29.8.2022
Olen nyt vuoden saanut olla johtamassa Helsinkiä apulaispormestarina. Tehtävä on erittäin antoisa, olen saanut asioita eteenpäin ja virtaa riittää. On etuoikeus saada tehdä pääkaupungin kaupunkipolitiikkaa kokopäiväisesti.
Samaan aikaan palo valtakunnan politiikan kysymyksiin on vain voimistunut. Osaltaan siihen on vaikuttanut nykytehtäväkin. Olen uudella, konkreettisemmalla tavalla nähnyt, miten merkittävästi valtakunnan tason päätökset vaikuttavat Helsingin ja helsinkiläisten pärjäämiseen. Jatkossa vielä kaksin kerroin enemmän, kun päätöksenteko ja rahoitus sote-kysymyksissä siirtyy voimakkaammin valtion käsiin. Helsinki tarvitsee vahvan puolustajan eduskuntaan.
Ehdokkuus tuntuu myös laajemmin erityisen merkitykselliseltä. Aika on sellainen. Politiikassa on jälleen kyse perustavanlaatuisista asioista: turvallisuudesta, vakaudesta, toimeentulosta, vapaudesta ja demokratiasta, luottamuksesta toisiimme, yhteiskuntaan ja tulevaan.
Vaikean maailmantilanteen tuomien uusien kriittisten haasteiden lisäksi jäljellä ovat aiemmat yhteiskunnan kestävyyttä uhkaavat ongelmat, kuten erilaisin tavoin ilmenevä näköalattomuuden kokemus, ilmastonmuutos ja luontokato.
Samaan aikaan taloudelliset lähtökohdat tulevaan vaalikauteen eivät ole helpot. Meidän on kyettävä nykyiseen verrattuna huomattavasti parempaan, jotta voimme huolehtia yhteiskuntamme toimivuudesta, turvallisuudesta, sosiaalisesta turvasta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta – myös huomenna.
Edellisten kappaleiden sävyn synkkyydestä huolimatta olen ehdokkuudesta ennen kaikkea innostunut. Uskon, että juuri tässä ajassa tarvitaan ratkaisukeskeisiä päättäjiä. Vähemmän kauhistelua, signalointia, julistusta ja pelottelua. Enemmän suoria ja konkreettisia ratkaisuja, joista syntyy myös optimismia ja uskoa tulevaan.
Tästä käynnistyy matka kohti huhtikuun vaaleja! Onnistunut vaalitulos tehdään porukalla – laitathan viestiä, jos haluat mukaan suunnittelemaan, tekemään ja tukemaan kampanjaani.
20.1.2022
Suomalaisten odotukset julkisia palveluita kohtaan ovat muuttuneet. Tämä liittyy laajempaan kulutuskäyttäytymisen muutokseen. Kun on tottunut hoitamaan kuukauden pankkiasiat parissa minuutissa mobiilisovelluksella tai viikon ruokaostokset niin, että ne ovat kotiovella puolessa tunnissa tilauksesta, julkisen sektorin puhelinajanvaraukset ja kirjepostilla hoidettava asiointi tuntuvat muinaisjäänteeltä.
Julkisten palveluiden pitää sopeutua ihmisten muuttuneisiin odotuksiin. Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon palveluiden digitalisaatiosta ja siihen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Se on valtavan tärkeässä roolissa toimivien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Digitalisaatio ei ole sosiaali- ja terveyspalveluissa vain menoerä, vaan siinä on valtavasti potentiaalia palveluiden parantamiseen.
Sote-palveluiden digitalisaatio on taloudellisesti merkittävä kysymys. Pelkästään valtion ICT-valmistelurahoitusta hyvinvointialueille on varattu vuosille 2021–2026 yhteensä noin 440 miljoonaa euroa, eikä tämäkään raha näytä riittävän. Siinä on vasta kyse potilastietojärjestelmien yhdenmukaistamisesta ja pakollisista hankinnoista, mitkä eivät vielä tuo suoraan parempia palveluita hyvinvointialueiden asukkaille.
Keskustelu potilastietojärjestelmien toimivuudesta on luonnollisesti tärkeää muun muassa ammattilaisten työajan järkevän käytön ja potilasturvallisuuden näkökulmista ja järjestelmätason kysymyksillä on valtava taloudellinen merkitys. Asiakasnäkökulma on kuitenkin jäänyt liian pienelle huomiolle julkisten sote-palvelujen digitalisaatiosta puhuttaessa.
Julkisella puolella sujuva digiasiointi on vielä kaukana. Moni pienen lapsen vanhempi valittelee sitä, kuinka iso osa päivästä voi kulua lapsen terveysasioiden takia jonottamiseen puhelinpalvelussa. Kohdunkaulasyövän seulontaan kutsuttavat 25-vuotiaat ihmettelevät, kun kutsu tutkimuksiin lähetetään kirjeellä kotiin sisältäen valmiiksi varatun ajan. Toimintatapa tuntuu koko elämänsä sähköisiä palveluita käyttäneistä aikansa eläneeltä. Kankean käyttäjäkokemuksen lisäksi aikoja jää käyttämättä, mikä syö julkisen terveydenhuollon resursseja turhaan.
Yksityisiä lääkäripalveluita esimerkiksi työterveyden kautta käyttävät ovat tottuneet siihen, että perinteisten puhelinajanvarauksien ja lääkäriasemalla tapahtuvien vastaanottojen lisäksi terveyteen liittyvät asiat hoituvat kätevästi tietokoneen tai mobiilisovelluksen kautta. Korona-aikana esimerkiksi lääkäreiden videovastaanotot ovat olleet erittäin suosittuja. Infektioturvallisuuden lisäksi etävastaanotolla käyminen on kätevää, kun siirtymiin tai odotushuoneessa istumiseen ei tarvitse varata aikaa. Samoin ajanvarauksen hoitaminen tai esimerkiksi testitulosten tarkastaminen digisovelluksen kautta on itsestäänselvyys monille yksityisiä terveyspalveluita käyttäville.
Digitaaliset palvelut ovat esimerkki sote-palveluiden osa-alueesta, joissa yksityiset palveluntuottajat ovat merkittävästi julkista edellä. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä pystytään tarjoamaan julkisten terveyspalveluiden ympärivuorokautinen digiklinikka, jonka kautta yhteyden lääkäriin saa nopeasti. Tällaiset digipalvelut ovat huomattava parannus asiakkaan näkökulmasta. Niistä on kiittäminen sote-yritysten tuotekehityspanostuksia. Hyvinvointialueiden ei kannata yrittää keksiä pyörää uudestaan, vaan hyödyntää yritysten digipalveluita silloin, kun se on palveluiden käyttäjien kannalta järkevää ja hyvinvointialueelle kustannustehokasta.
Digipalvelut mahdollistavat helpon ja nopeamman tavan päästä hoitoon juuri silloin, kun omaan elämään parhaiten sopii. Kaikkia ei tarvitse pakottaa digipalveluiden käyttäjiksi eikä kaikkia vaivoja voi hoitaa etänä, mutta suurelle osalle meistä toimivat digitaaliset sote-palvelut helpottaisivat elämää ja toisivat uusia mahdollisuuksia oman terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen.
Daniel Sazonov
Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari (kok.)
Emma-Stina Vehmanen
Espoon kaupunginvaltuutettu, aluevaaliehdokas (kok.)
29.4.2021
Helsingin hallinto-oikeus on päättänyt tänään kumota Hernesaaren asemakaavan. Kumoamisen perusteena ovat puutteelliset liikennejärjestelyt ja perusteettomat odotukset liikennemäärien vähenemisestä.
”Hernesaaren kaavan kaatuminen Hallinto-oikeudessa on merkittävä isku Helsingin asuntotuotantotavoitteille. Samaan aikaan en ole ratkaisusta yllättynyt, sillä kaavan liikennettä koskevat puutteet ovat olleet nähtävissä jo pitkään.”, Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov sanoo.
Sazonov on pettynyt siihen, että erityisesti Kokoomuksen esittämiä ratkaisuja Hernesaaren liikennekysymykseen ei otettu poliittisen enemmistön vastustuksen takia huomioon:
”Kokoomus on koko kaavan valmistelun ja päätöksenteon ajan nostanut esiin huolta liikenteen sujuvuudesta Hernesaaressa ja muussa kantakaupungissa. Tuhansien asukkaiden ja työpaikkojen autoliikenneyhteys on perustunut suunnitelmissa käytännössä vain kapean Telakkakadun varaan. Olemme pitäneet tätä kestämättömänä ja halunneet siksi säilyttää esimerkiksi maanalaisen yhteyden mahdollisuuden. Nyt tämä nousee merkittävään arvoon”.
”Nyt on viimeinen hetki tarttua Hernesaaren liikennekysymyksen ratkaisuun. Meidän on varmistettava, että liikkuminen rakentuvalle alueelle on sujuvaa, eikä se tuki myöskään kantakaupungin tai Töölön katuja. Emme halua Hernesaaresta liikenteellisesti samanlaista tikittävää aikapommia kuin Jätkäsaaresta.”, Sazonov vaatii.
Kokoomus tehnyt asiaa koskevia esityksiä koko päätöksenteon ajan – Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto haranneet vastaan
Kokoomuksen huoli Hernesaaren liikennejärjestelyistä on näkynyt konkreettisina esityksinä kaupunkiympäristölautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa.
”Esitin kaupunginhallitusvaiheessa Kokoomuksen esityksenä vastaesityksen, jossa vaadittiin uusia liikenneratkaisuja varmistamaan Hernesaaren liikenteen sujuvuus myös uuden kaupunginosan rakentamisen jälkeen. Kaavaan ja siihen kytkeytyvien alueiden liikenneratkaisujen ongelmat olivat ilmeisiä jo tässä vaiheessa.”, Sazonov sanoo.
Kaupunginhallitus päätti Sazonovin esityksestä kirjata kaavapäätökseen liikennettä koskevana huomiona:
”Hernesaaren ja eteläisen kantakaupungin liikenteen toimivuuden ja asukasviihtyisyyden parantamiseksi selvitetään kaikkien eri liikennemuotojen näkökulmasta, millaisilla uusilla liikenneratkaisuilla voidaan sujuvoittaa Hernesaaren ja eteläisen kantakaupungin liikennettä ulosmenoteille ja vähentää Hernesaaren liikenteestä aiheutuvaa eteläisiin kaupunginosiin ja Töölöön suuntautuvaa katuverkkoa kuormittavaa huolto- ja henkilöautoliikennettä.”
Koska tämänkin kirjauksen jälkeen tarve hakea merkittävämpiä muutoksia liikenneratkaisuihin oli ilmeinen, Kokoomus teki vielä valtuustovaiheessa esityksen, jossa vaadittiin ratkomaan Hernesaaren liikenneongelmia kaikin mahdollisin keinoin:
”Etelä-Helsingin uusi rakentaminen ja liikennejärjestelmän suunnittelu perustuu epärealistiseen oletukseen liikenteen määrästä. Jos täydentäviä liikenneratkaisuja ei tehdä, eteläisen kantakaupungin liikenteelle voi seurata merkittäviä ongelmia Hernesaaren rakentamisesta. Hyväksyessään kaavan kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän kaikki mahdollisuudet tämän ongelman estämiseksi.”
Ponsi kuitenkin kaatui vihreiden, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton vastustukseen.
