20.3.2022
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on järkyttänyt meitä kaikkia. Venäjän toiminta on törkeää, tuomittavaa ja rikkoo yksiselitteisesti kansainvälisiä sääntöjä. Maailman maiden on pidettävä yhtä ja tehtävä kaikkensa ukrainalaisten auttamiseksi.
Ukrainan lähetystö Suomessa lähestyi suomalaisia kaupunkeja materiaalipyynnöllä. Suomen suurimmat kaupungit päättivät lahjoittaa Ukrainaan yhteensä yli 1,5 miljoonan euroa, johon sisältyy myös Helsingin avustussumma, 350 000 euroa. Kaupungin avustussummasta puolet kohdennetaan Suomen Punaiselle Ristille ja puolet Suomen Unicef ry:lle.
Raha on tarkoitettu täysimääräisesti humanitaariseen apuun Ukrainassa. Vaikuttavuuden näkökulmasta rahoitus suunnataan vakiintuneille järjestöille, jotka toimivat Ukrainassa jo aktiivisesti ja joilla on pitkä kokemus sekä Ukrainasta että toimimisesta kriisitilanteissa.
Sodalla on muitakin vaikutuksia. Samalla tavalla kuin muutkin suomalaiset toimijat Helsingin kaupunki keskeyttää kaiken yhteistyön Moskovan ja Pietarin kaupunkien kanssa toistaiseksi. Lopetamme myös Pietarin Suomi-talossa sijaitsevan kaupunkiomisteisen yhtiön ylläpitämän Helsinki-keskuksen toiminnan.
YK arvioi 13.3., että Ukrainasta on paennut 2,8 miljoonaa ihmistä sitten sodan alkamisen. Heistä moni etsii turvaa ja suojaa Euroopan unionin jäsenmaista kuten Suomesta. Helsinki on valmistautunut ottamaan vastaan sotaa pakenevia ukrainalaisia, ja ensimmäiset maahantulijat on jo ohjattu tarvittavien palvelujen piiriin.
Kaupunki koordinoi maahantuloa yhdessä muun muassa Rajavartiolaitoksen, Helsingin poliisilaitoksen ja Maahanmuuttoviraston kanssa. Pormestari Vartiainen on asettanut Ukraina-kriisiryhmän, joka ylläpitää tilannekuvaa ja tekee esitykset kaupungin toimista. Tällä hetkellä Helsingin satamissa rajanylityspaikoilla on rauhallista.
Ukrainalaiset voivat saapua Suomeen turvapaikanhakijoina tai muilla maahantuloperusteilla, tullessaan esimerkiksi sukulaistensa luo, jolloin he eivät välttämättä kohtaa viranomaisia. Kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys sekä maahanmuuttoyksikkö ovat varautuneet auttamaan henkilöitä, jotka eivät hae turvapaikkaa, mutta tarvitsevat esimerkiksi majoitusta, terveydenhoitoa tai muuta kriisiapua. Helsingin kaupunki jakaa saapujille tiedotetta, jossa on yhteystiedot keskeisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä ohjeistus turvapaikan hakemisesta.
Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelystä. EU-maat ovat päättäneet, että EU-maat ovat velvollisia tarjoamaan ukrainalaisille tilapäistä suojelua, minkä pitäisi osaltaan helpottaa tilannetta. Tilapäistä suojelua saavalla on jäsenmaissa oikeus vastaanottopalveluihin ja työntekoon.
Kaupunki varautuu laajentamaan hätämajoituskapasiteettiä, perustamaan järjestelykeskuksia tai väliaikaismajoitusyksiköitä Maahanmuuttoviraston niin pyytäessä. Kartoitus käytettävien majoitustilojen osalta on jo käynnissä. Esimerkiksi Helsingin seurakunnat ovat ilmoittaneet voivansa tarjota tilapäistä majoitusta, mikä on valtavan hyvä asia.
Tukea Ukrainalle on haluttu osoittaa myös symbolisesti. Kaupungintalo valaistiin Ukrainan värein sodan ensimmäisestä illasta lähtien. Samaa ovat tehneet monet muutkin kaupungit ja esimerkiksi yliopisto.
Monet edellä kuvaamistani teoista ovat sodan isossa kuvassa pieniä, mutta mielestäni on tärkeä osoittaa tukea ukrainalaisille kaikilla niillä keinoilla, joita meillä on. Kannustan jokaista meistä tekemään osansa. Yksi hyvä tapa on esimerkiksi lahjoittaminen Ukrainassa toimiville järjestöille.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 20.3.2022.
27.2.2022
Kaisaniemenpuistoon rakennetaan uutta hotellia. Hotelli nousee vanhan, huonoon kuntoon päässeen ja kaupunkikuvallisesti kehnon Säätalon tilalle. Alueen kehityksen kannalta uutinen on tervetullut, kunhan rakennuksen arkkitehtuurissa pidetään kiinni kunnianhimosta.
Ravintola Kaisaniemi sai uudet omistajat, jotka ovat ryhtyneet tarkkaan restaurointityöhön ravintolan vuosisadan takaisen loiston palauttamiseksi. Nämä uutiset kytkeytyvät erinomaisesti siihen, että Kaisaniemenpuiston kunnostus etenee vihdoin.
Helsingin keskustan vanhimman puiston viihtyisyys on huomattavasti laskenut, ja puisto on koettu turvattomaksi läpikulkupaikaksi. Onpa sitä välillä pidetty, valitettavasti, keskustan huumekaupan keskuksenakin.
Valtuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa linjattiin, että Kaisaniemenpuiston kunnostaminen käynnistetään tällä valtuustokaudella. Strategiakirjaus oli tärkeä, jotta puiston kunnostusta ei voida vuosittaisissa suunnitelmissa enää lykätä määrättömään tulevaisuuteen.
Joulukuussa kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi puiston korjaussuunnitelmat. Koko laaja puistoalue kunnostetaan, liikennejärjestelyitä parannetaan ja aluetta kehitetään monipuolisemmaksi kulttuuri- ja maisemahistorialliset arvot huomioon ottaen. Esimerkiksi puiston suihkulähteen ilme on tarkoitus palauttaa 1920-luvun ilmeen mukaiseksi.
Puiston arvokasta kasvillisuutta myös uudistetaan ja täydennetään. Lisäksi saneerataan puistoalueella sijaitsevaa vesihuoltoverkostoa ja muuta kunnallistekniikkaa. Valaistus uusitaan vastaamaan nykyisiä vaatimuksia.
Puiston korjaussuunnitelma on yksityiskohtainen. Nostan tässä yhteydessä esiin vain muutamia esimerkkejä suunnitelluista muutoksista.
Kaisaniemenrannan muuttamista paremmin kaupunkilaisia palvelevaksi on toivottu laajasti. Sen kehittäminen viihtyisäksi oleskelualueeksi oli yksi alueemme OmaStadi-äänestyksen voittaneista ideoista. Idea pyritään toteuttamaan osana puiston korjausta.
Suunnitelmissa Kaisaniemenlahden ranta muutetaan rantapromenadiksi, jossa voi istuskella ja oleskella. Vanhan rantamuurin varteen tehdään varaukset mahdollisia ravintolalaivoja varten. Tarkoitus on myös mahdollistaa kioskitoiminnan pyörittäminen.
Tennistä on pelattu Kaisaniemenpuistossa pitkään ja mahdollisuus siihen on haluttu säilyttää. Suunnitelmissa tenniskentät siirretään lähemmäs puiston itäreunaa ja niiden yhteyteen muodostetaan liikunnallinen toimintakokonaisuus.
Puiston hiekkakentästä halutaan saada jatkossa enemmän irti ympäri vuoden. Kentälle rakennetaan tapahtumatoimintaa palveleva infra. Pakkastalvina kenttä on tarkoitus jäädyttää.
Kaupunkilaisilta on tullut palautetta pyöräilystä puistossa. Erityisesti Svante Olssonin puistokujalle toivotaan vauhtia hillitseviä muutoksia. Suunnitelmissa pyöräilijöitä ohjataan kiertämään puiston pohjoisosan kautta, Kaisaniemenpuistokujaa ja Kaisaniemenrantaa pitkin.
Koska Kaisaniemenpuisto on suojeltu, sen korjaaminen ja kunnostaminen on tehtävä pieteetillä. Kustannukset tulevat olemaan noin 18,4 miljoonaa euroa. Puistoa rakennetaan vaiheittain korkeista kustannuksista johtuen. Tavoitteena on, että rakentamisen toteutussuunnitelmat valmistuvat kesään mennessä.
Voin jo kuvitella, miten hieno puisto tulee olemaan, kun se on saatu palautettua, ei entiseen, vaan uuteen loistoonsa. Uusittu puisto ja sen ympäristö tulee palvelemaan kaikkia helsinkiläisiä, mutta erityisesti laajan kantakaupungin asukkaita. Lähteköön tästä liikkeelle uusi ja upea vaihe Suomen vanhimman julkisen puiston historiassa.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 27.2.2022.
30.1.2022
Helsingissä on ollut upeita pakkaskelejä tänä talvena. Vuoden ensimmäisten viikkojen aikana hiihdin enemmän kuin vuosiin. Suunnittelin jopa uusien suksien ja monojen hankkimista. Kantakaupungissa asuvana ei muuten tulisi mieleenkään päivittää suksia ja monoja, mutta kun kelit ovat otolliset, alkaa hiihto kiinnostaa kantakaupunkilaistakin.
Latuverkostosta on saatu otettua käyttöön tänä talvena suurin osa, vaikka takapakkiakin on kelien takia tullut. Kunpa saisimme vielä kohtuullisen jakson pakkasia ja hiihtolatujen verran lunta! Eteläisessä Suomessa talvet ovat lyhentyneet ja lämmenneet. Se lisää vaihtelua keleissä ja lämpötiloissa tänäkin talvena. Säiden suhteen ennen olivat asiat paremmin. Se antaa aihetta ajatella asiaa laajemminkin. Ilmastotoimia ei tehdä vain kelien tähden, mutta sopivana herättäjänä tämäkin voi toimia.
Helsingin hiihtolatuja parannetaan sitä mukaa, kun lunta tulee lisää. Töölöstä voi lähteä hiihtämään esimerkiksi Keskuspuistoon tai Paloheinään. Tätä kirjoittaessani Paloheinässä oli pari hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa olevaa latua. Koska Paloheinä on suosituimpia hiihtopaikkoja, on latujen huoltotilanne myös parhaimpia kaupungissa. Keskuspuistossa tilanne vaihtelee enemmän.
Jos hiihto ei innosta, Töölössä on useita mahdollisuuksia luisteluun. Tätä kirjoittaessani Väinämöisen kenttä ja Hesperian puiston luistelukenttä Etu-Töölössä sekä Kirjailijanpuiston kenttä Taka-Töölössä oli jäädytetty. Lähimmät tekojääkentät ja -kaukalot sijaitsevat Jätkäsaaressa ja Lauttasaaressa. Tälläkin talvikaudella kaupungin tekojäillä luistelu on maksutonta. Jos tarkenee ja keli sallii, luistelun jälkeen voi kävellä rantaan nauttimaan kahvia tai muuta lämmintä juotavaa. Ulkoilmakahviloissa voi korona-aikanakin oleskella hyvillä mielin, kun muistaa varotoimet kuten turvavälit.
Hiihtolatujen ja luistelukenttien kuntoa päivitetään ulkoliikunta.fi -sivulle sitä mukaa, kun niitä kunnostetaan, jäähdytetään ja jäädytetään. Ennen liikkumaan lähtöä kannattaakin tarkistaa sen hetkinen tilanne jatkuvasti päivittyvästä palvelusta.
Vuosi sitten talvella kaupunki teki Laajalahteen meren jäälle matkaluisteluradan, joka oli luistelukunnossa alle kaksi viikkoa. Saattaa olla, että tämä talvena sääolot eivät ole riittävän suotuisat siihen, että matkaluistelurata voitaisiin taas avata. Meren jäälle radan tekeminen on epävarmaa ja jopa riskialtista. Kaupunki on selvitellyt mahdollisuutta avata erillinen matkaluistelurata Malmille.
Pulkkamäkiä on tarjolla eri puolilla kaupunkia, kunhan vain lunta riittää. Töölössä pulkkamäkeen on päässyt esimerkiksi Topeliuksen puistossa ja Väinämöisen puistossa. Jos hieman hurjempi mäki kiinnostaa, kannattaa suunnata Paloheinän mäkeen. Kaupungin pulkkamäistä Paloheinä on ainoa, joka on Helsingin kaupungin ylläpitämä, joten siellä on kaupungin tarjoama huolto ja valaistus. Minulle tutuin pulkkamäki on Malminkartanossa. Malminkartanonhuipulta eli täyttömäeltä avautuvia näkymiä kannattaa lähteä ihailemaan kauempaakin.
Helsingin kaupungin hallinnoimat sisäliikuntatilat ja uimahallit ovat valitettavasti olleet suurelta yleisöltä suljettuina. Matalariskisten tilojen rajoituksia purettaneen lähipäivinä. Näin on ainakin pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suosittanut. Ulkoilumahdollisuudet eivät kuitenkaan ole rajoituksista riippuvaisia. Kannattaa siis kaivaa esiin sukset, luistimet ja pulkat ja suunnata nauttimaan talvikeleistä, jos niitä vaan vielä riittää.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 30.1.2022.
