20.3.2023
Töölön 1900-luvun alussa rakennettua maisemaa pitkin askeltaessaan tulee vastaan monia kymmeniäkin vuosia toimineita yrityksiä. Ravintoloita, erityiskauppoja, palveluita. Töölöläiset kivajalkamme ovat täynnä alansa huippuammattilaisia, joiden intohimo ja sitoutuminen työnsä jälkeä kohtaan ovat merkittävä osa Töölön vetovoimaa.
Jokaisella meistä on töölöläisiä yrityksiä, jotka ovat kiinteä osa omaa arkeamme. Nostan muutaman omastani – moni hieno toimija jää mainitsemattakin. Innostuin pohtimaan töölöläisten yritysten merkitystä viime viikolla, kun vierailin Kasarmin K-supermarketissa tapaamassa kaupan kauppiaspariskuntaa.
Kasarmin ruokakauppa on lajissaan tuoreempi, mutta on ottanut paikan tiiviinä osana monen töölöläisen arkea. Kasarmi on selvästi Suomen parhaita K-supermarketteja ja se myös näkyy. Lämminhenkinen kauppiaspariskunta on rakentanut kokonaisuuden, jossa laatu näkyy ja tuntuu valikoimassa.
Vielä lisäsilaus saataisiin, jos lainsäädäntö sallisi poimia liha- tai kalatiskin kyljestä ostoskoriin myös aterian makumaailmaan sopivan viinipullon. Siinä yksi pistemäinen tavoite seuraavalle eduskunnalle.
Myös erinomaisia erityisliikkeitä ja palveluita on Töölöön siunaantunut useita. Esimerkiksi Rolling Cheese tarjoaa odotukset ylittäviä juustovalikoimia, Töölön putkiliikkeestä olen saanut palvelua nopeasti, ammattimaisesti ja hintakin on alittanut arvioidun ja Räätälin Werstaasta on kuulunut pelkästään positiivista palautetta.
Voimme olla tyytyväisiä myös kahvilatarjontaan. Kaikkien töölöläisten ja myös muualta tulevien olohuoneina toimivat esimerkiksi rantaraitin Regatta ja Töölöntorin TinTin Tango, jotka ovat aivan uniikkeja ja selvästi rakkaudella rakennettuja levähdyspaikkoja. Töölön uimahallin kahvilakin erottuu positiivisesti lajissaan.
Ravintoloitakaan ei Töölössä tarvitse hävetä; Esimerkiksi Sogno ja kortteliravintola Kuukuu ovat saavuttaneet paikan helsinkiläisten sydämessä – puhumattakaan sellaisista paikoista kuin Elite, Manala tai Jaskan grilli, jotka ovat suorastaan ikonisia.
Ei ole liioittelua sanoa, että yritykset luovat ison osan siitä, mikä Töölössä viehättää. Yrittäminen ei kuitenkaan ole helppoa, eivätkä juurevat yritykset synny itsestään. Jokainen, joka kantaa itse yritysriskiä tietää, miltä tuntuu viettää unettomia öitä esimerkiksi suhdannekäänteiden tai kaupungin tai valtion päätösten epävarmuuden varjossa.
Yrityksiä ajatellen vakaalla, ennakoitavalla ja yritystoimintaa tukevalla kaupunkipolitiikalla on merkittävä rooli. Jotta Töölöläinen kivijalkakauppakulttuuri voi säilyä, tuleekin edellytykset liiketoiminnalle varmistaa jokaisessa sellaisessa asiassa, johon Helsingissä voidaan vaikuttaa.
Liikennejärjestelyjen tulee mahdollistaa liikkeisiin saapuminen eri kulkumuodoilla. Katutyöt eivät saa halvaannuttaa katutilaa niin, että asiointi muuttuu mahdottomaksi tai epämiellyttäväksi. Lupahakemukset vaikkapa terassille tai huoneiston käyttötarkoituksen muutokselle tulee tapahtua nopeasti ja yhdeltä luukulta.
Valtakunnan päätösten osalta taas on taas oltava tarkkana, ettei kannattava yrittäminen vaarannu. Yritysten verotuksen kiristämiseen tai lisäbyrokratian luomiseen ei ole varaa.
Töölö on suunniteltu aikanaan asumisen kaupunginosaksi, joka on aivan Helsingin liikekeskustan kyljessä. Sijainti on niin Helsingin ytimessä kuin mahdollista säilyttäen kuitenkin ihmisen kokoisen arkkitehtuurin ja elämän. Samalla asuminen on sen verran tiivistä, että asukasmäärä riittää kannattelemaan monipuolista yritystoimintaa.
Kantava ajatus on: Kun yrittäjät sitoutuvat Töölöön ja tarjoavat parastaan, me töölöläiset innostumme ja sitoudumme yrityksiimme. Positiivinen kierre kantaa.
Julkaistu Töölöläisessä kolumnina 19.3.2023
Suomalainen elinkeinoelämä on varsin yksiääninen: vientivetoinen Suomi tarvitsee vihreää siirtymää. Suomalaisen tuotannon ja teollisuuden kilpailuetuna ei Suomessa ole halvalla tehty bulkkituotanto, vaan korkean jalostusasteen tuotteet ja teknologiat. Meidän täytyy olla edistyksen kärjessä pärjätäksemme globaalissa kilpailussa.
Siksi keskustelu siitä, että ilmastotavoitteista tai vihreästä siirtymästä ollaan valmiita joustamaan, on melkoista myrkkyä Suomelle ja suomalaiselle teollisuudelle. Vihreä siirtymä ja markkinoille tarjottavat ilmastoratkaisut ovat suomalaiselle vientiteollisuudelle järisyttävän suuri mahdollisuus.
Suomi on tällä hetkellä maailman johtavia maita puhtaan teknologian innovaatioissa. Nämä innovaatiot eivät ole syntyneet tyhjästä – pitkän linjan sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan antaa signaalin siitä, että Suomessa on välittämätöntä ja hyödyllistä investoida puhtaaseen teknologiaan.
Ilmastonmuutos on yksi tulevaisuuden kohtalonkysymyksistä. Viime vuodet ovat pikemminkin osoittaneet, että esimerkiksi vihreä siirtymä energiassa on tukenut ilmastopolitiikan lisäksi taloutta ja turvallisuutta. Kun Venäjä kävi uuteen brutaaliin hyökkäyssotaan Ukrainassa, piti Suomen riippuvuus venäläisestä fossiilienergiasta katkaista vauhdilla. En ole aivan varma ymmärsivätkö kaikki, kuinka paljon saamme kiittää uusiutuvan energian osuuden merkittävää kasvua Suomessa siitä, että selvisimme talvesta kohtalaisesti.
Oikea kysymys ei olekaan se, että pitääkö ilmastonmuutosta torjua, vaan se, että mistä ilmastonmuutoksen torjuntaan vaadittavat rahat investointeihin saadaan. Kun vuodesta toiseen yritysten investoinnit eivät ylitä poistoja, rapautuu uudistuskykymme ja tuotantokapasiteettimme.
Investointiaste on Suomessa selvästi matalampi kuin muissa pienissä Euroopan maissa ja kannusteet investointiin ovat suoraan sanottuna heikot. Onneksi nyt onkin päätetty tutkimus ja kehittämistoiminnan verovähennyksestä, jolla toivottavasti saamme vauhtia Suomen investointeihin. Läpi puoluekentän hyväksyntää nauttiva TKI panostusten nostaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta pitää puheiden lisäksi näkyä tulevaisuudessa entistä enemmän myös tekojen tasolla.
Toinen haaste on ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa käytetyt mekanismit. Markkinataloudella on erinomainen tendenssi mahdollistaa riskinotto ja uuden luominen. Markkinamekanismin toimiminen parhaimmillaan edellyttää kuitenkin sitä, että sääntely ja kannusteet ovat todella hyvin mietittyjä. Sääntely ei saa valita ennalta voittajia tai teknologioita, joita tuetaan.
Teknologianeutraaleja markkinaehtoisia toimintamalleja kuten hiilivero, päästökauppa ja hiilitullit on olemassa. Täydellisessä maailmassa nämä ratkaisut tehtäisiin vieläpä EU:n tasolla ja huolehdittaisi siitä, etteivät mallit tuota epäreilua kilpailuetua Suomen ulkopuolisille yrityksille.
Ulkoisvaikutusten oikea hinnoittelu ja näin pääomien ohjaaminen ilmasto- ja ympäristökestäviin ratkaisuihin on isossa kuvassa ainoa mahdollinen vastaus ympäristökriisin ja taloudellisen hyvinvoinnin yhdistämiseen.
Nyt on oikea aika lopettaa jahkailu sen suhteen, tuleeko vihreää siirtymää tehdä. Oikea kysymys kuuluu, että miten siihen pääsemme parhaiten.
13.3.2023
Onko Helsingillä edunvalvojaa eduskunnassa? Näin kysyttiin Helsingin Sanomien artikkelissa, jossa ihmeteltiin helsinkiläisten kansanedustajien haluttomuutta ajaa Helsingin asemaa erityisesti julkisesti.
HS:n kysymys onkin osuva ja ajatuksia herättävä – kyllä minä ainakin ajattelen niin, että myös maan pääkaupungin asukkaat ansaitsevat sen, että heidän etuaan valvotaan aivan samoin kuin muidenkin.
Artikkelin mukaan läpi poliittisten puolueiden ajatus voimakkaasta Helsingin edun edistämisestä herättää poikkeuksellisen suuria vastakkainasetteluja Helsingin ja muun maan välille. Helsingin tai laajemmin metropolialueen edun ajaminen vähintään verhotaan piiloon sanomalla, että ”tämä hyödyttää koko Suomea.”
Kenties tämä refleksinomainen varovaisuus on hyve – varovaisuudella ja taitavalla luovimisella moni kansanedustaja on tehnyt työtä helsinkiläisten eteen. Osaan itsekin kertoa siitä monta tarinaa. Minusta sellaisesta politiikanteosta ei kuitenkaan tule mitään, jos ei sovi edes sanoa ääneen sitä, että jonkinlainen politiikka on pääkaupunkimme kannalta haitallista.
Näin on ollut tämän hallituksen kaudella: Päällimmäisenä sote-uudistus vie miljoonia pois Helsingin palveluista sekä poisti rahoituksellisen autonomiamme. Kaupunkien kehittämisen kannalta moni tärkeä lainsäädäntöuudistus on jäänyt tekemättä ja korona-ajan ollessa pahimmillaan koko Uusimaa suljettiin. Kaupungit ovat olleet enimmäkseen omillaan viimeiset neljä vuotta.
Näyttääkin vaativan rohkeutta todeta ääneen se itsestään selvä tosiasia, että myös helsinkiläisten asioita täytyy edistää aktiivisesti. Kasvava kaupunki vaatii aivan erityistä huomiota kyetäkseen tarjoamaan terveellisen ja turvallisen elinympäristön sekä valoisan tulevaisuuskuvan. Kun valtion rooli helsinkiläisiin vaikuttavissa kysymyksissä on nyt kasvanut vaaditaan helsinkiläisiltä kansanedustajilta tulevaisuudessa entistä enemmän taitoa ja hereillä oloa.
Myös Helsinki nimittäin ansaitsee sen, että tänne investoidaan, täällä voidaan huolehtia kaikista noin kuudesta ja puolesta sadasta tuhannesta kansalaisesta ja että pääkaupunkimme sekä pääkaupunkiseutumme on tulevaisuudessa parempi. Investoinnit ja panostukset tulee toki tehdä sen vuoksi, että monet investoinnit täällä tuottavat myös muualle hyvää. Ne tulee tehdä myös ihan vain siksi, että helsinkiläisillä olisi asiat nykyistä paremmin tulevaisuudessa.
Siksi Helsingin ääni tarvitaan Arkadianmäelle – Kirkkaana ja anteeksipyytelemättömänä.
