6.9.2021
Neljä vuotta sitten Helsingin kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin kaupungin työtä ohjaavaksi kantavaksi teemaksi ’maailman toimivin kaupunki’. Tavoite ei vanhene, vaikka kaupunkistrategia vaihtuu. Tavoitteen saavuttamisessa riittää vieläkin työnsarkaa. Erityisesti meidän on pystyttävä parempaan siinä, että jokainen helsinkiläinen saa niitä palveluita, joita tarvitsee, silloin kun tarvitsee.
Yksi viime aikoina puhuttanut teema on hammashoito. Koronan takia Helsingin suunterveydenhuollosta jäi toteutumatta 130 000 käyntiä vuodelta 2020. Kiireetön soittolinja Helsingissä on ruuhkautunut pahasti.
Jonossa odottamassa takaisinsoittoa on ollut jopa yli 10 000 ihmistä. Takaisinsoittoajat ovat venyneet useisiin viikkoihin. Kiireettömään hoitoon ajan saa varattua vasta kuukausien päähän.
Näin ei voi olla. Pyysin ensitöikseni Helsingin apulaispormestarina asiasta selvityksen varmistaakseni, että asia saadaan korjattua.
Puhelinpalvelun ruuhkautumisen taustalla on useita syitä. Päällimmäisenä on puute asiakaspalveluhenkilöstöstä, mutta soittolinjaa ruuhkauttaa myös sähköisten palveluiden heikko saatavuus. Lisäksi on järjestelmiin liittyviä teknisiä ongelmia.
Toimiin on ryhdytty. Jonojen purkamiseksi Helsinki on esimerkiksi rekrytoinut lisää henkilöstöä, ja ostanut apua soittopyyntöjen purkamiseen yksityiseltä puolelta. Kesäkuusta hammashoidon kiireellisiä aikoja on voinut varata Maisa-järjestelmän kautta. Näillä ja monilla muilla toimilla on tarkoitus saada ruuhkaa purettua.
Akuutin ongelmanratkaisun lisäksi on katsottava eteenpäin. Maailman paras ei synny vain ongelmia poistamalla, vaan kehitystä on oltava monta askelta edellä. Esimerkiksi hammashoidon osalta meidän pitäisi saavuttaa tilanne, jossa hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraus onnistuvat molemmat sähköisesti.
Yleisesti ottaenkin sosiaali- ja terveystoimialalla pitää ottaa harppauksia palvelujen digitalisoimisessa. Kaikkia vaivoja ei voi hoitaa etänä, mutta monet voi. Etäpalvelut mahdollistavat helsinkiläisille helpon ja nopeamman tavan päästä hoitoon juuri silloin, kun omaan elämään parhaiten sopii.
Ehkä voisimme lähteä kaupungillakin ajatuksesta: viikossa lääkäriin – päivässä etälääkäriin?
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Helsingin uutisissa 6.9.2021.
26.5.2021
Tänään alkaa kuntavaalien ennakkoäänestys. Pyydän tukeasi jatkokaudelle valtuustoon. Minua voit äänestää numerolla 350.
Minulle Helsinki on se paras ja ainoa kotikaupunki. Koko ikäni olen täällä asunut, enkä oikeastaan halua minnekään pois. Helsinki on ensimmäisen koulupäiväni kaupunki, ensimmäisten kaljojen kaupunki, ensitreffien kaupunki ja ensimmäisen oman kodin kaupunki. Se on tarhakaupunki, opiskelukaupunki, duunikaupunki ja lapsuuden kesien mökkikaupunki.
Näin kirjoitin neljä vuotta sitten, kun asetuin ensi kertaa ehdolle maailman parhaan ja tärkeimmän kaupungin vaaleissa.
Niissä vaaleissa saadun luottamuksen jälkeen suhde Helsinkiin on vain syventynyt. Niiden jälkeen olen ajanut ratikalla keskustan hallintokortteleihin hoitamaan Suomen ja hallituksen asioita. Ryöminyt rynnäkkökivääri selässä Santahaminan kallioilla. Noutanut tutkintotodistukseni Porthaniasta. Juhlinut. Itkenyt. Nauranut. Ihastunut. Suuttunut. Saunonut. Sairastanut.
Kaiken tämän lisäksi olen viettänyt satoja tunteja kaupungintalon kokoushuoneissa. Ja sen myötä olen oppinut katsomaan kaupunkia uusin silmin myös niiden ulkopuolella. Kaavoittamattomia tontteja. Erinomaista palvelua HUS:n infektiotautien osastolla. Uusia päiväkoteja. Rakentuvia asuinalueita. Merellisen strategian rantaraittia. Kestämättömän rempallaan olevia katutyömaita. Koulujen väistötiloja. Rakenteilla olevia ratakiskoja.
Nämä kaikki eivät enää ole vain paikkoja, tilanteita ja olosuhteita, osa omaa elettyä elämää, vaan niillä on sitä suurempi merkitys. Ne ovat asioita, joita koskien joka viikko tekee päätöksiä. Asioita, joista tuntee vastuuta ja joihin voi vaikuttaa. Asioita, jotka tuottavat ylpeyttä tai tuskaa riippuen siitä, missä kunnossa ne ovat.
Viimeiset neljä vuotta samaan viikkoon on voinut mahtua yksittäisen liikennemerkin järjestely koulun eteen ja satojen miljoonien investointipäätös lämpövoimalaan. Kaupunkipolitiikan kirjo on ihmeellistä. Ja se tekee siitä niin innostavaa. Olen kiitollinen, että olen saanut tehdä sitä vastuullisista rooleista valtuutettuna, valtuustoryhmän puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen jäsenenä.
Olen päässyt vauhtiin. Haluan jatkaa. Olen valmis tekemään Helsingin eteen täysillä töitä myös seuraavat neljä vuotta. Tähän tarvitsen tukeasi!
29.4.2021
Helsingin hallinto-oikeus on päättänyt tänään kumota Hernesaaren asemakaavan. Kumoamisen perusteena ovat puutteelliset liikennejärjestelyt ja perusteettomat odotukset liikennemäärien vähenemisestä.
”Hernesaaren kaavan kaatuminen Hallinto-oikeudessa on merkittävä isku Helsingin asuntotuotantotavoitteille. Samaan aikaan en ole ratkaisusta yllättynyt, sillä kaavan liikennettä koskevat puutteet ovat olleet nähtävissä jo pitkään.”, Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov sanoo.
Sazonov on pettynyt siihen, että erityisesti Kokoomuksen esittämiä ratkaisuja Hernesaaren liikennekysymykseen ei otettu poliittisen enemmistön vastustuksen takia huomioon:
”Kokoomus on koko kaavan valmistelun ja päätöksenteon ajan nostanut esiin huolta liikenteen sujuvuudesta Hernesaaressa ja muussa kantakaupungissa. Tuhansien asukkaiden ja työpaikkojen autoliikenneyhteys on perustunut suunnitelmissa käytännössä vain kapean Telakkakadun varaan. Olemme pitäneet tätä kestämättömänä ja halunneet siksi säilyttää esimerkiksi maanalaisen yhteyden mahdollisuuden. Nyt tämä nousee merkittävään arvoon”.
”Nyt on viimeinen hetki tarttua Hernesaaren liikennekysymyksen ratkaisuun. Meidän on varmistettava, että liikkuminen rakentuvalle alueelle on sujuvaa, eikä se tuki myöskään kantakaupungin tai Töölön katuja. Emme halua Hernesaaresta liikenteellisesti samanlaista tikittävää aikapommia kuin Jätkäsaaresta.”, Sazonov vaatii.
Kokoomus tehnyt asiaa koskevia esityksiä koko päätöksenteon ajan – Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto haranneet vastaan
Kokoomuksen huoli Hernesaaren liikennejärjestelyistä on näkynyt konkreettisina esityksinä kaupunkiympäristölautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa.
”Esitin kaupunginhallitusvaiheessa Kokoomuksen esityksenä vastaesityksen, jossa vaadittiin uusia liikenneratkaisuja varmistamaan Hernesaaren liikenteen sujuvuus myös uuden kaupunginosan rakentamisen jälkeen. Kaavaan ja siihen kytkeytyvien alueiden liikenneratkaisujen ongelmat olivat ilmeisiä jo tässä vaiheessa.”, Sazonov sanoo.
Kaupunginhallitus päätti Sazonovin esityksestä kirjata kaavapäätökseen liikennettä koskevana huomiona:
”Hernesaaren ja eteläisen kantakaupungin liikenteen toimivuuden ja asukasviihtyisyyden parantamiseksi selvitetään kaikkien eri liikennemuotojen näkökulmasta, millaisilla uusilla liikenneratkaisuilla voidaan sujuvoittaa Hernesaaren ja eteläisen kantakaupungin liikennettä ulosmenoteille ja vähentää Hernesaaren liikenteestä aiheutuvaa eteläisiin kaupunginosiin ja Töölöön suuntautuvaa katuverkkoa kuormittavaa huolto- ja henkilöautoliikennettä.”
Koska tämänkin kirjauksen jälkeen tarve hakea merkittävämpiä muutoksia liikenneratkaisuihin oli ilmeinen, Kokoomus teki vielä valtuustovaiheessa esityksen, jossa vaadittiin ratkomaan Hernesaaren liikenneongelmia kaikin mahdollisin keinoin:
”Etelä-Helsingin uusi rakentaminen ja liikennejärjestelmän suunnittelu perustuu epärealistiseen oletukseen liikenteen määrästä. Jos täydentäviä liikenneratkaisuja ei tehdä, eteläisen kantakaupungin liikenteelle voi seurata merkittäviä ongelmia Hernesaaren rakentamisesta. Hyväksyessään kaavan kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän kaikki mahdollisuudet tämän ongelman estämiseksi.”
Ponsi kuitenkin kaatui vihreiden, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton vastustukseen.
