2.11.2023
Helsingin kaupungin talousarviosta vuodelle 2024 on saavutettu neuvottelutulos. Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmä on tyytyväinen saavutettuun sopuun. Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Maarit Vierunen ja kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Daniel Sazonov katsovat, että Kokoomuksen tavoitteet toteutuvat budjettiesityksessä hyvin.
”Lopputulos budjettineuvotteluista on sellainen, johon kokoomuksessa voidaan olla tyytyväisiä. Yksi kokoomuksen keskeisistä tavoitteista oli varmistaa, että kunnallisverotuksen suunta on alas – ei ylöspäin. Tämä tavoite toteutui, vaikka budjettineuvottelujen alla nähtiin esityksiä kuntaveron kiristämisestä,” sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Maarit Vierunen.
Myös panostusten osalta talousarvioesitys sisältää Helsingin kokoomukselle tärkeitä tavoitteita.
”Kokoomukselle on ollut tänäkin vuonna tärkeää varmistaa, että Helsingin päiväkodit ja koulut saavat riittävät resurssit. Olemme halunneet välttää talouden niukkuuden kohdistumisen lapsiin ja nuoriin. Erityisen tyytyväisiä olemme siihen, että pystymme vahvistamaan tarveperusteisen rahoituksen osuutta ehkäistäksemme koulujen eriytymistä kaupungin sisällä,” toteaa apulaispormestari Daniel Sazonov.
Helsingin Kokoomus pitää hyvänä, että kaupungin eriytymiskehitykseen puututaan myös kaupunkiympäristön puolella.
”Hyväksytty budjettisopu mahdollistaa alueiden väliseen segregaatioon puuttumisen sekä parantaa kaupungin turvallisuutta. Kaupunkiuudistusalueiden investointeja aikaistetaan ja yleisten alueiden siisteyteen ohjataan lisäeuroja. Uutena avauksena luodaan erityiset tehostetun hoidon alueet lähiympäristöön vaikuttavien sosiaali- ja terveyspalveluiden ympärille,” Vierunen ja Sazonov korostavat tyytyväisinä.
Budjettisovussa merkittävään osaan ovat nousseet myös sujuvan liikkumisen varmistamiseen pyrkivät tavoitteet.
”On tärkeää, että budjetista löytyy liuta liikkumista helpottavia kirjauksia. Panostamme sähköautojen latausedellytyksiin, kävely- ja pyöräilyreitteihin ja riittävien pysäköintimahdollisuuksien varmistamiseen. Erityishuomiota saavat tulevat katutyömaat. Kulosaaren sillan korjauksen aikainen liikenteen sujuvuus varmistetaan. Lisäksi otetaan käyttöön tie- ja katutöiden sekä rakennus- ja korjaustöiden työmaalupaus, jolla minimoidaan kaupunkilaisille töistä aiheutuvaa haittaa ja sen kestoa,” toteaa apulaispormestari Sazonov.
Aikaisemmasta muutamasta vuodesta poiketen budjettisovussa ovat mukana kaikki kaupunginhallituksessa edustetut poliittiset ryhmät.
”Budjettisovussa panostetaan turvallisuuteen, kriittisiin palveluihin sekä henkilöstön veto- ja pitovoimaan palkkakehitysohjelmaa jatkamalla. Samaan aikaan kaupunkilaisten ostovoimasta ja kukkarosta pidetään huolta. Helsingin kokoomuksessa ollaan hyvin tyytyväisiä budjettisopuun ja siihen, että sitä on ollut tekemässä kaikki kaupunginhallituksessa edustetut ryhmät,” päättää valtuustoryhmän puheenjohtaja Maarit Vierunen.
21.8.2023
Reipas otsikko, mutta ei katteeton. Suomi toisena kielenä opetuksesta on tullut hämmentävä osa koulutusjärjestelmäämme. Maahanmuuttajalasten parhaaksi ajateltu systeemi on kääntynyt tarkoitusta vastaan. Siitä on tullut systemaattinen väline laskea käytännössä pysyvästi rimaa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville oppilaille.
Suomi toisena kielenä on tarkoitettu tarjoamaan apua oppilaille, joiden suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella tai alueilla. Helsingissä on kuitenkin merkkejä siitä, että lapsia ohjautuu S2 opetukseen myös väärin perustein – kun siihen ei olisi tarvetta. Enkä usko Helsingin olevan tässä yksin.
Helsingin kaupungin perusopetuksessa 23 % oppilaista on vieraskielisiä (joista monet Suomessa syntyneitä ja kasvaneita!) ja lähes täysin sama osuus on S2/R2-oppilaita.
Lukuja voi peilata esimerkiksi siihen, että kun kielellistä osaamista vertailtiin valtakunnallisesti, paljastui arviossa, että noin viidesosalla S2 opetuksessa olevista kielitaito oli niin hyvä, että he voisivat osallistua suomen kieli äidinkielenä -opetukseen.
On käsittämätöntä, että niin usein suomessa syntyneet ja kasvaneet lapset, jotka ovat myös käyneet suomalaista varhaiskasvatusta ja esiopetusta päätyvät äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sijaan S2-opetukseen. Usein vanhemmat eivät välttämättä edes ymmärrä näin tapahtuneen – eikä alakouluikäinen osaa muuta vaatia.
Tänään kaupunginhallituksessa käsiteltiin S2-opetusta ja siinä havaittuja ongelmallisuuksia valtuustossa tehdyn aloitteen pohjalta. Kaupunginhallituksessa päätimme yksimielisesti palauttaa virkakunnan tekemän aloitevastauksen valmisteluun, sillä tilanne vaatii selkeästi nykyistä jämäkämpää otetta. Palautusesityksessä tehtiin yksimielisesti monta tärkeää linjausta:
”Kaupunginhallitus katsoo, että kasvatuksen- ja koulutuksen toimialalla on otettava käyttöön kaikki tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että S2-opetukseen ohjautuvat vain sellaiset lapset, joilla ei katsota olevan riittäviä edellytyksiä pärjätä suomen- tai ruotsinkielisessä äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Kielen kanssa kevyempää tukea tarvitseville lapsille ja nuorille on jatkossakin tarjottava S2-tukea äidinkielen opetuksen rinnalla. Parempien toimintatapojen luomisen yhteydessä varmistetaan, että S2-opetuksesta hyötyvien oppilaiden oikeus S2-opetukseen turvataan.
Kaupunginhallitus kiirehtii konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla kehitetään s2-opetukseen ohjaamisen ja kielitaidon arvioinnin käytäntöjä siten, että edellä kuvattu tavoite toteutuu. Tämän lisäksi oppilaiden kielen oppimista S2-opetuksessa on seurattava niin, että siirtyminen äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen tapahtuu tavoitteellisesti ja oikea-aikaisesti.
Monikielisen todellisuuden olosuhteissa tulee korostaa yksilöllistä lähestymistapaa. Eri kouluissa tulee olla läpinäkyvät ja yhtenäiset kriteerit S2-opetukseen ohjaamiselle. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, että opettajat saavat kriteereistä tukea ohjeiden selkeyttämiseksi ja niiden toimeenpanoon viemiseksi.
S2-opetuksen kehittämistä ja eheää suomen kielen opinpolkua, jossa erillisestä S2-opetuksesta on myös selkeä reitti pois, painotetaan Tulevaisuuden taidot -ohjelmassa.
Luokkajakoja tehtäessä varmistetaan, että luokkajakoja ei tehdä niin, että S2 opetuksessa olevia oppilaita kootaan samoille luokille lukujärjestysteknisten syiden tai muun koulutyön järjestämisen yksinkertaistamisen takia.
Kaupunginhallitus toteaa, että suomen tai ruotsinkielen äidinkielitasoisen oppimisen pohja rakennetaan varhaiskasvatuksessa. Kaupunginhallitus katsookin, että erityisesti muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen astetta tulee määrätietoisesti nostaa tavoitteena, että jokainen muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen viimeistään kolmevuotiaana.
Kaupunginhallitus katsoo, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tapahtuvan suomen tai ruotsin kielen oppimisen tulee olla tavoitteellista.
Kaupunginhallitus näkee, että Helsingin tulee ottaa edelläkävijän rooli suhteessa opetushallitukseen S2-opetuksen kansallisen tason arvioinnin ja mittariston osalta samalla kun kaupunki kehittää omaa S2-opetustaan. Keskeistä on myös jatkuva tiedon kerääminen yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien ja akateemisen tutkimuksen kanssa.”
20.3.2023
Suomalainen elinkeinoelämä on varsin yksiääninen: vientivetoinen Suomi tarvitsee vihreää siirtymää. Suomalaisen tuotannon ja teollisuuden kilpailuetuna ei Suomessa ole halvalla tehty bulkkituotanto, vaan korkean jalostusasteen tuotteet ja teknologiat. Meidän täytyy olla edistyksen kärjessä pärjätäksemme globaalissa kilpailussa.
Siksi keskustelu siitä, että ilmastotavoitteista tai vihreästä siirtymästä ollaan valmiita joustamaan, on melkoista myrkkyä Suomelle ja suomalaiselle teollisuudelle. Vihreä siirtymä ja markkinoille tarjottavat ilmastoratkaisut ovat suomalaiselle vientiteollisuudelle järisyttävän suuri mahdollisuus.
Suomi on tällä hetkellä maailman johtavia maita puhtaan teknologian innovaatioissa. Nämä innovaatiot eivät ole syntyneet tyhjästä – pitkän linjan sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan antaa signaalin siitä, että Suomessa on välittämätöntä ja hyödyllistä investoida puhtaaseen teknologiaan.
Ilmastonmuutos on yksi tulevaisuuden kohtalonkysymyksistä. Viime vuodet ovat pikemminkin osoittaneet, että esimerkiksi vihreä siirtymä energiassa on tukenut ilmastopolitiikan lisäksi taloutta ja turvallisuutta. Kun Venäjä kävi uuteen brutaaliin hyökkäyssotaan Ukrainassa, piti Suomen riippuvuus venäläisestä fossiilienergiasta katkaista vauhdilla. En ole aivan varma ymmärsivätkö kaikki, kuinka paljon saamme kiittää uusiutuvan energian osuuden merkittävää kasvua Suomessa siitä, että selvisimme talvesta kohtalaisesti.
Oikea kysymys ei olekaan se, että pitääkö ilmastonmuutosta torjua, vaan se, että mistä ilmastonmuutoksen torjuntaan vaadittavat rahat investointeihin saadaan. Kun vuodesta toiseen yritysten investoinnit eivät ylitä poistoja, rapautuu uudistuskykymme ja tuotantokapasiteettimme.
Investointiaste on Suomessa selvästi matalampi kuin muissa pienissä Euroopan maissa ja kannusteet investointiin ovat suoraan sanottuna heikot. Onneksi nyt onkin päätetty tutkimus ja kehittämistoiminnan verovähennyksestä, jolla toivottavasti saamme vauhtia Suomen investointeihin. Läpi puoluekentän hyväksyntää nauttiva TKI panostusten nostaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta pitää puheiden lisäksi näkyä tulevaisuudessa entistä enemmän myös tekojen tasolla.
Toinen haaste on ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa käytetyt mekanismit. Markkinataloudella on erinomainen tendenssi mahdollistaa riskinotto ja uuden luominen. Markkinamekanismin toimiminen parhaimmillaan edellyttää kuitenkin sitä, että sääntely ja kannusteet ovat todella hyvin mietittyjä. Sääntely ei saa valita ennalta voittajia tai teknologioita, joita tuetaan.
Teknologianeutraaleja markkinaehtoisia toimintamalleja kuten hiilivero, päästökauppa ja hiilitullit on olemassa. Täydellisessä maailmassa nämä ratkaisut tehtäisiin vieläpä EU:n tasolla ja huolehdittaisi siitä, etteivät mallit tuota epäreilua kilpailuetua Suomen ulkopuolisille yrityksille.
Ulkoisvaikutusten oikea hinnoittelu ja näin pääomien ohjaaminen ilmasto- ja ympäristökestäviin ratkaisuihin on isossa kuvassa ainoa mahdollinen vastaus ympäristökriisin ja taloudellisen hyvinvoinnin yhdistämiseen.
Nyt on oikea aika lopettaa jahkailu sen suhteen, tuleeko vihreää siirtymää tehdä. Oikea kysymys kuuluu, että miten siihen pääsemme parhaiten.
