25.3.2025
Kuntavaalit ovat aivan kulman takana. Kuluvat neljä vuotta laitetaan pakettiin ja kesällä aloitetaan uudella johdolla ja uudella kaupunkistrategialla. Kaupunkikehitys on kuitenkin pitkiä kaaria. Monet teemat ja ratkaistavat ongelmat pysyvät samoina.
Kauden aikana maailma muuttui moneen kertaan. Aloittaessani apulaispormestarina korona oli vielä tiivis osa arkea, seuranta ja toiminta kaupungin puolella jatkuvaa. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan taas nosti varautumisen aiempaa voimakkaammin työlistalle. Olemme myös määrätietoisesti tukeneet Ukrainaa ja vastaanottaneet sotaa pakenevia ukrainalaisia. Oman vastuualueeni iso mullistus oli vuonna 2023 voimaan tullut soteuudistus, joka Helsingissä muutti ennen kaikkea tavan, jolla palvelut rahoitetaan.
Suurten myrskyjen ja mullistusten lisäksi kausi on pitänyt sisällä ihan tavallista kaupunkipolitiikkaa. Talousvääntöä, investointeja, palveluiden kohdennuspäätöksiä ja kaupunkisuunnittelua. Helsinkiä on siis pidetty kunnossa ja kehitetty. Helsingin talous on saatu pidettyä tasapainossa ja kuntaveroa saatiin soteuudistuksen yhteydessä jopa pyöristettyä alaspäin. Kiinteistöveron pitäminen alimmalla mahdollisella tasolla on vaatinut kokoomukselta vääntöä, mutta se on onnistunut.
Töölöä on kauden aikana remontoitu. Mannerheimintien remontti on raastanut kaikkien hermoja, mutta sen tuoma tuska on kohta ohi, eikä vastaavia remontteja ole Manskulla odotettavissa vuosikymmeniin. Positiivisempi remontti on ollut tällä kaudella Töölönlahden ympäristössä. Uuden esityksestäni rahoitetun puiston kaupunkilaiset ovat ottaneet omakseen ja pohjoislaidalle on saatu uusi ulkokuntosali. Monia Töölöläisiä koskettava remontti on myös tuleva Töölön ala-asteen peruskorjaus, josta päätettiin kaupunginvaltuustossa juuri viime viikolla. Seuraavalla kaudella vähemmän remontteja, ainakin Töölössä, enemmän elävästä kaupungista nauttimista.
Talouden lisäksi isot väännöt on käyty liikennepolitiikasta. Vihervasemmisto on jatkuvasti keksinyt uusia avauksia autoilun hankaloittamiseksi ja kustannusten kasvattamiseksi. Viimeksi tällä viikolla kaupunkiympäristölautakunta päätti kieltää nastarenkailla ajamisen Töölöä halkovalla Runeberginkadulla. Vihreät ja vasemmisto vetivät esityksen puskista ja veivät puheenjohtaja Sinnemäen äänellä läpi. Virkavalmistelu ei ollut asiaa valmistellut ja suositellut.
Runskilla asuvana itsellenikin on edelleen epäselvää, saanko ensi talvena purkaa ostokset taloni edessä, noutaa paketin R-Kioskilta ja joudunko kiertämään monta korttelia ylimääräistä pysäköidessäni Sammon puistikon laidalle.
Tällaisessa poukkoilevassa touhussa, jossa pistemäisesti sohitaan kantakaupungin autoilijaa, ei ole mitään järkeä. Vaadin tulevan viikon kaupunginhallituksessa, että se käsittelee lautakunnan päätöksen vielä uudestaan.
Seuraava valtuustokausi alkaa kesällä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä elinkeinopolitiikkaan, keskustan elinvoiman lisäämiseen, asuinalueiden eriytymisen torjuntaan ja laadukkaaseen koulutukseen. Jokaisella näillä sektorilla onnistumiset ruokkivat onnistumisia myös muilla mainituilla sektoreilla. Tavoitteena on siis positiivinen kierre. Taloudestakin on pidettävä tiukasti huolta Jokainen veroeuro, jonka helsinkiläinen maksaa, on ansaittu kovalla työllä. Meidän päättäjien velvollisuus on käyttää se viisaasti.
Tulevalla valtuustokaudella tarvitaan enemmän määrätietoista tekemistä. Helsingissä ei ole pulaa strategioista, vaan toimeenpanosta. Tarvitsemme korkeampaa kunnianhimon tasoa, joka näkyy jokaisessa kaupunginosassa. Meidän pitää varmistaa, että arki on sujuvaa ja palvelut laadukkaita. Ei vain paperilla, vaan ihmisten kokemuksissa.
Julkaistu 23.3.2025 Töölöläisessä kolumnina.
26.2.2025
Ilmalan aluetta on viimeiset vuodet rumentanut venäläisoligarkkien omistuksessa ollut halli, eli entinen Hartwall areena. Aiemmin kaupungin urheilu- ja tapahtumatoiminnan keskuksena toiminut Suomen suurin jäähalli muuttui Venäjän hyökkäyssodan alkaessa häpeätahraksi. Ja syystäkin. Tavoite hallin suhteen on ollut koko ajan selvä: saada se pois venäläisten käsistä takaisin helsinkiläisten ja suomalaisten käyttöön.
Nyt halli on saatu viimein taas suomalaisomistukseen ja pian se saadaan auki. Tahra poistuu, mutta halli jää. Kauan tämän eteen on töitä tehtykin ja vaiheita on ollut monia. Itsekin olen heti Venäjän hyökkäyssodan alusta asti vaatinut, että kaupungin ja muiden suomalaisessa yhteiskunnassa on ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin hallin saamiseksi pois venäläisoligarkkien omistuksesta.
Tehty kauppa on vapaaehtoinen kauppa, jossa ostaja maksaa kauppahinnan ulosottolaitoksen sulkutilille. Vapaaehtoinen kauppa suomalaiselle ostajalle on ollut koko ajan paras ratkaisu ja hyvä, että se nyt toteutuu. Ulkoministeriön pakoteviranomaiset ja ulosottolaitos hyväksyivät järjestelyn.
Pakkoratkaisut olisivat vieneet paljon kauemmin, jopa vuosia. Nyt ei tarvitse enää odottaa. Tarvittaessa asiassa olisi kuitenkin pitänyt edetä pakkokeinoin. Tästä kaupungin poliittisessa johdossa vallitsi erittäin laaja yhteisymmärrys. Kaupunginhallitus on esityksestäni mm. päättänyt ryhtyä toimenpiteisiin hallin hankkimiseksi kaupungin käsiin esimeriksi pakkolunastuksella tai maanvuokrasopimuksen purulla siinä tapauksessa, että vapaaehtoinen kauppa ei olisi toteutunut. Osa näistä toimenpiteistä olikin jo käynnissä. Nyt niistä toki voidaan luopua.
Olen myös tyytyväinen siihen, että kauppahinta jää suomalaisten viranomaisten haltuun pakotteiden mahdolliseen purkamiseen asti. Vaatimus tähän tulee tietysti EU:n pakotesääntelystä, mutta tämä on myös periaatteellisesti tärkeää. Rahavirrat hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle on katkottava. Hallin omistaneet oligarkit kuuluivat Putinin lähipiiriin ja siten suoraan Putinin yksinvaltaisesta hallinnosta hyötyjiin.
Odotan innolla hallin avautumista. Helsinki tarvitsee lisää tapahtumia ja paikkoja näille. Useat tapahtumat ovat jo menneet muualle sopivien tapahtumapaikkojen puuttuessa pääkaupungista. Tai tapahtumat eivät ole tulleet Suomeen ollenkaan. Tarvetta uusille tapahtumapaikoille on Helsinki-hallin käyttöönoton jälkeenkin. Toimiva Helsinki-halli rikastuttaa helsinkiläisten elämää ja vahvistaa muutoinkin vauhtia kaipaavaa matkailuelinkeinoa.
Julkaistu 23.2.2025 Töölöläisessä kolumnina
26.1.2025
Helsinki on Suomen ylivoimaisesti suosituin matkailukaupunki ja matkailukohde. Noin joka kolmas ulkomaalaisten Suomessa nukkuma yö on nukuttu Helsingissä. Helsinki myös tunnetaan nykyään Euroopassa kohtuullisen hyvin. Silti alisuoritamme – meillä olisi edellytykset huomattavasti parempaan.
Ennen Koronapandemiaa Helsingin matkailu oli hyvässä vedossa. Kasvu oli ollut tasaista jo pidempään ja kasvua rajoitti isona asiana hotellikapasiteetin puute. Helsinkiin rakennettiinkin paljon uusia hotelleja kysyntään vastaamiseksi. Suunta oli lupaava. Helsinki ei ollut Pohjoismaisista pääkaupungeista suosituin matkakohde, mutta olimme esimerkiksi hieman Oslon edellä ja kasvu oli hyvää
Korona romahdutti matkailijamäärät niin meillä kuin muuallakin. Helsingillä oli kuitenkin muihin pohjoismaiden pääkaupunkeihin nähden tuplasti epäonnea. Koronan jälkeen Venäjän hyökkäys Ukrainaan sulki – perustellusti – rajan venäläisturisteilta ja Venäjän ilmatilan sulkeutuminen heikensi yhteyksiä vieden erityisesti aasialaisia matkaajia.
Positiivisia signaaleja on kuitenkin ilmassa! Vaikka yöpymisten määrä laahaa, niin Helsingin vuosittainen matkailutulo on kasvanut selkeästi. Hotellikapasiteettia on kuitenkin edelleen paljon käyttämättä ja muutkin matkailutoimijat toivottaisivat lisäasiakkaat mielellään tervetulleeksi. Meidän on tehtävä enemmän Helsingin ja Suomen tunnetuuden ja houkuttelevuuden nostamiseksi.
Helsingillä on valttikortteja. Viimekesäisellä työmatkalla Singaporen tärkeimmän TV-kanavan reportteri avasi haastatteluni kysymällä: miltä tuntuu olla maailman onnellisimman maan pääkaupungin apulaispormestari? Maailman onnellisimman maan pääkaupunki kiinnostaa ja houkuttaa. Tarinassamme on voimaa.
Meillä on hienoa kulttuuritarjontaa, laadukkaita ravintoloita ja innostavaa kaupunkikulttuuria. Puhdasta luontoa ja merellisyyttä aivan kaupungin ytimessä. Design ja arkkitehtuuri. Kaikki tämä ihmisen kokoisessa mittakaavassa.
Helsinki on myös laatutietoisen ja vastuullisen matkailijan kohde. Viime syksynä Helsinki nimettiin matkailukohteiden kestävyyttä mittaavan Global Destination Sustainability -indeksin mukaan maailman kestävimmäksi matkailukaupungiksi. Tästä on syytä olla ylpeä, eikä tätä voi hehkuttaa liiaksi. Erityisesti lähialueillamme Euroopassa on paljon maksuhaluista matkailijapotentiaalia, joille matkakohteen kestävyys on tärkeää.
Me olemme myös turvallinen matkailukohde, jonne uskaltaa tulla koko perheen kanssa. Ja on Helsinki myös maailman rehellisin kaupunki. Jos jossain kaupungissa maailmalla sattuu tiputtamaan lompakkonsa, on Helsingissä kaikkein todennäköisintä, että sen saa myös takaisin.
Matkailun edistäminen vaatii väistämättä jonkin verran julkista rahoitusta. Matkailualan yritykset ovat pääsääntöisesti varsin pieniä, eikä niillä ole resursseja laajamittaiseen globaaliin markkinointiin. Siksi esimerkiksi Visit Finlandin tekemä työ on erittäin arvokasta. Kaupungin tulee hoitaa oma osansa. Satsasimme tälle vuodelle lisäpanostuksia matkailumarkkinointiin.
Matkailu tulee taatusti näkymään myös kuntavaalien jälkeen seuraavassa kaupunkistrategiassa. Käytännössä tämä tarkoittaa maailmalla markkinoinnin lisäksi esimerkiksi keskustan vetovoimasta huolehtimista, elävän kaupunkikulttuurin luomista ja mahdollistamista sekä suurimmat tapahtumat vetävän areenan. Matkailu on yksi Helsingin suurista vientialoista. Sen nousu vaati yhdessä tekemistä.
Julkaistu 26.1.2025 Töölöläisessä kolumnina.
