26.1.2025
Helsinki on Suomen ylivoimaisesti suosituin matkailukaupunki ja matkailukohde. Noin joka kolmas ulkomaalaisten Suomessa nukkuma yö on nukuttu Helsingissä. Helsinki myös tunnetaan nykyään Euroopassa kohtuullisen hyvin. Silti alisuoritamme – meillä olisi edellytykset huomattavasti parempaan.
Ennen Koronapandemiaa Helsingin matkailu oli hyvässä vedossa. Kasvu oli ollut tasaista jo pidempään ja kasvua rajoitti isona asiana hotellikapasiteetin puute. Helsinkiin rakennettiinkin paljon uusia hotelleja kysyntään vastaamiseksi. Suunta oli lupaava. Helsinki ei ollut Pohjoismaisista pääkaupungeista suosituin matkakohde, mutta olimme esimerkiksi hieman Oslon edellä ja kasvu oli hyvää
Korona romahdutti matkailijamäärät niin meillä kuin muuallakin. Helsingillä oli kuitenkin muihin pohjoismaiden pääkaupunkeihin nähden tuplasti epäonnea. Koronan jälkeen Venäjän hyökkäys Ukrainaan sulki – perustellusti – rajan venäläisturisteilta ja Venäjän ilmatilan sulkeutuminen heikensi yhteyksiä vieden erityisesti aasialaisia matkaajia.
Positiivisia signaaleja on kuitenkin ilmassa! Vaikka yöpymisten määrä laahaa, niin Helsingin vuosittainen matkailutulo on kasvanut selkeästi. Hotellikapasiteettia on kuitenkin edelleen paljon käyttämättä ja muutkin matkailutoimijat toivottaisivat lisäasiakkaat mielellään tervetulleeksi. Meidän on tehtävä enemmän Helsingin ja Suomen tunnetuuden ja houkuttelevuuden nostamiseksi.
Helsingillä on valttikortteja. Viimekesäisellä työmatkalla Singaporen tärkeimmän TV-kanavan reportteri avasi haastatteluni kysymällä: miltä tuntuu olla maailman onnellisimman maan pääkaupungin apulaispormestari? Maailman onnellisimman maan pääkaupunki kiinnostaa ja houkuttaa. Tarinassamme on voimaa.
Meillä on hienoa kulttuuritarjontaa, laadukkaita ravintoloita ja innostavaa kaupunkikulttuuria. Puhdasta luontoa ja merellisyyttä aivan kaupungin ytimessä. Design ja arkkitehtuuri. Kaikki tämä ihmisen kokoisessa mittakaavassa.
Helsinki on myös laatutietoisen ja vastuullisen matkailijan kohde. Viime syksynä Helsinki nimettiin matkailukohteiden kestävyyttä mittaavan Global Destination Sustainability -indeksin mukaan maailman kestävimmäksi matkailukaupungiksi. Tästä on syytä olla ylpeä, eikä tätä voi hehkuttaa liiaksi. Erityisesti lähialueillamme Euroopassa on paljon maksuhaluista matkailijapotentiaalia, joille matkakohteen kestävyys on tärkeää.
Me olemme myös turvallinen matkailukohde, jonne uskaltaa tulla koko perheen kanssa. Ja on Helsinki myös maailman rehellisin kaupunki. Jos jossain kaupungissa maailmalla sattuu tiputtamaan lompakkonsa, on Helsingissä kaikkein todennäköisintä, että sen saa myös takaisin.
Matkailun edistäminen vaatii väistämättä jonkin verran julkista rahoitusta. Matkailualan yritykset ovat pääsääntöisesti varsin pieniä, eikä niillä ole resursseja laajamittaiseen globaaliin markkinointiin. Siksi esimerkiksi Visit Finlandin tekemä työ on erittäin arvokasta. Kaupungin tulee hoitaa oma osansa. Satsasimme tälle vuodelle lisäpanostuksia matkailumarkkinointiin.
Matkailu tulee taatusti näkymään myös kuntavaalien jälkeen seuraavassa kaupunkistrategiassa. Käytännössä tämä tarkoittaa maailmalla markkinoinnin lisäksi esimerkiksi keskustan vetovoimasta huolehtimista, elävän kaupunkikulttuurin luomista ja mahdollistamista sekä suurimmat tapahtumat vetävän areenan. Matkailu on yksi Helsingin suurista vientialoista. Sen nousu vaati yhdessä tekemistä.
Julkaistu 26.1.2025 Töölöläisessä kolumnina.
17.12.2024
On vuoden pimein aika, mutta Helsingin kadut ja torit loistavat valoa ja kuhisevat elämää. Joulunajan tapahtumat ja tilaisuudet tuovat meidät yhteen ja saavat meidät virittäytymään joulun tunnelmaan. Eikä yhteentulemisen tunnelma koske vain meitä kaupunkilaisia, vaan myös vierailijoita ja matkailijoita.
Helsingistä muodostuu vuosi vuodelta hienompi joulukaupunki, jossa erityisesti kirkkaana pakkaspäivänä on aitoa talven taikaa.
Helsingin joulukauteen kuuluu lukuisia tapahtumia. Kausi avattiin marraskuun lopulla joulun avajaisparaatilla. Nyt perjantaina kaupungin täytti puolestaan perinteinen Luciakulkue. Helsingin kirkot ovat täyttyneet kauneimmista joululauluista ja erilaisista joulukonserteista. Työ-, kaveri- ja harrastusyhteisöissä vietetään pikkujouluja.
Töölönkin oma jouluperinne on vahva. Töölöntoria kaunistaa Töölö-Seuran järjestämä joulukuusi, jonka valot sytytettiin ensimmäisenä adventtina kuusijuhlassa.
Kaikki nämä tapahtumat ovat enemmän kuin vain päältä päin näkee. Ne ovat muistutuksia siitä, kuinka tärkeää on löytää iloa ja valoa vuoden pimeimpänä aikana. Kun Aleksanterinkadun valot syttyvät ja Luciakulkue vaeltaa läpi kaupungin, Helsinki herää henkiin. Se sykkii juhlaa ja yhteisöllisyyttä.
Yksi joulunajan kiintopisteistä on tietenkin Tuomaan markkinat. Senaatintorille levittäytyvät kojut ja valoketjut eivät tarjoa vain upeita lahjaideoita ja uusia hittipuuroja kaupunkilaisten iloksi, vaan ne myös vetävät kansainvälistä huomiota. Tänä syksynä CNN listasi Tuomaan markkinat yhdeksi maailman parhaista joulumarkkinoista. Tästä kaupungin elinvoiman osoituksesta voimme kaikki iloita, myös siksi, että se tuo tänne myös matkaajia. Meidän markkinamme eivät kalpene keskisen Euroopan tunnetumpien markkinoiden rinnalla!
Tällä viikolla Tuomaan markkinoilla vietettiin lasten aamua, jonne päiväkotilaisia oli kutsuttu nauttimaan markkinatunnelmasta ja tonttutansseista. Me pormestariston jäsenetkin löysimme itsemme karusellista pyörimästä. Tällaistakin nimenomaan lapsille suunnattua perinnettä Helsinki tarvitsee ja sitä olisikin hyvä jopa vahvistaa tuleville vuosille.
Joulun henki Suomessa ei rajoitu pelkästään Helsinkiin, vaan Suomi on kansainvälisesti tunnettu joulumatkailumaa. Lappi on tästä tietysti paras esimerkki. Pohjoisessa sesonki on juuri nyt kiivaimmillaan ja Rovaniemelle laskeutuu ihan tavallisena arkipäivänäkin pitkälle kolmatta kymmentä lentoa.
Lapin kohteiden kapasiteetti alkaakin jo tulla jopa vastaan. Ehkä tulevaisuudessa yhä useampi matkailija pysähtyy ensin Helsingissä – nauttimaan kaupungin tarjonnasta ennen kuin jatkaa matkaansa pohjoiseen. Lapin menestys ei ole meiltä pois, mutta voisimme yhdessä houkutella maailmalta yhä enemmän matkailijoita kokemaan koko Suomen joulun taika.
Joulu Helsingissä on ennen kaikkea sydänten juhla. Se tuo valoa ja lämpöä niin kaduille kuin koteihin. Toivon, että me kaikki voimme joulun pyhinä pysähtyä hetkeksi, nauttia juhlatunnelmasta ja jakaa iloa toisillemme.
Toivotan hyvää ja rauhallista joulua jokaiselle Töölöläisen lukijalle!
Julkaistu 15.12.2024 Töölöläisessä kolumnina.
21.10.2024
Katutyöt ovat viime vuosina koetelleet kaupunkilaisten hermoja vielä tavallistakin enemmän. Erityisesti Mannerheimintien kolmevuotinen suururakka on pistänyt kulkureitit uusiksi aivan kaikilla kulkumuodoilla, mutta myös pienempiä urakkoja tuntuu olevan joka kadun kulmalla.
Eräs vääräleuka on lohkaissut minulle ”Kaupunki näyttää siltä kuin sitä laitettaisiin kiireellä kuntoon olympialaisia varten, mutta ilman kiirettä ja olympialaisia.” Tämä on tietysti kärjistys, mutta siinä on valitettavasti totuuden siementä.
Kaupunkimme kasvaa ja kehittyy, ja katutyöt ovat väistämätön osa tätä kehitystä. Lisäksi on selvää, että vanhaa kaupunkia on kunnossapidettävä. Mutta katutöiden ei tulisi häiritä arkea enemmän kuin on välttämätöntä. Erityisen raivostuttavaa on nähdä pitkittyvä katutyömaa, jossa työn kanssa ei tunnu olevan mitään kiirettä.
Olemme kaupungissa päättäneet ottaa käyttöön uusia keinoja, joilla voimme paremmin hallita katutöiden vaikutuksia kaupunkilaisten arkeen. Yksi näistä ratkaisuista on juuri tehty päätös nostaa katutyömailta perittäviä maksuja huomattavasti. Kaivutöistä perittävä päivätaksa oli aiemman hinnaston mukaan korkeintaan 120 euroa, mutta uudistuksen jälkeen se voi nousta ydinkeskustan työmailla 371 euroon.
Tarkoitus ei ole tietenkään kiusata remonttien tekijöitä, teleoperaattoreita tai muita kadun katkaisun vaativia toimijoita. Tällä uudistuksella kannustamme pitämään työmaiden koot pienempinä ja varmistamaan, että ne valmistuvat nopeammin. Kun työmaat saadaan hoidettua tiiviimmin ja tehokkaammin, haitat vähenevät ja kaupunkilaisten arki sujuvoituu. Kyse on siitä, että kaupunkilaisten arjen hankaloitumisesta peritään haittaa vastaava kustannus.
Hintaohjaus on kuitenkin vain yksi työkalu ja muutakin voidaan tehdä. Toistaiseksi kaupungilla ei ole ollut esimerkiksi keinoja pakottaa eri toimijoita tekemään kadun avaamista vaativia töitään samanaikaisesti. Tähän toivomme muutosta.
Hallitus tekee paraikaa katujen kunnossapidon lainsäädännön uudistusta, jonka yhtenä muutoksena odotamme mahdollisuutta rauhoittaa katu katutöiltä määräajaksi. Tämä tarkoittaisi, että saisimme mahdollisuuden pakottaa eri toimijat, kuten sähköverkko- ja teleyhtiöt ajoittamaan katutyönsä samaan aikaan. Vastaava malli on käytössä muun muassa Ruotsissa.
Taksauudistus tai kadun rauhoittaminen koskee yksityisiä toimijoita, mutta myös kaupungin omissa hankinnoissa kiinnitämme nyt erityistä huomiota katutöiden kestoon. Mannerheimintie ei ole viimeinen suuri katuremontti kaupungissa, mutta tulevat remontit eivät voi venyä kuin Mannerheimintie.
Keskeisten kulkuväylien katutöitä on jo normaaliolosuhteissa tehtävä useammassa vuorossa. Työvoimaa on muutoinkin oltava tarpeeksi, että remontti etenee ripeästi. Nopeampi katutyö saattaa tarkoittaa korkeampia välittömiä kustannuksia kaupungille. Mutta kun huomioidaan katutöiden kaupunkilaisille ja kaupungissa toimiville yrityksille aiheuttama haitta, muuttuu kannattavuustarkastelu olennaisesti. Kaiken kaikkiaan tavoitteenamme on sujuva ja elinvoimainen kaupunki, jossa kehitystyö ei häiritse tarpeettomasti arkea. Katutöitä tarvitaan vanhan ylläpitämiseksi ja kaupungin kasvun vuoksi. Kaupunkilaiset ovat osoittaneet ymmärrystä ja kärsivällisyyttä katutöiden keskellä. Vähintä mitä me päättäjät voimme tehdä on pyrkiä minimoimaan katutöiden vaikutukset.
Julkaistu 20.10. Töölöläisessä kolumnina.
