25.9.2022

Talven mittainen kilowattipeli

Lähes jokainen aviisi maassa tarjoaa sähkön ja lämmön säästövinkkejä. Yksittäiset suomalaiset kertovat haastatteluissa omat keinonsa energiakustannusten hillitsemiseksi. Itsekin olen säätänyt kylpyhuoneen lattialämpöä pienemmälle ja alkanut aiempaa useammin vilkuilemaan sähköyhtiön aplikaatiota. Lienee vähemmistö, jolle oman sähkösopimuksen hintataso ja kesto ei ole lyönyt poikkeuksellisen kirkkaasti tietoisuuteen.

Mieleeni jäi erityisesti oululainen perheenisä, joka kertoi perheensä saaneen aikaan listan toimia, joilla heidän on mahdollista laskea sähkönkulutustaan useilla tuhansilla kilowattitunneilla vuodessa. Esimerkki osoittaa, että omaa sähkön kulutusta perkaamalla on mahdollisuus saada näkyviä tuloksia aikaiseksi.

Meille kerrostaloasujille ei koivuklapien kasaamisesta ole iloa, mutta moneen toimeen voimme mekin tarttua. Valtakunnan virallinen sähkönsäästökampanja neuvoo erityisesti alentamaan huonelämpötilaa ja pidättäytymään tarpeettomasti energian kulutuksesta arkiaamuisin ja arki-iltapäivisin.

Yllättäen eetteriin pamahtaneet julkisen vallan säästönsähkökampanjat saattavat ensin hätkähdyttää – hätkähdyttivät ainakin itseäni – mutta ovat osa tätä erikoista aikaa. Jos vielä hetki sitten energian säästö oli globaalia ympäristö- ja ilmastovastuuta, on niistä tänään tullut kukkarokysymys, huoltovarmuutta ja turvallisuuspolitiikkaa.

Yksilötason lisäksi sama filosofinen muutos koskee kaupungin ilmastotoimia. Meillä on jo pitkään ollut käynnissä päästövähennysohjelma. Erityisesti Helsingin energiatuotannon ohjaaminen irti nyt rajusti kallistuvista ja saatavuudeltaan heikoista fossiilisista kohti kotimaisia ja päästöttömiä energialähteitä on ollut viisasta. Hiilineutraali Helsinki -tavoitteen pohjata tehdyistä päätöksistä on suuri hyöty juuri nyt, kun kaikilta vaaditaan nopeita toimia.

Kaupunki on iso energian käyttäjä itsekin. Siksi olemme aloittaneet työn, jossa käydään käydä tarkkaan läpi kaupungin kiinteistöjen ja palveluiden sähkön- ja lämmönkulutus. Kysymys on kaupungillekin rahasta, sillä kohonneet energiakustannukset aiheuttavat paineita peruspalveluiden rahoitukselle.

Kaupunki käy läpi omat palvelurakennuksensa ja alentaa mahdollisuuksien mukaan niiden sisälämpötilaa. Lämpötilojen säätämisen lisäksi arvioidaan ja toteutetaan ilmanvaihto-, tiivistys- ja energiatehokkuusremontteja, joita on mahdollista tehdä vielä ennen talvea. Tasapainoiltavaakin riittää. Kun yleisten alueiden valaistuksesta ja rakennusten ylläpidosta säästetään, pitää löytää sellainen taso, joka ei heikennä yleistä turvallisuutta tai rakennuskannan ja sisäilman laatua.

Kaupungin omien kiinteistöjen lisäksi on tärkeää, että kaikki kaupungin omistamat laitokset ja yhtiöt tekevät arviot ja tarvittavat säästötoimet omien kiinteistöjensä osalta. Koko Helsingin tasolla iso merkitys on esimerkiksi asuntoyhtiö Hekan tekemisillä. Kannustimien pitäisi ainakin olla kohdallaan.

Sähkömarkkinoiden toimintatapa on luonut tilanteen, jossa kukkaromme ja järjestelmämme kestävyys on poikkeuksellisen vahvasti yhteisissä käsissämme. En olisi vuosi sitten uskonut vuoden päästä päättäväni kolumnia teesiin: Jokaisella oikein ajastetulla pyykkikerralla ja lattialämmityksen asteella on väliä!

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 25.9.2022.