Suuri kiitos
luottamuksesta kuntavaaleissa.
Olen valmis jatkamaan
työtäni Helsingin
puolesta.

Daniel

Helsingin pormestari

Olen Daniel, kaupunkipoliitikko ja juristi, jolle Helsinki on aina ollut koti. Olen toiminut kesäkuusta 2025 alkaen Helsingin pormestarina. Aiemmin toimin Helsingin sosiaali-, terveys-, ja pelastuspalveluista vastaavana apulaispormestarina. Minulle tärkein tavoite politiikassa on luoda näköaloja ja uskoa tulevaan. Haluan rakentaa vahvaa ja vakaata Suomea, jossa jokaisesta pidetään huolta, ahkeruudella voi menestyä, ihmisillä on vapaus tavoitella unelmiaan sekä mahdollisuudet rakentaa hyvää, itsensä näköistä elämää.

Uskon, että yhteiskuntamme ja aikamme tarvitsee ratkaisukeskeisiä päättäjiä. Vähemmän kauhistelua, julistamista ja pelottelua. Enemmän suoria ja konkreettisia ratkaisuja, joista syntyy myös optimismia ja uskoa tulevaan. Tämä ajatus kannattelee kaikkea yhteiskunnallista ja poliittista toimintaani. Asiat edellä, persoonat perässä.

Kiitos te 11 801, jotka luotitte minuun! Kiitos te yli 81 000, jotka luotitte Kokoomukseen Helsingissä! Lupaan olla luottamuksenne arvoinen!

Helsinki on
ensimmäisen
koulupäiväni
kaupunki,
ensimmäisten
kaljojen kaupunki,
ensitreffien kaupunki
ja ensimmäisen oman
kämpän kaupunki.

Helsinki

Paras ja ainoa kotikaupunki

Olen huutanut ensimmäiset huutoni Kättärillä, narrannut ahvenia Mätäjoella, tullut Paloheinän koulujenvälisissä hiihtokilpailuissa sijalle 84, pyörittänyt partiorasteja Keskuspuistossa ja marssinut Senaatintorilla paraatissa. Olen juhlinut Pakilan VPK:lla, Merimelojien majalla, Hietsussa, Ulliksella, Yliksellä. Olen kerännyt opintopisteitä Portsussa ja beerbongpisteitä Pykälässä, marssinut kranaatinheitin olalla Laajasalossa ja kiertänyt iltalenkeillä Lauttasaarta.

Helsinki on minulle se paras ja ainoa kotikaupunki. Koko ikäni olen asunut täällä, enkä oikeastaan halua lähteä minnekään.

Tämä on kasvava ja vauras kaupunki, jolla uskon olevan loistava tulevaisuus. Mikään ei kuitenkaan tule ilmaiseksi. Helsingin on nostettava kaiken tekemisen kunnianhimon tasoa. Pormestarin on kyettävä rakentamaan luottamusta poliittisten ryhmien välillä ja johtamaan mittavaa virkakoneistoa. Kaikessa tekemisessä on muistettava, että Helsinki on ennen kaikkea koti liki 700 000 ihmiselle. He ansaitsevat sen, että kaupungin asioita hoidetaan pieteetillä ja ammattitaidolla, eikä epäolennaisuuksista riidellen.

Pormestarin tehtävä vaatii kykyä
rakentaa siltoja yli poliittisten rajojen.

Sosiaalinen media

Facebook

Tänään jälleen pääministerin johdolla valtion ja kuuden suurimman kaupungin yhteisen allianssin kokouksessa.Tänään keskityimme EU-vaikuttamiseen ja työttömyystilanteeseen, joka on poikkeuksellisen haastava suurissa kaupungeissa. Keskustelimme erityisesti keinoista vastata nuorten pitkäaikaistyöttömyyteen. Tämän lisäksi kävimme keskustelua tavoista, joilla voimme taklata segregaatiota kaupungeissa ja sivusimme asuntomarkkinoiden ja rakentamisen tilannetta. See MoreSee Less
Näytä Facebookissa
Kierrän tulevana lauantaina 7.2. kokoomuksen teltoilla Helsingissä!Olen tavattavissa aamupäivän aikana keskustassa päärautatieasemalla, Herttoniemessä K-supermarket Hertan edessä ja Vuosaaressa Mosaiikkitorilla. Lisäkseni mukana kiertämässä on kokoomuksen ministereitä ja kansanedustajia.Tule moikkaamaan ja vaihtamaan ajatuksia! See MoreSee Less
Näytä Facebookissa
Eduskunta avasi tänään vaalikauden viimeiset valtiopäivät. Arvokas tilaisuus, kansanvallan juhlaa. Kunnia olla mukana. Tasavallan presidentti piti aikamme vakavuutta ja Suomen asemoitumista ja linjaa hyvin luodanneen puheen. Kahvitilaisuudessa keskusteluja Euroopan tilanteesta, energian hinnasta, asuntomarkkinoista ja sote-rahoituksesta. See MoreSee Less
Näytä Facebookissa
Hallituksen sadan miljoonan euron leikkausta helsinkiläisten palveluihin ei voi hyväksyä Hallitus on tänään julkaissut ja lähettänyt lausunnoille esityksensä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta. Esitys on vastuuton ja kohtelee suomalaisia voimakkaan eriarvoistavasti. Se tuntuu myös perustuvan virheelliseen arvioon alueiden tilanteesta. Hallituksen esityksellä tavoitellaan 390 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä vuonna 2029. Aluekohtainen hajonta on valtava. Helsinkiin kohdistuva leikkaus on 143 euroa asukasta kohden, kun taas Keski-Pohjanmaa saa 21 euroa asukasta kohden. Keskimääräinen leikkaus on 69 euroa asukasta kohden. Helsingiltä ollaan siis leikkaamassa yli kaksi kertaa keskiarvon ja lähes puolitoista kertaa enemmän kuin seuraavalta. Täysin kohtuutonta. Miten Helsinki asettuu omassa viiteryhmässään? Viime viikolla saimme tietää alustavia tuloksia vuoden 2025 tilinpäätöksistä. Niissä Helsinki asettuu samalle tasolle Vantaa-Keravan, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa. Kaksi ensimmäistä tekivät vielä Helsinkiä suuremman asukaskohtaisen ylijäämän. Miten näille alueille käy esityksessä? Länsi-Uudellemaalle esitetään 103 euron, Varsinais-Suomelle 98 euron, Vantaa-Keravalle 73 euron ja Pirkanmaalle 42 euron leikkausta asukasta kohden. Onko tässäkään joukossa Helsingin leikkaus kohtuullinen ja oikeasuhtainen? Ei ole. Entä edellisinä vuosina? Kyllä, pidimme taloutemme tasapainossa. Sitä kai tässä on koko ajan toivottu ja vaadittu? Miljoonaluvut saattavat välillä hämätä. Voidaan ihmetellä Helsingin tuloksen kokonaistasoa ja unohtaa, että täällä asuu pian 700 000 asukasta – kymmenen kertaa enemmän kuin pienimmillä hyvinvointialueilla. Tätä vasten tuloksemme 2023 ja 2024 olivat käytännössä tasapainossa: alle 50 euroa asukasta kohden ja noin prosentin rahoituksestamme plussalla. Onko Helsinki sitten jotenkin poikkeuksellisen tuhlaileva niin, että sitä on syytäkin kurittaa? Ainakin tilastojen vastaus on selvä: ei.Helsingin saama asukaskohtainen rahoitus on viidenneksi alin koko maassa. Asukaskohtainen kustannuksemme kuuluu myös alimpien joukkoon. THL:n viime vuonna julkaisema laskelma sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeeseen suhteutetuista kustannuksista puolestaan kertoo, että olemme sillä mittarilla maan neljänneksi edullisen. Miten alas valtiovarainministeriön ja hallituksen mielestä näillä mittareilla pitäisi päästä, että välttäisi kohdennetut leikkaukset? Leikkausten kohdentumista perustellaan sillä, että joidenkin alueiden tilanne on huono. Sote-rahoitusmallin tehtävä on rahoittaa oikeasuhtaisesti suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Ei siis toimia itsessään tasausjärjestelmänä. Jos jokin alue ei selviä palveluiden järjestämisestä saamallaan rahoituksella on tätä varten olemassa lisärahoitusmenettely. Hallitus tekee vaarallisen virheen luopuessaan johdonmukaisuudesta ja kannustavuudesta rahoitusmallissa. Esityksen logiikka on: jos olet hoitanut talouttasi niin kuin on toivottu ja vaadittu, sinuun kohdistuu suuremmat leikkaukset. Tästä nähtiin esimakua jo viime vuoden keväällä tehdyn 35 miljoonan kohdennetun Helsinki-leikkauksen kohdalla. Nyt tämä logiikka saa sinettinsä. Ollaanko hallituksessa ja valtiovarainministeriössä varmoja, että julkisen talouden kestävyyden kannalta tämä on oikea kannustin ja toivottava logiikka? Miten alueet ja sen päättäjät pohtivat tulevaisuudessa omia ratkaisujaan, jos ennakkotapaukset ovat tällaisia?Kyse ei ole jostakin hypoteettisesta rahoitusmallikikkailusta, vaan suorasta ja epäoikeudenmukaisesti kohdistuvasta leikkauksesta helsinkiläisten palveluihin – hoitoonpääsyyn, lastensuojeluun, vammaispalveluihin, ikäihmisten hoivaan ja niin edelleen. Hallituksen esittämä malli on epäoikeudenmukainen ja kannustimiltaan vaarallinen. Hallituksen on korjattava esitystään ja peräännyttävä asiansa hyvin hoitaneita alueita kurittavasta esityksestään. See MoreSee Less
Näytä Facebookissa