Ensi vuodelle yksiselitteinen tavoite: lääkärille nopeammin

Terveysasemien tilanne erityisesti hoitoon pääsyn osalta on ollut esillä paljon myös tällä valtuustokaudella. Vierailin kesäkuussa Laajasalon, Munkkiniemen, Myllypuron ja Viiskulman terveysasemilla, ja tällä viikolla Malmin ja Paloheinän terveysasemilla. Ne ovat jokainen eri alueelta, joten jokaisen vierailun yhteydessä käytiin läpi myös saman alueen muiden terveysasemien tilanne.

Halusin saada itse kattavan kuvan tilanteesta terveysasemillamme ja viedä suoraan johtajaylilääkäreille ja ylilääkäreille viestin, että hoitoon pääsy on yksi valtuustossa ja lautakunnassa eniten esillä olevista teemoista.

Tilanne valtaosalla terveysasemista on tällä hetkellä suhteellisen haastava. Ongelmat liittyvät muun muassa työvoiman saatavuuteen, koronan aiheuttamaan palveluvelkaan sekä Apotti-tietojärjestelmän sisäänajoon, jotka kaikki osaltaan aiheuttavat aikojen saatavuudessa viivettä.

Yksittäisten terveysasemien kohdalla voi olla kyse myös siitä, että lääkäreiden ja hoitajien vaihtuvuus on viime vuosina ollut suurta, mikä osaltaan syventää kierrettä juuri sen terveysaseman kohdalla.

Useamman ammattilaisen arvion mukaan Apotti-järjestelmän käyttöönotto on vaikuttanut siihen, kuinka monta vastaanottokäyntiä tai puhelua kirjauksineen lääkärit ja hoitajat ehtivät työpäivänsä aikana käsittelemään. Apotti-järjestelmän käyttöönoton aikana määrä on pudonnut aiemmasta. Viestiä tästä on tullut aiemminkin, mutta kierros vahvisti sitä huomattavasti.

Tämä on laitettava kuntoon. Uusi tietojärjestelmä ei voi hidastaa työtä – päinvastoin. Hallinnollisten ja teknisten tarpeiden sijaan on seuraavaksi keskityttävä vain ja ainoastaan järjestelmän käytettävyyteen.

Terveysasemien johto ja henkilöstö tekevät paljon tilanteen parantamiseksi. Kaupungille rekrytoidaan jatkuvasti lisää henkilökuntaa, parannetaan johtamista ja työn tekemisen olosuhteita. Tätä työtä on jatkettava. Palkkauksessakin suunnan on oltava ylöspäin, jotta kaupungin kilpailukyky työnantajana säilyy.

Oman toiminnan lisäksi on syytä hyödyntää ostopalveluita. Vuosi sitten aloittivat toimintansa ulkoistetut Ruoholahden ja Kannelmäen terveyskeskukset. Tulokset erityisesti hoitoon pääsyn osalta ovat rohkaisevat. Fiksu monituottajuus vahvistaa helsinkiläisten palveluita.

Kaiken kaikkiaan Helsingin on pystyttävä hoitoon pääsyssä parempaan. Ensi vuodelle lainsäädännön vauhdittamana on asetettu tavoite, että lääkärin on terveysasemalla päästävä kahdessa viikossa. Nyt keskimääräinen aika on tuplat. Ensi vuonna tähän tavoitteeseen on päästävä.

Teemme oman työmme, mutta kaupungin omien toimien lisäksi suuri vaikutus palveluiden saatavuuteen on sillä, mitä maan hallitus päättää. Valitettavasti vuoden vaihteessa voimaan astuva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tulee heikentämään Helsingin kaupungin mahdollisuuksia tarjota palveluja helsinkiläisille.

Jatkossa sote-palvelut ja pelastustoimen palvelut rahoitetaan valtionrahoituksella ja kaksi kolmasosaa kuntaverotuotoistamme siirtyy valtiolle. Olemme siis sote-palveluiden osalta sataprosenttisesti riippuvaisia valtion rahoituksesta. Jousto, jonka kuntatalous on peruspalveluiden järjestämiseen tarjonnut, katoaa.

Toimimme ensi vuodesta kahdella rintamalla. Vaikutamme valtion rahoituksen tasoon ja pyrimme varmistamaan riittävänä rahoituksen helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Samaan aikaan huolehdimme siitä, että oma tekemisemme on tehokasta ja laadukasta. Molempien onnistuessa voimme olla tyytyväisiä.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 4.9.2022.