14.8.2022

Kaupungin ei pidä lisätä helsinkiläisten maksutaakkaa

Inflaatio Suomessa nousi 7,8 prosenttiin kesäkuussa. Luku on viimeinen virallinen. Tämänhetkinen lienee vieläkin korkeampi. Hintojen ja kustannusten nousu tuntuu meidän kaikkien kukkaroissa, ja on saanut monet myös muuttamaan kulutustaan. Eniten suomalaiset ovat tinkineet ruoka- ja päivittäisostoksista, ravintola- ja kahvilakäynneistä, matkustamisesta ja polttoaineesta OP-ryhmän viimeaikaisen kyselyn mukaan.

Hypon mukaan myös asuntojen ostoaikeet ovat laskeneet alkuvuoteen verrattuna. Onneksi pääkaupunkiseudulla vähemmän kuin muualla Suomessa. Nousevat korot kasvattavat nopeasti kuukausittaisia menoja. Jo parin sadan tuhannen euron asuntolainalla parin prosentin koron nousu kasvattaa kuukausittaisia menoja suoraan usealla satasella. Tehty korkovähennysoikeuden poisto varmistaa, että lisälasku puree täysimääräseinä.

Yksi tuore yllättävä uutinen on, että myös nuoria huolettaa kaikista teemoista eniten juuri inflaatio. Yle selvitti suomalaisten pelkoja ja haaveita maalis-huhtikuussa 2022. Lähes puolet alle 30-vuotiaista nosti hintojen nousun pääasialliseksi huolen aiheekseen. Huoli inflaatiosta oli suurempaa, kuin huoli sodasta ja ilmastonmuutoksesta.

Parannusta tilanteeseen ei toistaiseksi ole luvassa, vaikka inflaation ei ennustetakaan jatkuvan yhtä voimakkaana kovin pitkään. Tämä saa tietenkin kysymään, mitä me poliitikot voimme tehdä.

Inflaation taltutus on ennen kaikkea keskuspankkien käsissä, mutta kukkaroihin tulevan ja sieltä lähtevän rahan määrään voi vaikuttaa politiikan keinoin. Ennen kaikkea kysyn itse tietenkin, mitä kaupunki voi tehdä helpottaakseen helsinkiläisten tilannetta. Mitkä asiat ovat meidän käsissämme?

Olemme strategiassa sopineet, että kuntavero ei tällä valtuustokaudella kiristy. Ensi vuoden osalta se onkin sote-uudistuksen takia kokonaan jäissä. Kiinteistöveron tasonkin suhteen meidän tulisi Helsingissä noudattaa vahvaa pidättyväisyyttä.

Energia hintapaineet ovat niin kovat, ettei Helen välttyne hinnankorotuksilta. Markkinaehtoisena yhtiönä sen on ne tehtävä, mutta kaikki mahdollinen maltillisuus on paikallaan. Sen sijaan vesi- ja jätehuollosta huolehtivan HSY:n tulisi välttää korotukset ja vähintään lykätä niitä myöhemmäksi. Sen tulisi myös pohtia esimerkiksi investointien jaksottamista, sillä investointien kustannukset näkyvät suoraan kaupunkilaisten kukkarossa.

Asumisen lisäksi välttämätön osa kaupunkielämää on liikkuminen. Jo edellisen vyöhykeuudistuksen yhteydessä valtaosalla helsinkiläisistä joukkoliikenteen lippujen hinnat nousivat selvästi. Viime vuosina erityisesti koronan takia joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat laskeneet voimakkaasti. Yksi tärkeimmistä prioriteeteista onkin matkustajien houkuttelu takaisin joukkoliikenteen pariin. Edellä mainituista syistä Helsingin joukkoliikenteen lippujen hintoja ei tule tässä tilanteessa nostaa yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Viime aikoina Helsingissä on ollut esillä myös pysäköintimaksujen korotus, joista en ole ollut innostunut. Liikku ylöspäin tapahtunee, mutta siinäkin pitää pysyä kohtuudessa.

Vahvasti valtion käsissä oleva, mutta kaupungin palveluiden kautta näkyvä asia on varhaiskasvatusmaksut. Niitä olisi syytä alentaa. Samalla lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen todennäköisesti lisääntyisi. Se olisi sekä hyvää sosiaalipolitiikkaa että vanhempia työn tekoon kannustava muutos.

Peruslinja on selvä. Kaupungin ei pitäisi nyt omilla päätöksillään rasittaa helsinkiläisen kukkaroa yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 14.8.2022.