Ottaisin yhden vyöhykkeen kertalipun, kiitos

Joukkoliikenteen vyöhykejärjestelmä otettiin käyttöön huhtikuussa 2019. Vyöhykeuudistuksessa poistettiin niin sanottu ratikkalippu, joka mahdollisti kertalipun ostamisen satunnaisilla raitiovaunumatkoilla. Erityisesti kantakaupungissa asuvat sekä kotimaiset ja ulkomaiset turistit hyödynsivät tätä mahdollisuutta.

Töölöläisenä uudistus on harmittanut minua, enkä ole ainoa. Ratikkalippua on kaivattu laajasti. Olen osaltani halunnut vastata tähän toiveeseen. Viime kaudella ryhdyimme Laura Rissasen kanssa aktiivisesti edistämään lippujärjestelmän kehittämistä siten, että otettaisiin käyttöön yhden vyöhykkeen kertalippu. Tätä työtä olen jatkanut myös alkaneella kaudella.

Yhden vyöhykkeen kertalippu palvelisi lyhyitä asiointi- ja harrastusmatkoja kaikilla vyöhykkeillä. Kyseessä ei ole vanhanmallinen ratikkalippu, sillä lyhyitä ja satunnaisia matkoja tehdään paljon myös muilla joukkoliikennevälineillä ja muualla kuin kantakaupungissa. Kaikilla vyöhykkeillä on voitava matkustaa edullisemmin vyöhykkeen sisäisillä, satunnaisilla matkoilla.

Yhden vyöhykkeen kertalippu olisi mahdollista hankkia A-, B- ja C-vyöhykkeen satunnaista matkaa varten, kuten vaikkapa ratikkamatkaa Töölöstä Kauppatorille tai metromatkaa Herttoniemestä Itäkeskukseen. Kyseinen lipputyyppi laajentaisi entisestään helsinkiläisten, kaikkien pääkaupunkiseudulla asuvien ja täällä vierailevien mahdollisuutta tehdä edullisesti lyhyitä matkoja julkisella liikenteellä.

Helsinkiläisten liikkumismahdollisuuksien lisäksi lippujen hinnoittelulla on vaikutusta myös keskustan elinvoimaisuuteen. Keskustan kivijalkaliikkeet, erikoiskaupat, ravintolat ja kahvilat hyötyisivät siitä, että ne olisivat edullisemmin saavutettavissa myös satunnaisten liikkujien näkökulmasta. Uskon, että halvempi lyhyiden matkojen kertalippu saisi myös autonkäyttäjät valitsemaan useammin joukkoliikenteen.

Nykyhinnoilla edestakainen ostosmatka esimerkiksi Käpylästä keskustaan kertalippua käyttäen maksaa pariskunnalta 11,20 euroa ja nelihenkiseltä lapsiperheeltä 16,80 euroa. Kun kauppakeskukset tarjoavat ilmaisen pysäköinnin, valitsee moni näissä tilanteissa autoilun ja ostosmatkan kantakaupungin sijaan kehätien kauppakeskukseen.

Helsinkiläisten etu on, että HSL:n lippuvalikoima ja lippujen hinnat säilyvät kilpailukykyisinä. Koronakriisi on vähentänyt voimakkaasti HSL:n käyttäjämääriä. On erittäin tärkeää, että entiset joukkoliikenteen käyttäjät eivät ”unohda” HSL:n tarjoamia liikkumismahdollisuuksia, vaan palaavat joukkoliikenteen päivittäisiksi tai edes satunnaisiksi käyttäjiksi. Paluuta tulee edistää ennakkoluulottomasti, kaikin mahdollisin keinoin. Uskon, että yhden vyöhykkeen kertalipun käyttöönotto palvelisi omalta osaltaan tätä tarkoitusta.

Vuoden viimeisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa keskustelimme joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvistä ehdotuksista. Esitin, että kaupunki selvittäisi mahdollisuutta edistää voimakkaasti yhden vyöhykkeen kertalipun käyttöönottoa. Mukaan hankkeeseen tarvitaan Helsingin lisäksi muita HSL-alueen kuntia tai HSL:n hallitus. Valtuusto hyväksyi ponsiesitykseni, ja ilmaisi näin vahvan tahtotilansa ajatuksen puolesta.

Olen iloinen, että tämä tärkeä tavoite sai tukea. Nyt vain tuumasta toimeen!

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 19.12.2021.


Juhlikaamme terveydenhoitomme sankareita

Olen syksyn aikana ilokseni huomannut, että helsinkiläiset ovat erittäin kiinnostuneita siitä, miten kaupunkimme tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat. Siitä kertoo viikoittain saamani runsaslukuinen palaute.

Helsingissä sosiaali- ja terveystoimialalla on 15 000 työntekijää, jotka palvelevat noin 500 000 helsinkiläistä vuosittain. Meillä on vuoden jokaisena päivänä tuhansia kohtaamisia, joissa on mahdollisuutta onnistua tai epäonnistua kohdatessamme helsinkiläisiä. Usein onnistumme, mutta valitettavan usein myös epäonnistumme. Palautetta lähetetään luonnollisesti enemmän silloin kun palvelukokemus ei ole onnistunut. Töitä onkin tehtävä joka päivä, jotta onnistumisia on yhä enemmän ja epäonnistumisia yhä vähemmän.

Olen päässyt viime viikkoina näkemään useampia hymyn huulille nostavia paikkoja ja tilanteita palveluissamme, jotka haluan jakaa kanssanne. Tutustuin esimerkiksi Myllypuron seniorikeskukseen, jonka peruskorjaus saatiin tänä syksynä päätökseen. Tilat hohtavat nyt uutuutta ja toiminnallisuutta. Vaikutelmani keskuksesta oli kotoisa ja lämmin. Työntekijät olivat työhönsä sitoutuneita ammattilaisia ja asukkaat tuntuivat viihtyvän.

Toinen esimerkki on Laakson sairaalasta, jossa tapasin entisen palopäällikkö Rainerin. Hän kertoi minulle kuntoutuksestaan kävelyrobotin avulla. Robotti mahdollistaa huomattavasti pidemmät kävelymatkat huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin perinteisesti toteutettu kuntoutus. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni potilas pääsee hyödyntämään sitä kuntoutuksessaan.

Tässä on vain pari positiivista esimerkkiä sote-palveluistamme. Palvelut tekee henkilöstömme, ja lopulta juuri henkilöstön riittävyys ratkaisee, kuinka hyviä ja toimivia palvelumme ovat.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat koko maassa joutuneet todella koville erityisesti koronapandemian seurauksena viimeisen lähes parin vuoden ajan. Kuten tasavallan presidentti Niinistö sen muotoili sota-ajan pääministeri Winston Churchilliä mukaillen: Harvoin on niin moni ollut kiitollisuudenvelassa niin harvoille. Olen täysin samaa mieltä.

Minusta oli hienoa, että tasavallan presidentti päätti tänä vuonna muuttaa itsenäisyyspäivän vastaanoton kaavaa niin, että juhliin olisi kutsuttu terveydenhuollon henkilöstöä kunnioituksesta heidän tekemäänsä työtä kohtaan. Terveydenhuollon henkilöstö olisi itsenäisyyspäivän juhlan ansainnut. On todella harmi, ettei juhlaa voida järjestää pahentuneen koronatilanteen vuoksi.

Tasavallan presidentin kanslian mukaan asia ei onnistu edes koronapassia hyödyntäen, sillä laki jättää aukon, joka estää vaatimasta ja tarkastamasta koronapassia julkisyhteisön virallisissa tilaisuuksissa. Tässäkin on hölmö byrokraattinen rajoite.

Kirjoitin jo syyskuussa, että koronapassia koskeva lainsäädäntö tulisi saada valmiiksi mahdollisimman nopeasti, jotta se voidaan pitää keinovalikoimassa siltä varalta, että laajoihin rajoituksiin jouduttaisiin uudestaan turvautumaan. Helsinki testasi koronapassia hyvin tuloksin. On kurjalla tavalla symbolista, että toimettomuus asiassa vaikuttaa nyt jopa yhteen kansakuntamme itsenäisyyden juhlinnan näkyvimpään osaan.

Paheneva koronatilanne ja vaikeudet koronapassin käyttöönotossa eivät saa himmentää itsenäisyyspäivän juhlinnan ydintä. Juhlistetaan kukin tahoillamme maamme itsenäisyyden lisäksi heitä, jotka ovat joutuneet ottamaan koronakriisin iskun vastaan kovimmin.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 5.12.2021.


Kuntavero Helsingissä ei nouse – valtiota vahdittava

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian tälle valtuustokaudelle. Kaupunkistrategia ohjaa kaikkea kaupungin toimintaa ja asettaa tavoitteet seuraavalle neljälle vuodelle. Saavutimme paljon isoja asioita, hyvässä yhteistyössä valtuuston suuren enemmistön kanssa.

Monet poliitikot ovat hyviä jakamaan rahaa. Liian monelta tuntuu kuitenkin unohtuvan se, että rahaa pitäisi riittää tulevaisuudessakin. Vain vahva ja vastuullisesti hoidettu kaupungintalous varmistaa, että voimme pitää verotuksen tason kohtuullisena, panostaa tärkeisiin palveluihin ja investoida kasvavaan kaupunkiin.

Siksi olen iloinen siitä, että saimme strategiassa asetettua vahvan taloussäännön, joka asettaa helsinkiläisten rahojen käytölle selkeän raamin tulevana neljänä vuonna. On myös hienoa, että saimme sovittua, ettei kuntavero nouse Helsingissä tällä kaudella.

Sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestarina olen tyytyväinen siihen, että uskalsimme tehdä useita kunnianhimoisia päätöksiä toimialaani liittyen. Otamme Helsingissä käyttöön terapiatakuun jo ensi vuonna. Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia ja on erittäin tärkeää, että niihin voidaan tarjota apua mahdollisimman varhain ja matalalla kynnyksellä.

Tavoittelemme asunnottomuuden poistoa vuoteen 2025 mennessä. Vahvistamme päihdepalveluja niin, että huumeriippuvuudesta kärsiville on tarjolla riittävästi helposti ja nopeasti saavutettavia palveluita.

Helsingin kaupungin taloudelle on asetettu selkeät säännöt, mutta valtion toiminta erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen suhteen huolestuttaa minua. Sote-uudistuksen myötä lähes kaksi kolmasosaa verotuloistamme siirtyy valtion kassaan. Samaan aikaan vastuu Helsingin sote-palvelujen sekä pelastustoimen rahoituksesta siirtyy valtiolle.

Edellä kuvatun harjoituksen seurauksena meillä tulee olemaan huomattavasti vähemmän rahaa järjestää sote-palvelut kuin mitä meillä nykymallissa on. Tämän hetkisten tietojen mukaan Helsinki on siis uudistuksen häviäjä.

Näin ei voi antaa olla. Meidän pitää kaikin keinoin pyrkiä vaikuttamaan siihen, että valtio turvaa riittävän rahoituksen helsinkiläisten laadukkaisiin palveluihin.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Helsingin uutisissa 20.10.2021