24.9.2024
Humallahden silta joutaisi romukoppaan
Viime aikoina Helsingissä ja erityisesti Töölössä on puhututtanut munkkiniemenbaanaksi kutsuttu pyörätiehanke. Hankkeen tarkoitus on sinänsä hyvä: parantaa pyöräily-yhteyttä Länsi-Helsingistä keskustaan.
Toissa viikolla kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi hankkeen muilta osin, mutta palautti sen valmisteluun Humallahden kohdalle suunnitellun sillan osalta. Hankkeen käsittely jatkuu seuraavaksi kaupunginhallituksessa.
Kokoomus olisi ollut valmis hautaamaan Humallahden sillan suunnitelmat jo tässä vaiheessa. Esitimme lautakunnassa, että Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelman olisi palautettu valmisteluun siten, että Humallahden sillan sijaan baana kulkee Paciuksenkadun vaihtoehdon mukaisesti.
Lisäksi halusimme, että jatkovalmistelun aikana olisi selvitetty keinoja lisätä Laajalahden aukion liikenneturvallisuutta ja turvata alueen luonne munkkiniemeläisten vapaana oleskelualueena.
Helsinki on sitoutunut kehittämään pyöräilyä ja parantamaan liikenteen sujuvuutta. Pyöräilyn olosuhteiden parantaminen ja uusien pyöräreittien rakentaminen on sinänsä kannatettavaa. Polkupyöräily on tärkeä ja kasvava kaupunkilaisten liikkumismuoto, ja sen olosuhteita on syytä kehittää.
Samalla kuitenkin on muistettava, että Helsinki on laajalle levittyvä kaupunki, jossa liikkuminen on monimuotoista. Keskustaan on päästävä kaikilla liikkumisen tavoilla, olipa kyseessä sitten autoilu, julkinen liikenne, kävely tai pyöräily. Kaikessa kehittämisessä on kyse kohtuudesta ja yksittäisen hankkeen järkevyydestä. Munkkiniemenbaanassa ongelmat liittyvätkin nimenomaan yksittäisiin merkittäviin ongelmapaikkoihin, ei niinkään hankkeeseen kokonaisuutena.
Kaikista ongelmallisin kohta Munkkiniemenbaanan hankkeessa on Humallahden kohdalle suunniteltu silta. Sillan rakentamisen myötä kantakaupunki menettäisi yhden viimeisistä luonnontilaisista rannoistaan. Kallioiden arvo ei ole vain maisemallinen tai luonnonsuojelullinen. Nämä kallioalueet ovat helsinkiläisten kaupunkilaisten virkistysalueita, ja niiden säilyttäminen on tärkeää kaupungin asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tämä painaa vaakakupissa enemmän kuin yhden mäen kiertäminen.
Hanke voitaisiin toteuttaa varsin toimivana myös ilman siltaa. Reitti olisi täysin käyttökelpoinen sellaisenaan, ja pyöräilijät, jotka ovat jo tottuneet kaupungin maastoihin, varmasti pystyisivät kulkemaan tämän ylämäen kautta ilman suurempia ongelmia. Ovat pystyneet tähänkin saakka.
Toinen erikoinen kohta on Merikannontien muuttaminen pyöräilykaduksi, jossa autot joutuvat ajamaan pyöräilijöiden ehdoilla. En ole varma haluavatko pyöräilijät itsekään pyöräillä autojen ja turistibussien seassa, kun alueella olisi tilaa toteuttaa hyvät erilliset pyörätietkin. Vaikea nähdä muutoksen olevan kenenkään intresseissä.
Hankkeessa on myös paljon hyvää. Munkkiniemen aukion liikennejärjestelyt ovat tällä hetkellä sekavat ja Paciuksenkadun sillan kapea pyörätie aiheuttaa vaaratilanteita. Näihin on hankkeen yhteydessä mahdollista saada parannusta, eivätkä kustannuksetkaan ole kohtuuttomat. Koko hanketta ei pidäkään kaataa yksittäisten huonojen kohtien vuoksi.
Toivottavasti valtuutetut osaavat katsoa hanketta jäsennellysti ja yksityiskohtaisesti kun hankkeen käsittely jatkuu. Länsisuunnan pyöräilyolosuhteiden parantaminen ei vaadi kallista ja maisemaa uhraavaa siltaa.
Julkaistu 22.9. Töölöläisessä kolumnina.