2.9.2026
Hanasaaren voimalaitosalue on ollut ikoninen osa Helsinkiä yli vuosisadan ajan. Hanasaaren voimalaitos ja sen vieressä aiemmin kohonnut hiilikasa ovat vuosien saatossa muodostuneet helsinkiläisille tutuksi näyksi osana itäisen kantakaupungin rantaviivaa.
Keväällä 2023 hiilikasa sai lähteä, kun päätimme luopua hiileen perustuvasta energiatuotannosta voimalaitoksessa. Voimalaitoksen savun hälvennyttyä Hanasaarelle on luvassa kokonaan uusi tulevaisuus.
Hanasaari on ollut yksi viimeisiä teollisuuden käytössä olleita alueita Helsingin kantakaupungissa. Nyt vapauduttuaan teollisesta käytöstä alue tarjoaa valtavan potentiaalin ja innostavan mahdollisuuden rakentaa Hanasaaresta kokonaan uusi kansainvälisesti kiinnostava ja kunnianhimoinen alue. Olemme jo strategiassamme nostaneet Hanasaaren kehittämisen yhdeksi tämän valtuustokauden merkittävimmistä kaupunkikehitysprojekteista.
Tästä syystä päätimme tällä viikolla kaupunginhallituksessa varata Hanasaaren alueen kansainvälistä idea- ja toteutuskilpailua varten. Hanasaaresta ei ole tarkoitus rakentaa Kalasataman jatketta vaan kokonaan uusi ja ainutlaatuinen alue, jossa yhdistyy alueen teollinen historia, voimalaitoksen ikoninen siluetti sekä tulevaisuuden kaupungin tarpeet. Kansainvälinen idea- ja toteutuskilpailu on määrä avata tulevan syksyn aikana.
Olen hyvin innoissani siitä minkälaisia ideoita ja suunnitelmia Hanasaareen voidaan toteuttaa. Voimalaitoksen ainutlaatuisuus, alueen läheinen etäisyys ydinkeskustaan sekä alueen vapaus empirekeskustan arkkitehtonisista rajoitteista tekevät Hanasaaren kehittämisestä poikkeuksellisen mielenkiintoista.
Ennen uuden Hanasaaren rakentumista alue tullaan avaamaan ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kokonaan helsinkiläisten käyttöön. Avaamme Hanasaaren historiallisesti helsinkiläisille tulevana kesänä Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta.
Hanasaari on tuosta päivästä alkaen vuosien ajan avoinna helsinkiläisten arjen virkistäytymisen ja ajanvieton paikkana. Hanasaareen rakennetaan väliaikaiskäytön ajaksi muun muassa uusia kävely- ja pyöräilyteitä, konttikahvila ja uusi skeittipuisto. Myös itse voimalaitos aukeaa opastetuille kierroksille avajaisten yhteydessä.
Toivon, että Hanasaaren porttien auetessa helsinkiläiset löytävät tiensä alueelle ja ottavat sen omakseen. Haluamme saada helsinkiläiset mukaan kehittämään tulevien vuosien väliaikaiskäyttöä, jotta Hanasaari muodostuu viihtyisäksi, aktiiviseksi ja tutuksi osaksi helsinkiläisten elämää.
Hanasaari on loistava esimerkki kaupungin kehittymisestä. Hiilikasa ja savun tuprutus on jäänyt historiaan, kun Hanasaari aukeaa kesällä helsinkiläisille ja myöhemmin rakentuu uudeksi ja innostavaksi alueeksi Helsingin kantakaupungin ytimeen. Nähdään Hanasaaren avajaisissa!
Julkaistu 26.4.2026 Töölöläinen-lehdessä kolumnina
1.4.2026
Viime viikon lopulla julkaistiin vuosittainen odotettu maailman onnellisuusraportti, jonka yhteydessä paljastetaan maailman onnellisimpien maiden listaus. Oxfordin yliopiston laatimassa tutkimuksessa Suomi sijoittui jo yhdeksättä kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi.
Saamme suomalaisina ja helsinkiläisinä olla ylpeitä toistuvasta sijoituksestamme maailman onnellisimpana kansana. Jokaiselle meistä onnellisuus näyttäytyy hieman erilaisena, mutta laajassa kuvassa suomalaista onnellisuutta ohjaavat yhteiskuntamme arvot, toimivat perusasiat ja arjen turvallisuus.
Suomalainen yhteiskunta rakentuu meille keskeisten arvojen, kuten vapauden, oikeusvaltioperiaatteen ja tasa-arvon varaan. Tämän lisäksi tärkeä suomalaista onnellisuutta vahvistava tekijä on maamme luottamuksen perinne. Me suomalaiset luotamme toisiimme ja ympäröivään yhteiskuntaan.
Näiden arvojen varaan rakentuu myös suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut. Uskon, että suomalainen onnellisuus perustuu hyvään, sujuvaan ja turvalliseen perusarkeen.
Hyvän perusarjen mahdollistamiseksi teemme Helsingissä jatkuvasti töitä. Panostamme peruskouluihin, päiväkoteihin ja saavutettaviin terveyspalveluihin. Teemme töitä sen eteen, että Helsinki on turvallinen kotikaupunki kaikille. Rakennamme Helsinkiä, jossa arki on ihmisen kokoista, liikkuminen on sujuvaa ja tärkeät asiat ovat aina lähellä.
Toimivan perusarjen lisäksi luonto ja sen läheisyys on keskeinen osa suomalaisten onnellisuutta. Helsingissä lähimetsä, -puisto tai meri on aina muutamien minuuttien matkan päässä. Helsingin luonnonläheisyys on täysin poikkeuksellista verrattuna valtaosaan maailman pääkaupungeista. Erityisesti Helsingin merellinen luonto ja saaristo on kaupunkilaisille tärkeä onnellisuutta luova rentoutumisen ja rauhoittumisen paikka.
Maailman onnellisuusraportin julkaisu on Suomelle ja Helsingille myös tärkeä kansainvälisen vetovoiman luoja. Raportin julkaisun myötä kansainvälinen media kirjoittaa uutisia Suomen onnellisuudesta, joka tukee suoraan Suomen ja Helsingin matkailua. Yhä useammat matkailijat ympäri maailmaa suuntaavat Helsinkiin kokemaan ja näkemään, että mistä suomalainen onnellisuus muodostuu.
Suomalaisesta onnellisuudesta on tärkeää pitää kiinni. Kaupunkina vahvistamme hyvän ja turvallisen perusarjen tekijöitä, jotka luovat pohjan suomalaisten onnellisuudelle. Samalla meidän on tärkeää markkinoida ja viedä viestiä suomalaisesta onnellisuudesta maailmalle. Toimivan arjen, hyvien palveluiden ja monipuolisen lähiluonnon lisäksi voimme tarjota onnellisuutta etsiville matkailijoille myös suomalaisen onnellisuuden todellisen salaisuuden – hyvät löylyt ja pulahduksen avantoon!
Julkaistu 27.3.2026 Töölöläisessä kolumnina
Helsingin keskustan tulee olla elävä, vetovoimainen ja houkutteleva. Helsingin keskustassa on jo nyt sykettä ja vilskettä, mutta sitä tulee jatkuvasti kehittää entistä vetävämmäksi. Tähän työhön kiinnitämme tällä pormestarikaudella erityistä huomiota, jotta saamme keskustan täysin palautumaan koronapandemian jälkeisestä notkahduksesta.
Elinvoimainen keskusta muodostuu monista tekijöistä. Tarvitaan kaupunkitilaa elävöittäviä tapahtumia, huippuluokan palveluita, erikokoisten yritysten toimistoja ja koteja helsinkiläisille. Elinvoimainen keskusta houkuttelee ihmisiä läheltä ja kaukaa tulemaan ostoksille, yöpymään hotelleihin tai viettämään iltaa.
Viime vuonna Helsinkiin kohdistunut matkailu kasvoi poikkeuksellisen kovaa tahtia. Kansainväliset rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viime vuonna yli 17 prosenttia. Hotellien käyttöasteet ovat olleet nousussa ja matkailijoiden tyytyväisyys Helsinkiin on ollut huippuluokkaa. Koko Suomen mittakaavassa yli kolmannes kaikista Suomeen kohdistuvista kansainvälisistä yöpymisistä tulee Helsinkiin.
On Helsingin keskustan ja koko Helsingin näkökulmasta ehdottoman hienoa, että turistiryhmät kiertävät keskustamme nähtävyyksiä ympäri vuoden. Koronapandemian mukanaan tuoma matkailun kuoppa on Helsingissä virallisesti historiaa.
Myös tapahtumat ovat tuoneet keskustaan viime vuosina ennätyskävijät. Loppuvuoden suurtapahtumista Tuomaan Markkinat on muutamassa vuodessa kasvattanut kävijämääränsä noin 350 000 kävijästä viime vuoden ennätykselliseen 650 000 kävijään. LUX Helsinki valotaidefestivaaleilla trendi on ollut sama, kun kävijämäärä kasvoi viime vuodesta noin 150 000 kävijällä. Helsingissä järjestettyjen massatapahtumien, eli yli 25 000 osallistujan tapahtumien määrä myös yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. On tärkeää, että keskustassa järjestetään mielenkiintoisia ja houkuttelevia tapahtumia ympäri vuoden.
Elinvoimainen keskusta tarvitsee myös monipuolisesti yrityksiä. Helsingin keskusta on säilyttänyt paikkansa monipuolisena palveluiden ja kauppojen keskittymänä. Meidän täytyy kuitenkin yhä tehdä töitä, jotta kauempanakin asuvat ihmiset valitsevat keskustan halutessaan asioida tai käydä kaupoilla.
Tärkeiden palveluyritysten ja kivijalkaliikkeiden lisäksi on ollut hienoa huomata, että kansainvälinen trendi, jossa yritykset siirtävät toimistojaan ydinkeskustaan, näkyy myös Helsingissä. Hyvänä esimerkkinä tästä on muun muassa konsulttitalo PwC, jonka noin tuhannen työntekijän toimisto muuttaa aivan keskustan ytimeen rakentuvaan Signe-taloon tämän vuoden lopulla. On meidän tehtävämme kaupunkina pitää huolta, että Helsingin keskustassa on paraatipaikkoja, jonne maailmanluokan yritykset voivat tuoda konttorinsa. Uusia toimistoja onkin suunnitteilla muun muassa Autotalon kylkeen ja uudelle Makasiinirannan alueelle. Suuret konttorit tarkoittavat Helsingille myös yhteisöverotuloja ja lisää kulutusta.
Elävään keskustaan kuuluu myös mahdollisuus asumiselle. Viimeisten vuosien aikana olemme tehneet aktiivisesti työtä sen eteen, että vanhoja toimistoja on voitu kevyemmin muuttaa asuinkäyttöön. Kevensimme muutama vuosi sitten kaupungin kriteerejä näihin muuntoihin ja nyt näemme, kuinka toimistoja ja liiketiloja muutetaan vuosittain useammaksi sadaksi huippusijainnin asunnoksi.
Jatkamme aktiivisesti keskustan kehittämistä. Tapaan säännöllisesti keskustan yrityksiä, kiinteistötoimijoita ja tapahtumanjärjestäjiä ja kuuntelen heidän viestiään siitä, mitä kaupunki voisi tehdä vielä enemmän keskustan vetovoimaisuuden eteen. Suomen pääkaupungilla tulee olla kansainvälisesti vetovoimainen ja kehittyvä keskusta – siitä pidämme kiinni.
Julkaistu 6.3.2026 Töölöläisessä kolumnina
