22.11.2023
Töölönlahti on aivan ainutlaatuinen ja upea luontokeidas Helsingin ytimessä. Hyvien ulkoilumahdollisuuksien lisäksi Töölönlahti on kunnostautunut Suomen parhaimmassa kulttuuritarjonnassa. Yhdeltä kulmalta löytyy kansallisooppera, toiselta kansallisteatteri, kolmatta reunustaa Finlandia-talo. Puiston toisella puolella kohoaa Oodi ja Musiikki-talo. Alueena Töölönlahden ympäristö itsessään toimii myös taidenäytösten osana vaikkapa Lux Helsingin aikana. Olemme töölöläisinä etuoikeutettuja, kun meillä on tällaiset ”lähipalvelut”.
Aivan viimeinen silaus Töölönlahdelta ja sen puistosta kuitenkin puuttuu. Joinakin aikoina ”puisto” -nimityskin on liioiteltua, kun näky on muistuttaa ennemminkin aavikkonurmea. Yksi askel eteenpäin tämän korjaamiseksi saadaan ensi vuonna, kun esityksestäni ylimääräiset puolitoista miljoonaa kohdennetaan Töölönlahden alueen parantamiseen.
Eurojen taustalla on aikoinaan kaupungin perustama Kamppi – Töölönlahti -alueen investointirahasto, josta alueen kehittämistä on rahoitettu. Rahasto itsessään lakkaa, mutta kaupunginhallituksen ja valtuuston tekemällä päätöksellä rahastossa vielä olleita puoltatoista miljoonaa ei siirretä kaupungin kassan jatkeeksi, vaan alueen kehittämiseen täysimääräisesti.
Panostus jatkaa hienosti Töölönlahden alueen kehittämistä, jota olen itsekin saanut olla osaltani eri vaiheessa puskemassa eteenpäin.
Aiemmin olen tällä palstalla kirjoittanut ulkokuntosalista, joka Töölönlahdelle tulisi saada. Samaa kaipaili muuten maan päälehden urheilutoimituskin. Nyt salille on osoitettu paikka ja se toteutuu. Kelpo täydennys Mäntymäkeen muutama vuosi kaupungin kuntoporrasohjelmalla saaduille kuntoportaille.
Oma kysymyksensä on Finlandia-talon remontti ja siihen kytkeytyvä Pikku-Finlandia. Finlandiatalon putkien valmistumista ja Suomen sääoloihin huonosti sopivan marmorin turhan usein toistuvaa laattojen vaihtoa odotellessa on Pikku-Finlandian päädyn kahvila ehtinyt löytää tiensä monen sydämeen. Varsinaisessa Finlandia-talossa on siinäkin ollut kahvila, mutta se ei ole samalla tavalla avautunut lenkkipolun varrelle ja ilta-aurinkoon. Mikrosijainneilla on merkitystä.
Parhaillaan pohditaan Pikku-Finlandian tulevaa kohtaloa. Rakennus on hankittu sellaiseksi, että sitä voidaan tulevaisuudessa käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Vahvana ehdokkaana on rakennuksen siirtyminen koulukäyttöön. Tämä on varmasti hienolle rakennukselle hyvä tulevaisuus.
Ajoituksella on kuitenkin väliä. On selvää, että Pikku-Finlandia tarvitaan Finlandia-talon remontin loppuun. Mutta kuinka kauan sen jälkeen? Kysyntää ilmeisesti konferenssikäyttöönkin olisi.
Ajattelen itse, että ennen siirtopäätöstä on oltava selkeät suunnitelmat siitä, mitä Pikku-Finlandian paikalle tulee. Tässä katse koskee erityisesti kahvilaa Töölönlahden raitin varrella. Yhtä massiivista pysyvää rakennusta ei tietenkään voi Finlandia-talon eteen tehdä. Sitä emme kuitenkaan saa päästää tapahtumaan, että Pikku-Finlandia kärrätään pois ja paikalle jää vuosiksi aavikkonurmea – tai pahimmassa tapauksessa tyhjä asfaltti- tai sepelikenttä. Töölönlahti ansaitsee tätä parempaa.
Kirjoitus julkaistu kolumnina Töölöläisessä 12.11.2023
2.11.2023
Helsingin kaupungin talousarviosta vuodelle 2024 on saavutettu neuvottelutulos. Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmä on tyytyväinen saavutettuun sopuun. Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Maarit Vierunen ja kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Daniel Sazonov katsovat, että Kokoomuksen tavoitteet toteutuvat budjettiesityksessä hyvin.
”Lopputulos budjettineuvotteluista on sellainen, johon kokoomuksessa voidaan olla tyytyväisiä. Yksi kokoomuksen keskeisistä tavoitteista oli varmistaa, että kunnallisverotuksen suunta on alas – ei ylöspäin. Tämä tavoite toteutui, vaikka budjettineuvottelujen alla nähtiin esityksiä kuntaveron kiristämisestä,” sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Maarit Vierunen.
Myös panostusten osalta talousarvioesitys sisältää Helsingin kokoomukselle tärkeitä tavoitteita.
”Kokoomukselle on ollut tänäkin vuonna tärkeää varmistaa, että Helsingin päiväkodit ja koulut saavat riittävät resurssit. Olemme halunneet välttää talouden niukkuuden kohdistumisen lapsiin ja nuoriin. Erityisen tyytyväisiä olemme siihen, että pystymme vahvistamaan tarveperusteisen rahoituksen osuutta ehkäistäksemme koulujen eriytymistä kaupungin sisällä,” toteaa apulaispormestari Daniel Sazonov.
Helsingin Kokoomus pitää hyvänä, että kaupungin eriytymiskehitykseen puututaan myös kaupunkiympäristön puolella.
”Hyväksytty budjettisopu mahdollistaa alueiden väliseen segregaatioon puuttumisen sekä parantaa kaupungin turvallisuutta. Kaupunkiuudistusalueiden investointeja aikaistetaan ja yleisten alueiden siisteyteen ohjataan lisäeuroja. Uutena avauksena luodaan erityiset tehostetun hoidon alueet lähiympäristöön vaikuttavien sosiaali- ja terveyspalveluiden ympärille,” Vierunen ja Sazonov korostavat tyytyväisinä.
Budjettisovussa merkittävään osaan ovat nousseet myös sujuvan liikkumisen varmistamiseen pyrkivät tavoitteet.
”On tärkeää, että budjetista löytyy liuta liikkumista helpottavia kirjauksia. Panostamme sähköautojen latausedellytyksiin, kävely- ja pyöräilyreitteihin ja riittävien pysäköintimahdollisuuksien varmistamiseen. Erityishuomiota saavat tulevat katutyömaat. Kulosaaren sillan korjauksen aikainen liikenteen sujuvuus varmistetaan. Lisäksi otetaan käyttöön tie- ja katutöiden sekä rakennus- ja korjaustöiden työmaalupaus, jolla minimoidaan kaupunkilaisille töistä aiheutuvaa haittaa ja sen kestoa,” toteaa apulaispormestari Sazonov.
Aikaisemmasta muutamasta vuodesta poiketen budjettisovussa ovat mukana kaikki kaupunginhallituksessa edustetut poliittiset ryhmät.
”Budjettisovussa panostetaan turvallisuuteen, kriittisiin palveluihin sekä henkilöstön veto- ja pitovoimaan palkkakehitysohjelmaa jatkamalla. Samaan aikaan kaupunkilaisten ostovoimasta ja kukkarosta pidetään huolta. Helsingin kokoomuksessa ollaan hyvin tyytyväisiä budjettisopuun ja siihen, että sitä on ollut tekemässä kaikki kaupunginhallituksessa edustetut ryhmät,” päättää valtuustoryhmän puheenjohtaja Maarit Vierunen.
23.10.2023
On tapana kysyä: ”Hyvät vai huonot uutiset ensin?”. Vastaus on makuasia ja tekee ehkä eroa optimistisen ja pessimistisen perusluonteen välillä.
Aloitetaan tällä kertaa hyvistä!
Ihmisten hoitoon pääsyn parantamiseksi hallitus on päättänyt panostaa tuntuvasti Kela-korvauksiin. Suunta on siis käännetty 180 astetta Marinin vasemmistohallituksen ajoista. Omavastuisuus ja kaikkien yhteiskunnan voimavarojen hyödyntäminen nähdään nyt positiivisena asiana – ja hyvä niin.
Odotan, että viidensadan miljoonan euron lisäys kela-korvauksiin parantaa erityisesti Helsingissä hoitoon pääsyä. Täällä yksityisen puolen terveyspalveluita on saatavilla ja helsinkiläisillä keskimääräistä parempi valmius niitä myös hyödyntää. On myös hyvä muistaa, että julkisen puolenkin asiakkaat hyötyvät siitä, kun osa väestöä käyttää enemmän yksityistä ja paine julkiselle puolelle vähentyy.
Korotetut Kela-korvaukset tulevat ensin vanhanmallisina perinteisinä Kela-korvauksina, mutta suunnitelmissa on myös uusi Kela-korvausmalli, joka tarjoaisi onnistuessaan laajempaa valinnanvapautta yhä suuremmalle joukolle.
Työ hoitoon pääsyn vauhdittamiseksi etenee myös omissa palveluissa – turhan hitaasti toki. Lääkärille pääsyn odotusaikaa mitataan niin kutsutulla T3 mittarilla. Helsingissä T3 odotusajan keskiarvo terveysasemilla on muuttunut vuoden alun 35 päivästä 27 päivään. Vaikka 27 päivää on varsin pitkä aika odottaa, on suunta silti oikea – yli viikko odotusajasta on poistunut.
Harmaampia pilviä liittyy palveluidemme kokonaisrahoitukseen. Kuten useampaan kertaan tälläkin palstalla todettu Helsingille suurin muutos sote-uudistuksessa oli se, mistä rahat palveluihin tulevat. Ennen rahoitimme sote- ja pelastuspalvelumme kunnallisveroista, mutta nykyisin rahat palveluihin tulevat valtiolta.
Tämän mallin niukkuus alkaa nyt realisoitua. Tehtävänämme ja lakisääteisenä velvoitteenamme on tasapainottaa tulot ja menot. Siksi uutisista on voinut lukea tarpeesta sopeuttaa Helsingin sote-taloutta.
Lautakunnassa kaikkien puolueet hyväksyivät muutosohjelman, jolla tavoitellaan kustannusten kasvun hillintää kymmenillä miljoonilla vuodessa. Jo aiemmin tänä vuonna on haettu useampi kymmenen miljoonaa euroa säästöjä hallinnosta ja tukipalveluista.
Ohjelman kantavana perusajatuksena on painopisteen siirto raskaammista ja siten kalliimmista palveluista kevyempiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Myös joitakin suoria sopeutuksia tehdään siellä, missä palveluidemme taso ylittää lakisääteiset vaatimukset. Joitakin kohteita kuten ikäihmisten päivätoimintaa taas suojataan erityisesti.
Samassa yhteydessä keskustelu maksujen asettamisesta terveyskeskuskäynneille on taas noussut pintaan ja jatkunee syksyn mittaan. Terveyskeskusmaksun esille nouseminen sai sen vastustajat kovasti liikkeelle. Itse lukeudun maltillisten asiakasmaksujen kannattajiin. Kun vastakkain asettuu palveluista leikkaaminen ja maltilliset asiakasmaksut, ajattelen asiakasmaksujen olevan pienempi paha.
On myös hyvä muistaa, että asiakasmaksuihin sisältyy merkittäviä huojennuksia. Vähän päälle 20 euron asiakasmaksu pitäisi maksaa enintään kolme kertaa vuodessa – neljännestä käynnistä eteenpäin siis maksutonta kävijälle. Maksuja ei perittäisi alaikäisiltä eikä silloin, jos maksu vaarantaisi toimeentulon. Asiakasmaksut ovatkin käytössä jokaisella hyvinvointialueella Helsinkiä lukuun ottamatta.
Myös erikoissairaanhoidon tilanteesta on käyty kesäaikaa kovasti julkista keskustelua. Syytäkin on. Jonotilanne on HUS:n osalta edelleen kestämätöntä ja lain maksimiajat rikkoutuvat jatkuvasti. Selkäleikkausta ei voi odottaa pitkälle yli puolta vuotta. Tilanne on saatava kuntoon. Toiminnan järjestämisessä on parannettavaa ja henkilökuntapula painaa, mutta rahoituksenkin on oltava realistisella tasolla.
HUS:n rahoituksesta käytiinkin kesällä vääntöä Helsingin ja Uudenmaan muiden alueiden kesken. Ajoimme Helsinkinä 30 miljoonaa euroa suurempaa rahoitusta, kuin nyt päätettiin. Toivon, että rahoituksen tasoa vielä syksyn aikana arvioidaan ylöspäin, jotta HUS:lla on realistiset mahdollisuudet onnistua palveluiden tarjoamisessa ja varmistaa potilaiden tarvitsema hoito laadukkaasti – ja ajoissa.
Julkaistu alunperin kolumnina Töölöläisessä.
