Helsinki.

Tekemistä vaille parempi.

Helsinki on minulle maailman tärkein kaupunki ja suuri intohimo.

Minulle on sydämen asia, että Helsingillä ja helsinkiläisillä menee hyvin. Olemme kasvava, vauras ja kilpailukykyinen kaupunki. Meillä on kaikki edellytykset onnistua vielä paremmin. Siksi en voisi kuvitella merkityksellisempää tehtävää kuin johtaa kaupunkiamme helsinkiläisen onni mielessä.

Helsingissä ja sen politiikassa ei ole minulle kyse poliittisista palopuheista tai identiteettipoliittisesta nahistelusta.

Siinä on kyse ihmisten asioiden hyvästä hoitamisesta. Toimivasta arjesta kouluissa. Lääkäriajan saamisesta. Siitä, että liikkumaan pääsee sujuvasti autolla, pyörällä, kävellen tai julkisilla. Jokaiselle lapselle sopivasta koulupolusta. Harrastusmahdollisuuksista. Kuntoportaista ja lähimetsästä. Ihmisiltä kerättävien veroeurojen kohtuullisuudesta. Asunnon löytymisestä asunnottomalle. Siitä, että Helsinki on jokaiselle turvallinen, hyvän elämän mahdollistaja.

Apulaispormestari

Jotta Helsinki voisi kukoistaa entistä paremmin, meidän on kyettävä näyttämään vihreää valoa monelle asialle. Meidän tulee kieltämisen sijaan sallia. Epäröinnin sijaan kokeilla. Se on paras tapa pitää Helsinki liikkeessä.

Olisi helppoa kieltää kaikki, näyttää punaista. Kun sen sijaan näytämme vihreää valoa – joka ei ole vain ideo­logista valojen vilkuttelua – otamme välillä riskejä. Se tarkoittaa, ettemme myöskään aina onnistu. Mutta sitten korjaamme. Se ei ole hölmö, joka joskus erehtyy, vaan se joka toistaa samat virheet uudestaan.

Helsingin pormestari on mahdollistaja. Kaupungin kehityksen edistäjä, kaupunkilaisen elämän helpottaminen vahvasti mielessä. Siksi kyky sopia asioista ja – ennen kaikkea – päätösten määrätietoinen muuttaminen teoiksi ovat pormestarin tärkeimmät ominaisuudet. Työskenneltyäni neljä vuotta apulaispormestarina olen tähän valmis.

1. Helsinki, koko Suomen magneetti

Helsingin tulee uskoa tulevaan ja panostaa kasvuun. Helsinki tarvitsee uusia yrityksiä, osaajia ja isomman siivun globaalien yritysten liiketoiminnasta. Etsitään tehokkaimmat toimenpiteet houkuttelemaan kansainvälisiä yrityksiä, investointeja ja osaajia Helsinkiin. Pormestarin tulee tavata yrityselämän edustajia säännöllisesti.

Tehdään tiivistä yhteistyötä helsinkiläisten korkeakoulujen kanssa. Tuetaan helsinkiläistä startup-ekosysteemiä, jonka kruununjalokiviä ovat Slush ja Maria01-kasvuyrityskampus.

Tiivistetään yhteistyötä matkailualan toimijoiden kuten hotellien ja ravintoloiden kanssa. Satsataan Helsingin ja vahvuuksiemme markkinointiin. Varmistetaan, että meillä on areenat suurtapahtumille ja riittävästi paikkoja isoille kongresseille.

Ihmiset haluavat asua kaupungeissa, koska niissä tapahtuu. Lisätään kaupunkitilassa julkisen taiteen määrää, kuten muraaleja, veistoksia ja interaktiivisia taideprojekteja. Nostetaan kaupunkisaunakulttuuri uudelle kukoistuksen tasolle. Herätetään kaupungin torit ja aukiot henkiin.

Huolehditaan, että pienimuotoisten tapahtumien järjestäminen on sujuvaa ja kaupunkikulttuuria rikastuttavien ideoiden toteuttaminen helppoa. Viedään maaliin Suvilahden tapahtuma-alueen kehittäminen.

2. Herätetään Helsingin keskusta horroksesta

Keskustan elinvoima syntyy ihmisistä ja yrityksistä. Tarvitsemme keskustaan lisää asukkaita, asioijia, työssäkävijöitä ja matkailijoita. Otetaan keskusta-alueen yritykset, ravintolat ja kiinteistönomistajat tiivisti mukaan keskustan kehittämiseen.

Keskustan tulee olla eloisa ja viihtyisä ja sinne tulee päästä kaikilla kulkumuodoilla kaikkialta kaupungista. Viedään autoliikennettä kaduilta maan alle. Otetaan keskustan alittava huoltotunneli täysimääräiseen käyttöön. Varmistetaan kävelyn ja pyöräilyn miellyttävyys ja sujuvuus.

Töölönlahden puistoalueen uusi kukoistus osoitti, että pienellä panostuksella saadaan paljon aikaan. Jatketaan keskustan eri osien, kuten Senaatintorin ja Kauppatorin kehittämistä elämyksellisiksi kaupunkitiloiksi. Tehdään Kaisaniemen puistosta jälleen vetovoimainen ja turvallinen. Lisätään viihtyisiä talviterasseja ja katettuja ulkotiloja, jotka houkuttelevat kaupunkilaisia kaikkina vuodenaikoina. Kehitetään keskustan kulttuuri- tapahtumatarjontaa. Laitetaan vauhtia kunnianhimoisen arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamiseen ja koko Eteläsataman alueen kehittämiseen.

Kasvatetaan keskustassa ja sen tuntumassa asuvien helsinkiläisten määrää useammalla kymmenellä tuhannella asukkaalla. Toteutetaan uudet alueet kuten Hernesaari ja Hanasaari ja helpotetaan entisestään ullakkorakentamista ja kiinteistöjen käyttötarkoituksen muuttamista.

Avataan lisää rantoja ja saaria ja helpotetaan niihin pääsyä tiheämmällä, monipuolisemmalla ja sähköisellä vesiliikenteellä. Varmistetaan omaehtoisen vesillä liikkumisen kuten veneilyn, purjehduksen ja melomisen edellytykset.

3. Vahvistetaan helsinkiläisten oppimista 

Jokaisen Helsingin lähikoulun pitää elää todeksi suomalaisten koulujen ja opettajien mainetta maailman parhaina. Helsinkiläisissä kouluissa opitaan lukemaan ja laskemaan. Päiväkodeissa opitaan elämän perustaitoja ja saadaan polku koulutielle. Meidän pitää voida vaatia oppilailta oppimista, mutta myös tarjota mahdollisuus syventää omaa kiinnostusta ja hyödyntää omia vahvuuksiaan. Lisätään, ei vähennetä, painotettua opetusta.

Jokaiselle lapselle tulee löytyä hyvä päiväkotipaikka läheltä kotia. Toteutetaan lisää päiväkoteja kasvaville alueille.

Kouluissa tarvitaan lisää aikaa oppimiselle. Lisätään peruskoulujen oppituntimääriä koulupolun aikana erityisesti äidinkieleen.

Varmistetaan, että jokaisessa koulussa on käytössä koulukirjat ja muut tarvittavat oppimateriaalit. Digi ei kaikkea ratkaise. Helsinki ei hyväksy homeisia kouluja. Viedään loppuun koulujen peruskorjausohjelma niin, että jokaisella on terveelliset ja turvalliset tilat oppimiseen. Suunnitellaan uudet koulut niin, että oppimisrauha on etusijalla. Luokkahuone ansaitsee kunnianpalautuksen.

Varmistetaan, että lapsen koulupolku on ennakoitava. Vanhemmilla on oikeus tietää, mihin kouluun lapsi alueelta menee. Annetaan jokaiselle oppilaalle hänen tarvitsemansa tuki. Vahvistetaan erityisopetusta.

4. Hoitoa ja apua silloin kun sitä tarvitaan – pidetään kaikki mukana

Helsinki kannattelee kun elämä kolhaisee ja tarjoaa parhaan mahdollisen avun, kun terveys sitä vaatii. Lääkärille on päästävä sujuvasti ja hoidon on oltava vaikuttavaa. Ikäihmisten on päästävä palvelun piiriin silloin kun kotona ei enää pärjää. Lastensuojelun on autettava vaikeassa tilanteessa. Kaupungissa tehdään hyvinvointiyhteiskuntaa todeksi: saadaan katto ja tuki asunnottomalle, puhtaat neulat huumeidenkäyttäjille ja ruoka-apua varattomalle. Se on kaikkien kaupunkilaisten etu.

Varmistetaan nopea pääsy terveyskeskuksiin kaikilla alueilla Helsingissä. Kehitetään Helsingissä omalääkärimallia, jossa jokaisella helsinkiläisellä on nimetty oma lääkäri terveydenhuollossa. Otetaan tätä varten käyttöön myös ammatinharjoittajamalli.

Ollaan kärkijoukoissa kehittämässä fiksumpia palveluita. Hyödynnetään ennakkoluulottomasti uusia teknologisia ratkaisuja ja digitaalisuutta.

Helsinki kantaa vastuuta myös HUS:n toimivuudesta. Puretaan erikoissairaanhoidon hoitojonot. Varmistetaan, että HUS pysyy myös jatkossa maailman parhaimpien joukossa olevana yliopistosairaalana.

Neuvolat ovat yksi Suomen ylpeyden aihe lapsiperheiden palveluissa. Taataan jokaiselle perheelle sujuvat neuvolakäynnit tutulla ammattilaisella. Puututaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ja pahoinvointiin. Varmistetaan mielenterveyspalveluiden saatavuus toteuttamalla lasten ja nuorten terapiatakuu täysimääräisesti. Käännetään nuorten huumekuolemat laskuun.

Jokaiselle kuuluu hyvä ja turvallinen vanhuus. Apua ja tukea on saatava oikea-aikaisesti ja riittävästi. Kun voimat kotona-asumiseen eivät riitä, tulee hoivapaikka saada nopeasti ja joustavasti.

5. Helsinki, koti kaikille

Jokaisessa päätöksessä pitää muistaa, että Helsinki on ennen kaikkea helsinkiläisten koti. Arjen pitää toimia, palveluiden pelata ja kaupungin tulee olla turvallinen. Huono-osaisuuden ei saa antaa kärjistyä eikä alueiden eriytyä. Ongelmalähiöitä ei Helsinkiin saa päästää syntymään.

Jokaisella asuinalueella tulee olla elinvoimainen, viihtyisä ja turvallinen lähikeskus. Laitetaan rähjäiset asemanseudut ja ostarit kuntoon. Investoidaan niiden uudistamiseen. Varmistetaan että kaupungin peruspalvelut, kuten kirjastot, ovat kaikkialta helposti saavutettavissa.

Huolehditaan siitä, että kadut, aukiot ja puistot ovat siistejä. Laitetaan rikkinäiset valot tai penkit, kuntosalilaitteet tai keinut kuntoon välittömästi. Hoidetaan auraus ja hiekoitus niin, että rattaiden tai rollaattorin kanssa pääsee liikkumaan. Ei voi olla niin, että autotie on aurattu ja pyörätie harjattu, mutta jalkakäytävä kinosten peitossa.

Rakennetaan kauniimpaa kaupunkia. Käynnistetään ”Kauniimpi Helsinki” -ohjelma, jonka tavoitteena on edistää aikaa kestävien ja laadukkaiden rakennusten rakentamista harmaan laatikkokaupungin sijaan. Täydennysrakentaminen on toteutettava siten, että asuinalueiden omaleimaisuus, väljyys ja luonne säilyvät.

Helsinki on maailman vehreimpiä pääkaupunkeja. Jokaisella helsinkiläisellä, kaupunginosasta riippumatta, tulee olla pääsy lenkkipolulle tai ladulle. Huolehditaan, että pururadat, polut ja luontoreitit ovat kunnossa. Myös lemmikit kuuluvat kaupunkiin. Varmistetaan, että Helsingistä löytyy riittävästi hyväkuntoisia koirapuistoja kaikkialta kaupungista.

Vihreyttä ja vehreyttä on oltava myös kaupunkirakenteessa. Istutetaan lisää puita ja muuta kasvillisuutta katujen varsille ja aukioille. Huolehditaan, että uusillakin alueilla on puistoja ja puistikoita. Helsingin tärkein yhtenäinen metsäalue on keskuspuisto. Se on arvokas luontokohde, jota ei saa jyrätä rakentamisen alle.

Helsingin tulee Suomen pääkaupunkina kantaa oma vastuunsa niin ilmastosta kuin luonnon monimuotoisuudesta. Helsinki on saavuttamassa hiilineutraaliustavoitteensa vuodelle 2030. Pidetään tästä kiinni. Suojellaan yhteistä Itämertamme. Lopetetaan likaisen lumen kaataminen mereen.

Nopea kasvu on määrittänyt Helsingin kehitystä viimeisinä vuosina. Kasvu luo elinvoimaa ja vaurautta. Se on hyväksi kaupungille. Kasvun tulee kuitenkin olla hallittua ja fiksusti hoidettua. Palvelut eivät saa tulla vasta vuosien päästä perässä.

Kantakaupunki on laajentunut viimeisten vuosien aikana vanhoille satama-alueille Kalasatamassa, Jätkäsaaressa ja Kruunuvuorenrannassa. Kantakaupungin laajentuminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Hernesaari, Hanasaari ja Sörnäisten vankila-alue ja ympäristö ovat esimerkkejä kokonaisuuksista, joista saadaan hienot ja innostavat uudet alueet aivan kantakaupungin läheisyydessä.

Urbaanien alueiden lisäksi Helsingissä tulee voida asua myös lähellä luontoa pientalossa. Varmistetaan pientaloasumisen mahdollisuudet vaalimalla nykyisiä pientaloalueita ja kaavoittamalla uutta pientaloaluetta erityisesti Östersundomiin.

6. Sujuvammin liikkuva Helsinki

Helsinkiläinen on jalankulkija, pyöräilijä, joukkoliikenteen käyttäjä ja autoilija, moni jopa samassa persoonassa. Kaikki liikkumismuodot lähtevät helsinkiläisen tarpeesta, ei poliitikkojen luomasta pakosta. Lasta on hankala viedä lätkäharrastukseen tai käydä ostamassa viikon ruuat suurperheelle polkupyörällä talvipakkasilla. Hatunnosto heille, jotka niin tekevät, kaikki eivät siihen kuitenkaan kykene. Helsingissä on voitava liikkua sujuvasti kaikilla liikennemuodoilla.

Joukkoliikenteen tulee toimia niin hyvin, että yhä useampi helsinkiläinen haluaa valita sen. Varmistetaan, että lippujen hinnat eivät nouse kohtuuttomasti. Tehdään vain kannattavia joukkoliikenneinvestointeja. Ratikka on hieno kulkumuoto, mutta ratikkakiskot kaikkialla eivät ole itseisarvo. Minimoidaan metron täyskatkon kaltaiset keskeytykset. Otetaan käyttöön yhden vyöhykkeen kertalippu. Se tekee myös lyhyiden matkojen kulkemisesta entistä houkuttelevampaa.

Suuret ja päällekkäin osuvat rakennus- ja kunnossapitohankkeet ovat haitanneet kaikkien liikennemuotojen sujuvuutta. Parannetaan rakennustöiden suunnittelua. Nopeutetaan tie- ja katutöitä. Viedään autoliikennettä maan alle. Varmistetaan kävelyn helppous ja turvallisuus. Asetetaan sähköpotkulaudoille selkeät säännöt ja valvotaan tiukasti niiden noudattamista.

Helsinkiläisellä on oikeus valita kulkumuodokseen myös auto. Lopetetaan autoilun hankaloittaminen tietoisin päätöksin. Nopeutetaan liikenteen sähköistymistä kannustein, ei kielloin. Sanomme ei polttomoottoriautokiellolle. Varmistetaan, että latausinfra mahdollistaa henkilöautoliikenteen sähköistymisen 2030-luvun puoliväliin mennessä. Sähköistetään kaupungin oma autokanta.

7. Turvallinen Helsinki

8. Vastuu helsinkiläisten rahan käytöstä

Kaupungin on kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, mihin ja miten se rahaansa käyttää. Jos yöllä satoi sentti ensilunta, aurakalustoa ei tarvitse kaivaa sunnuntaina esiin vain siksi, että siitä saa tuplan tuntihinnan. Jos yksi kaivaa, kolmen ei tarvitse seistä vieressä katsomassa. Työtavoissa on tehostettavaa, kaupunkilaisjärjen käyttö on sallittua. Kaupungin raha ei saa olla helppoa rahaa.

Jokainen helsinkiläisiltä kerätty veroeuro on käytettävä vastuullisesti ja harkiten. Verojen suunnan tulee olla alaspäin, ei ylöspäin.

Jatkamme tuottavuuden parantamista kaupungissa. Kaupungin tulee toimia tehokkaasti ja hallinnon on oltava kevyttä. Helsingin investointitaso on sovitettava sen investointikykyyn. On kyettävä priorisoimaan.

Yhä suurempi osa Helsingin palveluiden käytettävistä euroista tulee valtiolta. Tämä koskee erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastuspalveluita. Varmistetaan helsinkiläisten palveluiden riittävä ja oikeudenmukainen rahoitus – tinkimättömästi.

Tekemistä vaille parempi

Kun asioihin sanoo ensin kyllä, eikä pelkästään kiellä asioita, se muuttaa ajattelua ja toimintaa. Näytetään vihreää valoa elävän, sallivan ja tasavertaisen Helsingin kehittämiselle. Kateus, kyräily ja kuppikunnat eivät sitä tee.

Tarvitsemme parempaa yhteistyötä kaupungin ja niiden tuhansien osaavien toimijoiden kesken, jotka tekevät joka päivä Helsingistä parempaa. Kuinka paljon saadaankaan aikaiseksi eri liikunta-, sosiaali- ja terveysalan, nuoriso- sekä kulttuurijärjestöjen ja kaupunginosayhdistysten aktiivien, kirkkojen ja muiden uskontokuntien laaja-alaisen toiminnan sekä ihan yksittäisten vapaaehtoisten työllä. Tämä koskee koko kaupunkia, Kontulasta Kaivopuistoon ja Haagasta Herttoniemeen.

Pormestarin pitää olla vahvasti kiinni kaupunkilaisten arkisissa kysymyksissä. Kaupungissa ei pitäisi olla niin pientä ongelmaa, ettei pormestarin tulisi olla siitä kiinnostunut. Koko pormestarikunnan tulee olla olemassa ennen kaikkea helsinkiläisiä varten. Läsnä tapahtumissa – kaikissa kaupunginosissa – kuunnella ja toteuttaa hyväksi koetut ideat.

Mutta ei pormestarin työ ole pelkästään ajatuksia ja ohjelmapapereita. Se on kaupungin jokapäiväistä johtamista. Perusasioiden pitää olla kunnossa. Palkkasotkun tai tietomurron kaltaisiin epäonnistumisiin ei ole varaa. Tapahtuneet erehdykset osoittavat, että sillä on väliä, miten ongelmia Helsingin kokoisessa kaupungissa ratkotaan.

Kaupungin johtaminen vaatii yhteistyön vaalimista ja yhteisten ratkaisujen löytämistä eri puolueiden välillä. Kaupungissa ei ole hallitusta ja oppositiota, vaan yhdessä tekemistä. Varmistan, että poliittiset puolueet löytävät paremmin toisensa.

Helsingin tulevaisuus on kiinni isoista ja pienistä asioista. Molemmissa pitää onnistua. Toimeen on tartuttava ja toimeksi pantava. Meillä on moni asia hyvin, mutta Helsinki on vielä tekemistä vaille parempi.

Päätöksentekoa ohjaavat ajatukseni:

1. Helsingin tulee olla kaupunki, jossa jokaisella on vapaus ja mahdollisuus elää omannäköistään elämää. Muistetaan kaikissa päätöksissä, että Helsinki on ennen kaikkea 680 000 helsinkiläisen koti.
2. Jotta Helsinki voi kukoistaa, meidän pitää kieltämisen sijaan sallia ja tehdä enemmän yhdessä: otetaan yritykset, järjestöt, yhteisöt ja helsinkiläiset tekemään parempaa Helsinkiä yhdessä kaupungin kanssa.
3. Nostetaan kunnianhimon tasoa kaikessa mitä teemme: uskotaan tulevaan ja panostetaan kasvuun.
4. Herätetään Helsingin keskusta horroksesta. Helsinki ansaitsee keskustan, joka on vetovoimainen ja täynnä elämää.
5. Vahvistetaan helsinkiläisten oppimista. Kouluissa opitaan elämän tärkeät taidot: laskeminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Lisätään peruskoulujen oppituntimääriä ja panostetaan painotettuun opetukseen.
6. Varmistetaan että palveluita saa ja lääkärille pääsee. Helsingin pitää kannatella, kun elämä kolhaisee ja tarjota paras mahdollisen apu, kun terveys sitä vaatii.
7. Jokaisen asuinalueen tulee olla elinvoimainen ja viihtyisä. Arjen pitää toimia ja palveluiden pelata. Varmistetaan kaupungin eri osien omaleimaisuus ja vehreys – harmaan laatikkokaupungin sijaan.
8. Asukkaat päättävät millä kulkevat, eivät poliitikot. Helsinkiläinen on jalankulkija, pyöräilijä, joukkoliikenteen käyttäjä ja autoilija, moni jopa samassa persoonassa.
9. Helsingin on oltava turvallinen kaupunki jokaiselle asukkaalle ja vierailijalle. Tämä koskee niin arkielämää kuin kriiseihin ja konflikteihin varautumista.
10. Kaupungin rahankäytön on oltava järkevää. Jokainen helsinkiläisiltä kerätty euro tulee käyttää vastuullisesti ja harkiten.