21.10.2024
Katutyöt ovat viime vuosina koetelleet kaupunkilaisten hermoja vielä tavallistakin enemmän. Erityisesti Mannerheimintien kolmevuotinen suururakka on pistänyt kulkureitit uusiksi aivan kaikilla kulkumuodoilla, mutta myös pienempiä urakkoja tuntuu olevan joka kadun kulmalla.
Eräs vääräleuka on lohkaissut minulle ”Kaupunki näyttää siltä kuin sitä laitettaisiin kiireellä kuntoon olympialaisia varten, mutta ilman kiirettä ja olympialaisia.” Tämä on tietysti kärjistys, mutta siinä on valitettavasti totuuden siementä.
Kaupunkimme kasvaa ja kehittyy, ja katutyöt ovat väistämätön osa tätä kehitystä. Lisäksi on selvää, että vanhaa kaupunkia on kunnossapidettävä. Mutta katutöiden ei tulisi häiritä arkea enemmän kuin on välttämätöntä. Erityisen raivostuttavaa on nähdä pitkittyvä katutyömaa, jossa työn kanssa ei tunnu olevan mitään kiirettä.
Olemme kaupungissa päättäneet ottaa käyttöön uusia keinoja, joilla voimme paremmin hallita katutöiden vaikutuksia kaupunkilaisten arkeen. Yksi näistä ratkaisuista on juuri tehty päätös nostaa katutyömailta perittäviä maksuja huomattavasti. Kaivutöistä perittävä päivätaksa oli aiemman hinnaston mukaan korkeintaan 120 euroa, mutta uudistuksen jälkeen se voi nousta ydinkeskustan työmailla 371 euroon.
Tarkoitus ei ole tietenkään kiusata remonttien tekijöitä, teleoperaattoreita tai muita kadun katkaisun vaativia toimijoita. Tällä uudistuksella kannustamme pitämään työmaiden koot pienempinä ja varmistamaan, että ne valmistuvat nopeammin. Kun työmaat saadaan hoidettua tiiviimmin ja tehokkaammin, haitat vähenevät ja kaupunkilaisten arki sujuvoituu. Kyse on siitä, että kaupunkilaisten arjen hankaloitumisesta peritään haittaa vastaava kustannus.
Hintaohjaus on kuitenkin vain yksi työkalu ja muutakin voidaan tehdä. Toistaiseksi kaupungilla ei ole ollut esimerkiksi keinoja pakottaa eri toimijoita tekemään kadun avaamista vaativia töitään samanaikaisesti. Tähän toivomme muutosta.
Hallitus tekee paraikaa katujen kunnossapidon lainsäädännön uudistusta, jonka yhtenä muutoksena odotamme mahdollisuutta rauhoittaa katu katutöiltä määräajaksi. Tämä tarkoittaisi, että saisimme mahdollisuuden pakottaa eri toimijat, kuten sähköverkko- ja teleyhtiöt ajoittamaan katutyönsä samaan aikaan. Vastaava malli on käytössä muun muassa Ruotsissa.
Taksauudistus tai kadun rauhoittaminen koskee yksityisiä toimijoita, mutta myös kaupungin omissa hankinnoissa kiinnitämme nyt erityistä huomiota katutöiden kestoon. Mannerheimintie ei ole viimeinen suuri katuremontti kaupungissa, mutta tulevat remontit eivät voi venyä kuin Mannerheimintie.
Keskeisten kulkuväylien katutöitä on jo normaaliolosuhteissa tehtävä useammassa vuorossa. Työvoimaa on muutoinkin oltava tarpeeksi, että remontti etenee ripeästi. Nopeampi katutyö saattaa tarkoittaa korkeampia välittömiä kustannuksia kaupungille. Mutta kun huomioidaan katutöiden kaupunkilaisille ja kaupungissa toimiville yrityksille aiheuttama haitta, muuttuu kannattavuustarkastelu olennaisesti. Kaiken kaikkiaan tavoitteenamme on sujuva ja elinvoimainen kaupunki, jossa kehitystyö ei häiritse tarpeettomasti arkea. Katutöitä tarvitaan vanhan ylläpitämiseksi ja kaupungin kasvun vuoksi. Kaupunkilaiset ovat osoittaneet ymmärrystä ja kärsivällisyyttä katutöiden keskellä. Vähintä mitä me päättäjät voimme tehdä on pyrkiä minimoimaan katutöiden vaikutukset.
Julkaistu 20.10. Töölöläisessä kolumnina.
30.8.2024
Terveydenhoitoon liittyvä keskustelu on jälleen ottanut kierroksia. Tuoreimpana olemme saaneet uutisia sekä hyvinvointialueiden taloudellisesta tilanteesta että HUS:n alkavista yt-neuvotteluista. Helsingissä olemme hoitaneet asioita vakaasti, eikä tiukasta sote-taloudesta huolimatta äkkijarrutuksiin ja leikkauksiin ole tarvetta.
HUS:n osalta Helsinki olisi ollut valmis panostamaan rahoitukseen useita kymmeniä miljoonia enemmän, mutta HUS:n muut omistajat eli uudenmaan hyvinvointialueet eivät tähän suostuneet. Toivottavasti syksyn aikana saadaan tilanne vielä parempaan, jotta kohtuuttomia äkkijarrutuksia ei tarvita myöskään uusmaalaisten erikoissairaanhoidossa.
Mutta sote-rintamalla kaikki ei ole vain euroja ja niukkuutta. Pystymme onneksi tekemään myös uusia innovatiivisia avauksia. Kustannustehokkuuden ja vaikuttavan hoidon yhdistäminen on mahdollista uusien toimintatapojen ja uusien teknologisten ratkaisujen avulla.
Verkkovastaanotot ja itsepalveluperiaatteella toimivat terveyspisteet eivät tietenkään ole kaikkia varten. Kuitenkin ne antavat terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden käyttää aikaansa niiden asiakkaiden kohtaamiseen, jotka ammattilaiskontaktista eniten hyötyvät.
Yhtenä erinomaisena esimerkkinä uusista innovaatioista toimii Helsingissä kokeilukäyttöön otetut itsepalveluperiaatteella toimivat terveystarkastuspisteet, joissa kaupunkilaiset voivat tehdä itselleen kattavan terveystarkastuksen ilman että heidän tarvitsee varata aikaa terveysasemalle tai jonottaa vastaanotolle. Moderneissa palvelupisteissä asiakas voi viidessä minuutissa mitata verenpaineensa, happisaturaation, sydänfilmin, lämmön, kehonkoostumuksen ja painon.
Palvelu on toistaiseksi saatavilla Kalasataman ja Vuosaaren terveysasemilla ja käyttäjäkokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Toivon että tulevaisuudessa näitä palveluita voidaan tarjota vielä laajemmin, myös esimerkiksi kirjastoissa ja kauppakeskuksissa. Terveyspalveluita pitää viedä paikkoihin, joissa ihmiset muutoinkin liikkuvat.
Hyvin toimivat terveyspalveluiden innovaatiot edistävät ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Esimeriksi näiden ”terveyskoppien” avulla helsinkiläiset voivat seurata terveydentilaansa säännöllisesti ja saada raportin tuloksista, mikä auttaa tunnistamaan mahdolliset riskitekijät jo varhaisessa vaiheessa. Tämä puolestaan vähentää kalliiden erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta, mikä on merkittävä etu niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
Tällaiset innovaatiot eivät ole vain teknologisia ratkaisuja, vaan ne ovat osaltaan myös arvo- ja asennemuutoksen ilmentymiä. Ne osoittavat, että meillä on rohkeutta kokeilla uusia toimintamalleja, jotka voivat mullistaa perinteisen tavan ajatella terveyspalveluja. Itsepalvelukopit ovat vain yksi esimerkki siitä, miten teknologia voi toimia välineenä kohti kestävämpää ja vaikuttavampaa terveydenhuoltoa. Tällaisissa uusissa avauksissa ei ole kyse vain palveluiden parantamisesta. Julkisen sektorin tulee tarjota puitteet ja mahdollisuudet tällaisille innovaatioille ja oltava myös tällä tavalla avoin uusille kumppanuuksille ja yhteistyölle yksityisen sektorin kanssa. Kokeilukäyttöön otetut kopit ovat helsinkiläisyritys MedicubeX:n hieno tuote. Toivottavasti siitä saadaan vielä vientihittikin!
Julkaistu 25.8.2024 Töölöläisessä kolumnina.
28.6.2024
Tämän viikon maanantaina kauppojen hyllyrivejä järjestettiin uusiksi. Kellon lyödessä yhdeksän tavallisista päivittäistavarakaupoista löytyikin 8 prosentin vahvuuteen asti käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Yli 5,5 prosenttiset limuviinat saivat jäädä vieläkin Alkon hyllyille.
Muutos on varsin maltillinen, mutta kuitenkin askel kohti vapaampaa eurooppalaista juomakulttuuria. Parhaimmillaan kaupan kalatiskiltä voi saada suoraan mukaansa merelliseen valikoimaan erikseen mietityn viinipullon tai kesäjuhlaa varten samalla kauppareissulla napata mukaansa kevyen kuplajuoman.
Matalan alkoholipitoisuuden viinit ovat Töölön kaltaisessa runsaasti kivijalkaliikkeitä sisältävässä kaupunginosassa suurempi mahdollisuus kuin vain yksi säästetty Alko-reissu: esimerkiksi erinomainen juustokauppamme Rolling Cheese Museokadulla tarjoaa eksoottisia juustoja ja kinkkuja – nyt tarjontaa voi täydentää samalla harkituilla viinivalikoimilla. Konditoriat voivat myydä moscatelin kaltaisia mietoja viinejä leivonnaisen kylkeen. Tämä kaikki tietysti edellyttäen, että myyntiluvat ovat kunnossa.
Kulinaristisen tarjonnan ohella matalan alkoholipitoisuuden viinien tuominen ruokakauppaan on tietenkin myös terveyteen liittyvä kysymys. Monesti voi kuulla toistettavan, että ”ei toimi Suomessa”. Näin sanoo moni vakavissaan silloin, kun joku ehdottaa kansalaisille enemmän vapautta – erityisesti silloin kun kyse on alkoholipolitiikasta.
Huoli alkoholin haitoista ja sen kustannuksista on kuitenkin täysin ymmärrettävä. Alkoholin käyttö – erityisesti liikakäyttö – maksaa yhteiskunnalle joka vuosi niin inhimillisesti kuin euroissa. Alkoholihaittoihin ei tule suhtautua lainkaan kevytmielisesti.
Onkin iloinen asia, että alkoholin kulutus on laskenut Suomessa jo vuodesta 2007 lähtien. Alkoholin kulutuksen vähentyminen on jatkunut myös sen jälkeen, kun suurta huomiota ja kauhukuvia osakseen saaneet ”limuviinat” ja 5,5 % alkoholia sisältävät miedot juomat tuotiin ruokakauppoihin. Kauhukuvat eivät toteutuneet.
Kysymys tiivistyy siihen, että minkälaiset terveyshaitat aiheutuvat siitä, että lihatiskin luota löytyy valmiiksi aterian kylkeen valittuja viinejä. Muutos on käytännössä se, että kauppareissulla ei tarvitse ostosten jälkeen käydä erikseen usein samassa rakennuksessa sijaitsevassa valtion viinamonopolissa.
Kaupoissa on jo nykyisellään ikärajavalvonta, alkoholin myynti on rajoitettu ajallisesti, eikä päihtyneelle myydä. Alkoholinmyynti päättyy siis ruokakaupassa aivan samalla lailla kello yhdeksältä kuin se päättyisi vieressä olevassa Alkossa.
Alkoholin liikakäyttöön ja siitä aiheutuneisiin haittoihin myös puututaan. Tässä kriittistä on ennaltaehkäisevä työ sekä sosiaali- ja terveyspalveluidemme rooli. Kaupunki järjestää erilaisia palveluita matalan kynnyksen ajanvarauksettomasta palvelusta aina ympärivuorokautiseen päihdekuntoutukseen.
Vielä on mahdotonta ja liian aikaista arvioida lopputulosta. Toki 8 prosenttia ja käymisteitse valmistaminen ovat melko puolivillaisia rajoituksia ja esimerkkejä oudosta poliittisesta kompromissista. Linjakasta olisi ollut tuoda suoraan viinit ruokakauppoihin – ja toivottavasti näin tulee pian käymäänkin.
Toivottavasti saamme kuitenkin kokea uudistuksen hyviä puolia Töölön palvelutarjonnassa. Kyseessä olisi pieni askel kohti yhteiskuntaa, jossa pidämme huolta, mutta emme holhoa.
Julkaistu 11.6.2024 Töölöläisessä kolumnina.
