 1500 asunnotonta. Tosiasiallisesti määrä lienee vielä tätä suurempi. Kaupungin hiljentyessä yöhön osa jatkaa liikettä etsien yöpaikkaa. Joka yö eri puolilla kaupunkia olevat hätämajoituspaikat ovat täynnä.

Se, että asunnottomuutta on edelleen näinkin laajasti on hyvinvointiyhteiskuntamme häpeä. Kenenkään ei tule joutua miettimään, minne pääsee seuraavaksi yöksi nukkumaan. Erityisen suuri häpeä se on siksi, että meillä olisi kaikki edellytykset ratkaista kysymys.

Suomessa noudatettu asunto ensin -periaate on hyvä ja laajasti järkeväksi tunnustettu tapa lähestyä sosiaalisia ongelmia. Ihmiselle on ensin saatava katto pään päälle, turvallinen oma paikka, jotta on olemassa edes edellytyksiä auttaa ihmistä ratkaisemaan muita ongelmia elämässään.

Asunnottomuuden syyt ovat moninaisia ja asunnottomuuden ratkaisu vaatii monipuolisia toimia. Tärkeimpänä niistä on kuitenkin sopivien asuntojen löytyminen.

Pelkästään Helsingin kaupungin asunnoilla on lähes 50 000 asuntoa. Lisäksi kaupunki omistaa asuntoja muuta kautta.

Nämä asunnot pitää kohdistaa asuntoja eniten tarvitseville. Sellaisia ovat helsinkiläiset, jotka eivät saa vuokrattua asuntoa vapailta markkinoilta esimerkiksi luottotietojen puuttumisen takia. Maksuhäiriömerkintöjä on jo lähes 400 000 suomalaiselta ja määrä kasvaa jatkuvasti.

Kun neuvottelimme Helsingin kaupungin asunto-ohjelmasta, ajoin voimakkaasti tavoitetta siitä, että kaupungin asunnot kohdennettaisiin ensisijaisesti vailla asuntoa oleville. En voi ymmärtää, että tavoite ei saanut riittävän suurta tukea muiden puolueiden suunnalta.

Ohjelmaan saatiin kuitenkin kirjaus siitä, että asuntokantaa kohdennetaan korostetusti asunnottomuuden torjuntaan. Tämä kirjaus pitää toteuttaa täysimääräisesti.

Pienet painotusmuutokset eivät kuitenkaan riitä. Meidän on torjuttava asunnottomuutta nykyistä määrätietoisemmin. Esitänkin, että Helsingin tulee asettaa tavoitteeksi poistaa kaupungista asunnottomuus tulevan valtuustokauden aikana.

Teksti on julkaistu alunperin Helsingin Uutisten kolumnina