Helsingin suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi on päätetty

Kaupunkistrategianeuvottelut on saatu päätökseen ja tänään on julkaistu pormestarin strategiaesitys, jota laaja valtuuston enemmistö tukee. On hienoa, että Helsingissä tulevaisuutta tehdään yhteistyöllä. Olenkin iloinen, että sain pormestarin ohella olla vetämässä neuvotteluja ja rakentamassa saavutettua lopputulosta.

Strategia on vahva kokonaisuus, jossa yhdistyvät hienosti vastuu kaupungin ja kaupunkilaisten taloudesta, kunnianhimoiset ja vaikuttavat ilmastotavoitteet, painotus koulutukseen ja panostukset terapiatakuun kaltaisiin tärkeisiin palveluihin.

Neljän vuoden ohjelmassa päätöksiä on valtava määrä. Tässä muutama esimerkki niistä:

  • Pidättäydymme kuntaveron korotuksista koko valtuustokaudella.
  • Aikaistamme Hiilineutraalisuustavoitettamme vuoteen 2030.
  • Turvaamme koulujen resurssit.
  • Sitoudumme talouden vastuuperiaatteeseen, jolla varmistetaan kaupungin menojen hillitty kasvu.
  • Käynnistämme tuottavuusohjelman, jolla haetaan kaupunkikonsernista 50 miljoonan tuottavuustoimet.
  • Vahvistamme lähipäiväkotiperiaatetta ja paikkojen saatavuutta – 15 minuutin kaupungin hengessä.
  • Kiinnitämme erityishuomion kaupungin viihtyisyyteen: puistojen siisteyteen, liikuntapaikkoihin, arkkitehtuuriin, penkkeihin, laitureihin – vain joitakin esimerkkejä nostaakseni.
  • Parannamme keskustan elinvoimaa mm. edistämällä Arkkitehtuuri- ja designmuseo ja satamatoimintojen uudelleenjärjestelyjä.

Erityisen iloinen olen myös toimialaani koskevista linjauksista, jossa omat painotukseni näkyvät vahvasti. Tällaisia ovat erimerkiksi terapiatakuun käyttöönotto heti 2022, tavoite poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä ja panostukset päihdeongelmaisten nuorten auttamiseen.

Voit tutustua Helsingin kaupunkistrategiaan tästä.


Hallitus, olette jo myöhässä – nyt vauhdilla eteenpäin

Koronapassi on useissa Euroopan maissa osoittautunut toimivaksi tavaksi avata yhteiskuntaa vaiheittain. Esimerkiksi Tanskassa rokotustodistus otettiin yhdeksi välineeksi yhteiskunnan avaamiseen kuukausia sitten. Tanska luopui kaikista koronarajoituksista jo viikko sitten.

Kulttuuri-, tapahtuma- ja ravintolatoimialoilla on keskeinen merkitys elinvoiman luojana koko Suomessa, mutta erityisesti Helsingin kaltaisissa suurissa kaupungeissa. Koronapassi mahdollistaisi kevyemmät rajoitustoimet ja passin käyttöönoton myötä voitaisiin helpottaa yritysten toimintaa ja työntekijöiden tilannetta.

Minusta olisi ollut oikein ja kohtuullista hyödyntää koronapassia Suomessakin siinä, että rokotuksen saaneille ja koronataudin sairastaneille olisi sallittu kulttuurista, tapahtumista ja ravintolaelämästä nauttiminen vapaammin jo aikaisemmin. Se ei olisi ollut minulta pois, vaikka oma rokotusvuoroni oli tulossa vasta myöhemmin.

En ymmärrä, miksi asian valmistelu on kestänyt meillä Suomessa niin pitkään. Kokoomus esitti jo maaliskuussa koronapassin valmistelun kiirehtimistä. Nyt on syyskuu, ja koronapassilainsäädäntöä edelleen odotellaan saapuvaksi eduskuntaan.

Kun valtion askeleet haparoivat, on kaupunkien ryhdyttävä toimeen itse. Helsingin kaupunki testasi koronapassia käytännössä kuukausi sitten. Vapaaehtoisuuteen perustuneessa kokeilussa noudatettiin kaikkia voimassa olleita koronarajoituksia. Sisäänpääsyssä hyödynnettiin itsetulostettavaa Omakannasta saatavaa EU:n koronatodistusta.

Kokeilun perusteella koronapassin käyttöönotto olisi verrattain helppoa. Tilaisuuteen osallistuneiden kutsuvieraiden tuli sisään päästäkseen ladata Omakannasta yksi seuraavista: todistus kahdesta saadusta koronarokotusannoksesta, todistus koronatestituloksesta viimeisen 72 tunnin ajalta tai todistus sairastetusta koronataudista viimeisen puolen vuoden ajalta.

Tapahtuma onnistui erittäin hyvin, sillä sovellusten käyttö osoittautui verrattain helpoksi eikä esimerkiksi jonoja muodostunut tapahtumapaikan ovelle lainkaan.

Suomessa koronarajoituksista luopuminen siintää jo tunnelin päässä. Muutoksen huomaa Helsingin katukuvassa. Kaupungilla liikutaan enemmän ja ravintolaelämä on vilkastumassa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että laajat rajoitukset voidaan poistaa syksyn edetessä.

Koronapassia ei näin ollen välttämättä ehditä enää ottaa käyttöön. Lainsäädäntö täytyy kuitenkin saada hyväksyttyä eduskunnassa nopeasti, jotta koronapassi voidaan pitää keinovalikoimassa siltä varalta, että epidemiatilanne olennaisesti heikkenisi ja laajoihin rajoituksiin jouduttaisiin uudestaan turvautumaan.

Helsinki on yhdessä kulttuuri-, ravintola- ja tapahtuma-alan kanssa tarjonnut valtiolle kumppanuutta koronapassin kehitykseen ja pilotointiin. Kehitystyötä tehdään yhdessä valtion ja toimialan yritysten kanssa ja siinä pyritään hyödyntämään muiden EU-maiden ratkaisuja. Helsingin kaupunki jatkaa koronapassin käyttömahdollisuuksien kokeilemista ja hyödyntämistä omassa toiminnassaan myös jatkossa, jotta se olisi otettavissa laajemminkin käyttöön tarvittaessa.

Olennaista on, että valtio, kaupungit ja viranomaiset ovat valmiita toimimaan nopeasti koronatilanteen huonontuessa. Muuten yhteiskuntaa on avattava ja kaikista tarpeettomista rajoituksista on luovuttava.

Hallitus, koronapassin suhteen te olette jo myöhässä. Nyt on mentävä eteenpäin. Koronapassiesitys on jätettävä eduskuntaan ensi viikolla, jotta koronapassin käyttöönotto olisi mahdollista jo lokakuun alussa. Varautumisen aika on nyt. Paluussa normaaliin Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen muusta Euroopasta tai maailmasta.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Verkkouutisissa 18.9.2021.


Jonottamatta etälääkäriin

Neljä vuotta sitten Helsingin kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin kaupungin työtä ohjaavaksi kantavaksi teemaksi ’maailman toimivin kaupunki’. Tavoite ei vanhene, vaikka kaupunkistrategia vaihtuu. Tavoitteen saavuttamisessa riittää vieläkin työnsarkaa. Erityisesti meidän on pystyttävä parempaan siinä, että jokainen helsinkiläinen saa niitä palveluita, joita tarvitsee, silloin kun tarvitsee.

Yksi viime aikoina puhuttanut teema on hammashoito. Koronan takia Helsingin suunterveydenhuollosta jäi toteutumatta 130 000 käyntiä vuodelta 2020. Kiireetön soittolinja Helsingissä on ruuhkautunut pahasti.

Jonossa odottamassa takaisinsoittoa on ollut jopa yli 10 000 ihmistä. Takaisinsoittoajat ovat venyneet useisiin viikkoihin. Kiireettömään hoitoon ajan saa varattua vasta kuukausien päähän.

Näin ei voi olla. Pyysin ensitöikseni Helsingin apulaispormestarina asiasta selvityksen varmistaakseni, että asia saadaan korjattua.

Puhelinpalvelun ruuhkautumisen taustalla on useita syitä. Päällimmäisenä on puute asiakaspalveluhenkilöstöstä, mutta soittolinjaa ruuhkauttaa myös sähköisten palveluiden heikko saatavuus. Lisäksi on järjestelmiin liittyviä teknisiä ongelmia.

Toimiin on ryhdytty. Jonojen purkamiseksi Helsinki on esimerkiksi rekrytoinut lisää henkilöstöä, ja ostanut apua soittopyyntöjen purkamiseen yksityiseltä puolelta. Kesäkuusta hammashoidon kiireellisiä aikoja on voinut varata Maisa-järjestelmän kautta. Näillä ja monilla muilla toimilla on tarkoitus saada ruuhkaa purettua.

Akuutin ongelmanratkaisun lisäksi on katsottava eteenpäin. Maailman paras ei synny vain ongelmia poistamalla, vaan kehitystä on oltava monta askelta edellä. Esimerkiksi hammashoidon osalta meidän pitäisi saavuttaa tilanne, jossa hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraus onnistuvat molemmat sähköisesti.

Yleisesti ottaenkin sosiaali- ja terveystoimialalla pitää ottaa harppauksia palvelujen digitalisoimisessa. Kaikkia vaivoja ei voi hoitaa etänä, mutta monet voi. Etäpalvelut mahdollistavat helsinkiläisille helpon ja nopeamman tavan päästä hoitoon juuri silloin, kun omaan elämään parhaiten sopii.

Ehkä voisimme lähteä kaupungillakin ajatuksesta: viikossa lääkäriin – päivässä etälääkäriin?

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Helsingin uutisissa 6.9.2021.