11.1.2023
2,4 miljardia. Se on julmetun paljon rahaa jopa julkisessa taloudessa. Se vastaa 39,3 % koko puolustusbudjetistamme, 2,8 kertaa poliisin määrärahat tai 4,8 kertaa oikeuslaitoksen määrärahat.
Se on nyt myös valtion velastaan vuosittain maksamien korkomenojen suuruus. Valtionvarainministeriö on juuri vahvistanut, että valtion korkomenoarvio kasvaa 900 miljoonalla eurolla aiemmin arvioidusta. Ja kuten olemme viimeisen puolen vuoden aikana huomanneet, korkokäyrät ovat sojottaneet ylös – eivät alaspäin. Vielä kovempi hintalappu velallle on siis vasta edessä.
Velasta varoittelu on ollut viime vuosien talouspoliittisessa keskustelussa valitettavan epämuodikasta. Intoutuivatpa jotkut vasemmistolaiset talouspohdiskelijat intoilemaan julkisen velan määrän totaalisesta merkityksettömyydestä. Velkakriittisyyttä suomittiin taantumukselliseksi nihilismiksi ja vaateena oli painaa kaasua – ja vekseleitä.
Valitettavasti velkausko ei jäänyt vain teoreettiseksi pohdinnaksi, vaan ensin Rinteen ja myöhemmin Marinin hallitus ottivat sen tärkeimmäksi opinkappaleekseen. Kun nyt velkakeskustelussa nostetaan esiin korona ja Venäjän hyökkäys, unohdetaan, että ennen kuin näistä kriiseistä oli kuultukaan, hallitusjoukko kokoontui säätytalolle jakamaan miljardeja kunkin lemmikkihankkeisiin.
Sanotaan se siis vielä selvästi: Reipas velkaantuminen ei siis ollut olosuhteiden pakko – se oli nykyhallituksen aktiivinen päätös.
Tänä keväänä on aika muuttaa suuntaan. Velkaantumistahti on saatava pysähtymään ja velkaantuminen taittumaan. On rakennettava sellaista tulevaisuutta, jossa velkaa myös lyhennetään, ei vain oteta. Näin, vaikka tällaisen järkeen käyvän vaateen esittäminen tuntuu nykypolitiikan todellisuudessa lähes vallankumouksellisella.
Velkavastaisuudessa ja julkisen talouden tasapainon tavoittelussa on nimittäin kyse turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Vain vahva valtiontalous luo mahdollisuuden liikkumavapauden säilyttämiseen kriisien iskiessä. Vain vahva valtiontalous varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen ja heikoimmista huolehtimisen. Vain vahva valtiontalous takaa edellytykset investoida tulevaisuuteen.
Tästä on kysymys myös Kokoomuksen eilisessä välikysymyksessä.
Suomalaiset ovat onneksi fiksu kansa. Ymmärrys edellisestä on vahvasti jaettu. Valtaosa vaatii valtiontalouden tasapainottamista. Kaksi kolmasosaa myös pitää ensisijaisena keinona siihen menojen vähentämistä. Samoin yli kaksi kolmasosaa vastustaa talouden tasapainottamista verotusta kiristämällä. Tämän peruslinjan on näyttävä kevään vaaleissa ja tulevan hallituksen ohjelmassa.
8.1.2023
Yksi suurimpia ilon aiheita politiikassa ovat hetket, jolloin voi huomata tehdyillä päätöksillä ja työllä olevan konkreettista merkitystä. Helsingissä on päätetty tavoitella asunnottomuuden poistamista vuoteen 2025 mennessä. Tämä kunnianhimoinen tavoite on yksi Helsingin laajan ja monipuolisen kaupunkistrategian konkreettisimpia tavoitteita. Sen eteen on tällä valtuustokaudella tehty määrätietoisesti työtä ja tulokset ovat lupaavia.
Asunnottomien määrä on vuodesta 2019 vuoteen 2022 laskenut 47 prosenttia yksinasuvien ja 38 prosenttia perheellisten kohdalla. Asunnottomuuden kovana ytimenä voidaan pitää pitkäaikaisasunnottomuutta. He ovat ihmisiä, jotka tarvitsevat myös erityisen paljon tukea. Pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt Helsingissä vuodesta 2019 nykyhetkeen 24 prosentilla.
Kun katsoo prosenttien taakse, voi sanoa karkeasti, että kolme vuotta sitten meillä oli Helsingissä noin kuusisataa pitkäaikaisasunnotonta, kun viime vuonna heitä oli neljä ja puolisataa. Tänä vuonna tavoite on päästä alle neljään sataan.
Työ pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi on työtä hyvinvointiyhteiskunnan ytimen eteen. Elämän muita haasteita on hankalaa ja jopa mahdotonta ratkaista, jos ei tiedä missä nukkuu seuraavan yönsä. Siksi on niin tärkeää, että jokaisella on oma koti, nimi ovessa. Paikka, jossa on mahdollisuus pysähtyä, rauhoittua ja kerätä voimia, elää ja rakentaa elämää.
Helsingissä jatkamme määrätietoisesti työtä tämän tavoitteen eteen. Ehkäisemme häätöjä, rakennamme asuntoja ja tuettua asumista asunnottomille, tarjoamme tukea sekä asumiseen että muihin sosiaalisiin ongelmiin.
Nykyisellä hallituksellakin on ollut asetettuna tavoitteita asunnottomuuden puolittamiseksi. Valitettavasti valtakunnallisesti työ ei ole edennyt tavoitteiden mukaan. Hieman nurinkurisesti ympäristöministeriön asunnottomuusohjelmakin päättyi nyt vuoden vaihteessa. Eikä uutta ole tehty.
Vaikka vaalit ovat tulossa, se ei tarkoita, että fokus ja työ saisi katketa. Erityisen hankalaa tämä on tilanteessa, jossa asunnottomuuden hoidon vastuu sote-uudistuksen takia jakautuu moniin käsiin – alueille ja kaupungeille. On hyvä, että asuntoministeri päätyi sentään syksyllä asettamaan selvityshenkilö tekemään esityksensä asunnottomuuden vähentämiseksi. Tätä esitystä odotamme tammikuun lopulla.
Viimeinen vuosikymmen asunnottomuustyötä on osoittanut, että tavoite asunnottomuuden poistosta on mahdollista saada toteutumaan. Viimeisten vuosien aikana olemme panneet Helsingissä asiaan myös vauhtia.
Tulevan hallituksen asetettava tavoitteeksi pitkäaikaisasunnottomuuden poisto Suomesta. Se on mahdollista, mutta ennen kaikkea se on oikein.
7.1.2023
HBL har under de senaste veckorna gjort ett bra jobb med att presentera de olika partiernas linjer för den kommande valperioden. En av de frågor som ställts till partiledarna har varit deras inställning till en sänkning av inkomstskatten.
Svaret på denna fråga säger en hel del om de olika partiernas åsikter om ekonomin. Kanske kan svaret på frågan ses även som ett bredare uttalande om huruvida staten anses vara en bättre användare av medel än individen.
Traditionellt har Samlingspartiet och SFP setts som de klara borgerliga alternativen. På senare tid har Rörelse Nu också försökt att ta upp något av samma borgerliga mark. Det är därför mycket förvånande att både Anna-Maja Henriksson från SFP och Hjallis Harkimo från Rörelse Nu i intervjuer med HBL svarade negativt på frågan om sänkning av inkomstskatten.
Harkimo meddelade direkt att han var emot en sänkning av inkomstskatten och Henriksson konstaterade att den rätta tidpunkten för en sänkning av inkomstskatten kan vara mot slutet av nästa valperiod. Så svaret, som var förklätt som ett positivt svar, var faktiskt ett negativt svar.
De borgerliga väljarna kan också ibland uppvaktas av Centerpartiet och Sannfinländarna. Centern har förlorat all trovärdighet i den ekonomiska politiken till följd av sin misslyckade valperiod som finansministerparti. Sannfinländarnas ekonomiska linje är inte trovärdig och i synnerhet när det gäller strukturpolitiken är deras linje egentligen ofta vänster.
Det är därför mycket troligt att Samlingspartiet kommer att vara det enda borgerliga alternativet i vårens riksdagsval. Detta är något som alla borgerliga väljare bör tänka på.
Opinionsartikeln har publicerats i HBL den 4.1.2023
