5.6.2022
Moni meistä oli harmissaan siitä, että Mechelininkadun upeat puut jouduttiin kaatamaan jokunen vuosi sitten. Puiden kaato teki Meklusta aivan erinäköisen. Uudet tilalle istutetut eivät onneksi olleet aivan pieniä, mutta ilmeen paluu vie vuosikymmeniä.
Sama saattaa olla edessä Esplanadin puistossa. Kaupungin virkakunta on arvioinut, että jopa kaikki puiston puut saatetaan joutua kaatamaan tämän vuosikymmenen loppupuolella. Tässä oma epäilykseni herää. Yhtäkään puista ei saa kaataa käytännöllisyyssyistä. Seulan pitää olla tiukka ja vain todella läpilahoille pitää antaa kaatotuomio.
Puun huono kunto on keskeisin peruste, kun kaupungin vanhoissa puistoissa ja kadunvarsissa puita kaadetaan.
Mutta olisiko jokunen enemmän sittenkin mahdollista säilyttää? Osalla historia ulottuu jopa viime vuosisadan alkupuolelle. Puilla ja istutuksilla on merkittävä vaikutus kaupunkikuvaan ja sen viihtyisyyteen.
Puiden säilyttäminen on paitsi kaupunkikuvan myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta tärkeää. Puut ja muu kasvillisuus esimerkiksi suojaavat auringon paahteelta ja sitovat sadevettä.
Kaupunginvaltuusto linjasi kaupunkistrategiasta päättämisen yhteydessä, että puiden ja vehreyden määrää kaupungissa lisätään ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Valtuusto linjasi myös, että rakennus- ja liikennehankkeissa selvitetään aina vaihtoehto säästää mahdollisimman paljon puustoa ja kasvillisuutta.
Vuosittain Helsinkiin istutetaan noin 10 000 uutta puuta. Istutettavien puiden koko vaihtelee metsätaimista aina suuriin katupuihin. Valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunki tulee istuttamaan 100 000 puuta vuoteen 2035 mennessä. Kaupunki kerää elokuun puoliväliin asti ehdotuksia helsinkiläisiltä sopivista istutuspaikoista.
Voit käydä ehdottamassa sopivaa paikkaa uudelle lehti- tai havupuulle osoitteessa https://query.eharava.fi/3827. Kysely on auki 14.8.2022 asti. Kaupungin asiantuntijat arvioivat puiden istutuspaikkojen ja lajivalintojen lopullisen soveltuvuuden. Puut istutetaan vuoden 2023 aikana.
Kaupunkipuuston ja -kasvillisuuden lisäksi kaupunki huolehtii siitä, että kaikilla helsinkiläisillä on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon. Emme unohda myöskään puistojen ja katujen siisteyttä. Siihen kiinnitetään erityistä huomiota tällä valtuustokaudella.
On päiviä, jolloin siisteyden ylläpidossa onnistutaan paremmin ja joskus huonommin, kuten esimerkiksi Suomen voitettua jääkiekon maailmanmestaruuden edellisenä iltana. Työtä riittää varmasti taas tänä kesänä, kun useimmat kesätapahtumat voidaan järjestää kuten ennen koronaa.
Useissa puistoissa on suunnitteilla tai alkamassa kunnostusoperaatio. Esimerkiksi Töölössä Hakasalmenpuiston ja Hesperianpuiston kunnostussuunnittelu on juuri käynnistynyt. Kaisaniemenpuiston laaja kunnostus alkaa loppuvuodesta. Tästä kirjoitinkin joku hetki sitten tällä palstalla.
Leikkipuistoista kunnostetaan parhaillaan muun muassa Iso-Antin leikkipuistoa ja leikkipuisto Trumpettia Kannelmäessä, ja Mellunkylän leikkipuiston kunnostus on alkamassa.
Puistojen lisäksi kaupunki kunnostaa pienvesistöjä. Haagassa Kauppalanpuro on rakenteilla ja Strömberginpuiston ja Mustapuron alueen suunnittelu on edennyt rakennussuunnittelutasolle.
Ratikkahankkeissa on myös mukana paljon vihreitä elementtejä, kuten nurmipintaista kiskoa, paahderinteitä ja klassisia puukujanteita. Esimerkiksi Hietaniemenkadun toisen puolen koivukujanne tullaan uudistamaan.
Kaupunkipuistojen paras sesonki on juuri alkanut. Nautitaan kesän lämpimistä ja aurinkoisista päivistä vehreässä kaupungissa!
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 5.6.2022.
8.5.2022
Kevät on täällä. Hiekoituksia puhdistetaan kaduilta ja ilma on muuttunut lämpimämmäksi. Suomenlahti on vapautunut jäistä.
Lisääntyvä lämpö ja valo saavat ajatukset kulkeutumaan kesään ja kesärientoihin. Jäästä vapaa meri houkuttelee retkeilemään ja nauttimaan rannoilla ja vesillä liikkumisesta.
Helsingin ehdoton valttikortti on sen sijainti meren rannalla. Viime vuosina siitä on haluttu saada entistä enemmän irti. Edellisellä valtuustokaudella merellisyys ja sen kehittäminen nostettiin yhdeksi kaupungin kärkihankkeista.
Merellisen Helsingin kehittäminen on edistynyt hyvin. Viime kaudella avasimme muun muassa uusia saaristokohteita virkistyskäyttöön sekä kehitimme vesiliikenneyhteyksiä. Vallisaaressa vuonna 2021 toteutettu Helsinki Biennaali edisti osaltaan kansainvälisesti vetovoimaisempaa Helsinkiä.
Viime syksynä kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian, johon kirjattiin, että merellisen Helsingin kehittämistä jatketaan. Työtä jatketaan kunnianhimoisesti merellisiä yhteyksiä, rantareittejä, laitureita ja tukikohtia parantaen sekä merellistä yrittäjyyttä edistäen. Helsinkiä ympäröivien saarten palveluja on tarkoitus kasvattaa, jotta entistä useampi vierailija voisi niistä nauttia.
Merellisyyden kehittämiseen liittyvissä tavoitteissa otetaan huomioon sekö virkistykseen, luontoarvoihin että yrittäjyyden ja matkailun edistämiseen liittyvät tekijät. Tavoitteena on hyödyntää luontoa ja ympäristöä kestävällä tavalla. Haluammehan, että tulevatkin kaupunkilaiset voivat nauttia Helsingin merellisyydestä.
Kiinnostuksesta ja tarpeesta merellisen Helsingin kehittämiseen kertoo myös se, että osallistuvan budjetoinnin ehdotuksissa oli paljon merellisiä kehitysehdotuksia, jotka saivat paljon kannatusta. Yksi niistä koski rantautumis- ja laituripaikkoja kaupunkiveneille ja pienveneille sekä kanoottilaitureita lähisaariin ja Helsingin rannoille, joita toivottiin lisättävän eri puolilla kaupunkia. Parikin eri ehdotusta liittyi kutsuvenepalvelujen käyttöönottoon. Kaupunki on lähtenyt toteuttamaan näitä.
Lisäksi tulevissa puistohankkeissa ovat mukana esimerkiksi Sigurd Frosteruksen puisto rantaalueineen, Vasikkasaaren puistosuunnittelu sekä raitti- ja vesihuoltoverkoston suunnittelu. Idän opastettua rantareittiä koskevat rakenteelliset korjaukset kuten selkeämpi merkitseminen on jo saatu hyvään vauhtiin. Sompasaaresta Vuosaareen on merkitty reitti, jota pitkin liikkumalla voi nauttia meren läheisyydestä mahdollisimman paljon. Meritullintorille on tekeillä muutoksia, jotka tukevat tulevaa lauttaliikennettä.
Yksi esimerkki innovatiivisestä toiminnasta on Callboat-yhteistyö Merisatamassa. Puhtaasti sähköllä toimiva Callboat-yhteysvene Kompassitorin ja Uunisaaren välillä aloitti liikennöinnin vappuna. Uunisaaren liikennöinti on kutsupohjaista ja yhteysvene saapuu asiakkaan kutsuttua veneen. Useita muitakin vesiliikenteen reittejä avautuu toukokuun aikana eri puolilla kaupunkia.
Merellisen Helsingin kehittämisen tavoite on, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä pääkaupunkiseudun ranta-alueet ovat kaikkien käytössä oleva yhtenäinen kokonaisuus, jonka varrelta pääsee sujuvasti merelle. Tavoitteena on myös, että ympäröivän saariston tähtikohteissa on tarjolla majoitusta sekä ravintola- ja satamapalveluita, ja että ilmastokestävyys ja hiilineutraalit ratkaisut toteutuvat saariston kehittämisessä. Tähän tarvitaan kaupungin eri toimijoiden lisäksi yksityisten toimijoiden ja yritysten panosta.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 8.5.2022.
10.4.2022
Viime vuonna Helsingin kaupungin talous oli 350 miljoonaa euroa plussan puolella. Tämä saa helposti ajattelemaan: ovatko verot turhan korkeita vai palvelut heikosti rahoitettuja? Molempiin kysymyksiin on viime vuosina vastattukin myös kyllä. Palveluihin on panostettu ja veroja laskettiin viime valtuustokaudella. Tähän suuntaan on syytä myös jatkaa, kun kriiseistä ja isoista muutoksista päästään eteenpäin.
Mutta sukelletaan lukuihin ja niiden taustoihin vähän syvemmin.
Positiivista on, että verotuloja kertyi viime vuonna lähes 200 miljoonaa enemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Elämä, toimeliaisuus ja yrittäjyys ovat palautuneet pandemiasta.
Toisaalta kaupungin menot ylittivät talousarvion 219 miljoonalla eurolla. Ylityksen taustalla oli pääasiassa koronapandemiasta johtuneet ylimääräiset kustannukset, kuten testausten järjestäminen. Valtion kunnille maksamat koronakompensaatiot tasapainottivat tilannetta Helsingissä vuoden 2021 osalta. Tänä vuonna talouteemme tuo epävarmuutta koronan lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Sen vaikutukset koko Euroopan talouteen ovat arvaamattomat.
Helsingin talous on siis vahva, mutta siihen kohdistuu myös yhä uusia paineita. Reunaehtoja kaupungin taloudelle asettavat monet muutokset, kuten esimeriksi kaupungin reipas kasvu, sote-uudistus, ikääntyneiden ja nuorten määrän kasvu sekä välttämättömät ilmastotoimet.
Menopaineet voivat olla siis seurausta positiivisistakin kehityskuluista kuten ihmisten muuttohaluista Helsinkiin ja lasten syntymisestä. Negatiivisia paineita edustaa puolestaan sote-uudistus, joka ei vain niukista helsinkiläisten sotepalveluita vaan myös vie käytöstämme huomattavan osan nykyisiä verotulojamme. Tämä vaikuttaa ikävästi erityisesti investointikykyymme.
Kasvava kaupunki tarvitsee lisää palveluita, infrastruktuuria, rakennuksia ja asuntoja. Juuri investointitarpeet ovat syy siihen, että pullealta näyttävä tulos ei turhan pullea olekaan.
Viime vuoden tilinpäätöstiedoista käy ilmi, että kaupungin investoinnit pysyivät edelleen ennätyskorkeina. Investointeihin käytettiin 890 miljoonaa euroa, mikä oli kaikkien aikojen toiseksi korkein taso. Vain hyvä taloustilanne ja vahvat tulokset mahdollistavat meille näin korkean investointitason.
Kaupunki on investoinut viime vuosina erityisesti kouluihin ja päiväkoteihin, uusien asuinalueiden esirakentamiseen sekä katujen ja liikenneväylien uudisrakentamiseen ja perusparantamiseen.
Vahvaa taloudellista tilannetta ei voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan sen säilyttämiseksi on tehtävä jatkuvasti töitä. Tämä on yksi painopisteitä myös syksyllä hyväksytyssä kaupunkistrategiassa.
Haemme kaupungin menoihin liikkumavaraa pyrkimällä entistä kunnianhimoisemmin tehokkuuteen ja parempaan panos-tuotos-suhteeseen kaupungin kaikessa omassa toiminnassa ja palvelutuotannossa. Vuoden alusta käynnistettiin myös erillinen pormestari Vartiaisen johtama tuottavuusryhmä, jossa etsitään jatkuvalla syötöllä kohteita, joissa tuottavuutta on mahdollista parantaa.
Kaupungin oman talouden ”vipujen” säätämisellä on kuitenkin aina vain rajallinen vaikutus. Paras mahdollinen resepti vaikuttaa kaupungin menestykseen ja talouden vahvuuteen on se, että Helsingissä riittää työtä, yrittämisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia kaikille helsinkiläisille. Vain siten myös tulevaisuudessa palveluihin ja investointitarpeisiin riittää varoja ja verorasitus voidaan pitää kohtuullisena.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 10.4.2022.
