23.10.2023

Helsingille hyviä ja huonoja uutisia sote-rintamalta

On tapana kysyä: ”Hyvät vai huonot uutiset ensin?”. Vastaus on makuasia ja tekee ehkä eroa optimistisen ja pessimistisen perusluonteen välillä.

Aloitetaan tällä kertaa hyvistä!

Ihmisten hoitoon pääsyn parantamiseksi hallitus on päättänyt panostaa tuntuvasti Kela-korvauksiin. Suunta on siis käännetty 180 astetta Marinin vasemmistohallituksen ajoista. Omavastuisuus ja kaikkien yhteiskunnan voimavarojen hyödyntäminen nähdään nyt positiivisena asiana – ja hyvä niin.

Odotan, että viidensadan miljoonan euron lisäys kela-korvauksiin parantaa erityisesti Helsingissä hoitoon pääsyä. Täällä yksityisen puolen terveyspalveluita on saatavilla ja helsinkiläisillä keskimääräistä parempi valmius niitä myös hyödyntää. On myös hyvä muistaa, että julkisen puolenkin asiakkaat hyötyvät siitä, kun osa väestöä käyttää enemmän yksityistä ja paine julkiselle puolelle vähentyy.

Korotetut Kela-korvaukset tulevat ensin vanhanmallisina perinteisinä Kela-korvauksina, mutta suunnitelmissa on myös uusi Kela-korvausmalli, joka tarjoaisi onnistuessaan laajempaa valinnanvapautta yhä suuremmalle joukolle.

Työ hoitoon pääsyn vauhdittamiseksi etenee myös omissa palveluissa – turhan hitaasti toki. Lääkärille pääsyn odotusaikaa mitataan niin kutsutulla T3 mittarilla. Helsingissä T3 odotusajan keskiarvo terveysasemilla on muuttunut vuoden alun 35 päivästä 27 päivään. Vaikka 27 päivää on varsin pitkä aika odottaa, on suunta silti oikea – yli viikko odotusajasta on poistunut.

Harmaampia pilviä liittyy palveluidemme kokonaisrahoitukseen. Kuten useampaan kertaan tälläkin palstalla todettu Helsingille suurin muutos sote-uudistuksessa oli se, mistä rahat palveluihin tulevat. Ennen rahoitimme sote- ja pelastuspalvelumme kunnallisveroista, mutta nykyisin rahat palveluihin tulevat valtiolta.

Tämän mallin niukkuus alkaa nyt realisoitua. Tehtävänämme ja lakisääteisenä velvoitteenamme on tasapainottaa tulot ja menot. Siksi uutisista on voinut lukea tarpeesta sopeuttaa Helsingin sote-taloutta.

Lautakunnassa kaikkien puolueet hyväksyivät muutosohjelman, jolla tavoitellaan kustannusten kasvun hillintää kymmenillä miljoonilla vuodessa. Jo aiemmin tänä vuonna on haettu useampi kymmenen miljoonaa euroa säästöjä hallinnosta ja tukipalveluista.

Ohjelman kantavana perusajatuksena on painopisteen siirto raskaammista ja siten kalliimmista palveluista kevyempiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Myös joitakin suoria sopeutuksia tehdään siellä, missä palveluidemme taso ylittää lakisääteiset vaatimukset. Joitakin kohteita kuten ikäihmisten päivätoimintaa taas suojataan erityisesti.

Samassa yhteydessä keskustelu maksujen asettamisesta terveyskeskuskäynneille on taas noussut pintaan ja jatkunee syksyn mittaan. Terveyskeskusmaksun esille nouseminen sai sen vastustajat kovasti liikkeelle. Itse lukeudun maltillisten asiakasmaksujen kannattajiin. Kun vastakkain asettuu palveluista leikkaaminen ja maltilliset asiakasmaksut, ajattelen asiakasmaksujen olevan pienempi paha.

On myös hyvä muistaa, että asiakasmaksuihin sisältyy merkittäviä huojennuksia. Vähän päälle 20 euron asiakasmaksu pitäisi maksaa enintään kolme kertaa vuodessa – neljännestä käynnistä eteenpäin siis maksutonta kävijälle. Maksuja ei perittäisi alaikäisiltä eikä silloin, jos maksu vaarantaisi toimeentulon. Asiakasmaksut ovatkin käytössä jokaisella hyvinvointialueella Helsinkiä lukuun ottamatta.

Myös erikoissairaanhoidon tilanteesta on käyty kesäaikaa kovasti julkista keskustelua. Syytäkin on. Jonotilanne on HUS:n osalta edelleen kestämätöntä ja lain maksimiajat rikkoutuvat jatkuvasti. Selkäleikkausta ei voi odottaa pitkälle yli puolta vuotta. Tilanne on saatava kuntoon. Toiminnan järjestämisessä on parannettavaa ja henkilökuntapula painaa, mutta rahoituksenkin on oltava realistisella tasolla.

HUS:n rahoituksesta käytiinkin kesällä vääntöä Helsingin ja Uudenmaan muiden alueiden kesken. Ajoimme Helsinkinä 30 miljoonaa euroa suurempaa rahoitusta, kuin nyt päätettiin. Toivon, että rahoituksen tasoa vielä syksyn aikana arvioidaan ylöspäin, jotta HUS:lla on realistiset mahdollisuudet onnistua palveluiden tarjoamisessa ja varmistaa potilaiden tarvitsema hoito laadukkaasti – ja ajoissa.

Julkaistu alunperin kolumnina Töölöläisessä.