24.9.2024
Viime aikoina Helsingissä ja erityisesti Töölössä on puhututtanut munkkiniemenbaanaksi kutsuttu pyörätiehanke. Hankkeen tarkoitus on sinänsä hyvä: parantaa pyöräily-yhteyttä Länsi-Helsingistä keskustaan.
Toissa viikolla kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi hankkeen muilta osin, mutta palautti sen valmisteluun Humallahden kohdalle suunnitellun sillan osalta. Hankkeen käsittely jatkuu seuraavaksi kaupunginhallituksessa.
Kokoomus olisi ollut valmis hautaamaan Humallahden sillan suunnitelmat jo tässä vaiheessa. Esitimme lautakunnassa, että Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelman olisi palautettu valmisteluun siten, että Humallahden sillan sijaan baana kulkee Paciuksenkadun vaihtoehdon mukaisesti.
Lisäksi halusimme, että jatkovalmistelun aikana olisi selvitetty keinoja lisätä Laajalahden aukion liikenneturvallisuutta ja turvata alueen luonne munkkiniemeläisten vapaana oleskelualueena.
Helsinki on sitoutunut kehittämään pyöräilyä ja parantamaan liikenteen sujuvuutta. Pyöräilyn olosuhteiden parantaminen ja uusien pyöräreittien rakentaminen on sinänsä kannatettavaa. Polkupyöräily on tärkeä ja kasvava kaupunkilaisten liikkumismuoto, ja sen olosuhteita on syytä kehittää.
Samalla kuitenkin on muistettava, että Helsinki on laajalle levittyvä kaupunki, jossa liikkuminen on monimuotoista. Keskustaan on päästävä kaikilla liikkumisen tavoilla, olipa kyseessä sitten autoilu, julkinen liikenne, kävely tai pyöräily. Kaikessa kehittämisessä on kyse kohtuudesta ja yksittäisen hankkeen järkevyydestä. Munkkiniemenbaanassa ongelmat liittyvätkin nimenomaan yksittäisiin merkittäviin ongelmapaikkoihin, ei niinkään hankkeeseen kokonaisuutena.
Kaikista ongelmallisin kohta Munkkiniemenbaanan hankkeessa on Humallahden kohdalle suunniteltu silta. Sillan rakentamisen myötä kantakaupunki menettäisi yhden viimeisistä luonnontilaisista rannoistaan. Kallioiden arvo ei ole vain maisemallinen tai luonnonsuojelullinen. Nämä kallioalueet ovat helsinkiläisten kaupunkilaisten virkistysalueita, ja niiden säilyttäminen on tärkeää kaupungin asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tämä painaa vaakakupissa enemmän kuin yhden mäen kiertäminen.
Hanke voitaisiin toteuttaa varsin toimivana myös ilman siltaa. Reitti olisi täysin käyttökelpoinen sellaisenaan, ja pyöräilijät, jotka ovat jo tottuneet kaupungin maastoihin, varmasti pystyisivät kulkemaan tämän ylämäen kautta ilman suurempia ongelmia. Ovat pystyneet tähänkin saakka.
Toinen erikoinen kohta on Merikannontien muuttaminen pyöräilykaduksi, jossa autot joutuvat ajamaan pyöräilijöiden ehdoilla. En ole varma haluavatko pyöräilijät itsekään pyöräillä autojen ja turistibussien seassa, kun alueella olisi tilaa toteuttaa hyvät erilliset pyörätietkin. Vaikea nähdä muutoksen olevan kenenkään intresseissä.
Hankkeessa on myös paljon hyvää. Munkkiniemen aukion liikennejärjestelyt ovat tällä hetkellä sekavat ja Paciuksenkadun sillan kapea pyörätie aiheuttaa vaaratilanteita. Näihin on hankkeen yhteydessä mahdollista saada parannusta, eivätkä kustannuksetkaan ole kohtuuttomat. Koko hanketta ei pidäkään kaataa yksittäisten huonojen kohtien vuoksi.
Toivottavasti valtuutetut osaavat katsoa hanketta jäsennellysti ja yksityiskohtaisesti kun hankkeen käsittely jatkuu. Länsisuunnan pyöräilyolosuhteiden parantaminen ei vaadi kallista ja maisemaa uhraavaa siltaa.
Julkaistu 22.9. Töölöläisessä kolumnina.
30.8.2024
Terveydenhoitoon liittyvä keskustelu on jälleen ottanut kierroksia. Tuoreimpana olemme saaneet uutisia sekä hyvinvointialueiden taloudellisesta tilanteesta että HUS:n alkavista yt-neuvotteluista. Helsingissä olemme hoitaneet asioita vakaasti, eikä tiukasta sote-taloudesta huolimatta äkkijarrutuksiin ja leikkauksiin ole tarvetta.
HUS:n osalta Helsinki olisi ollut valmis panostamaan rahoitukseen useita kymmeniä miljoonia enemmän, mutta HUS:n muut omistajat eli uudenmaan hyvinvointialueet eivät tähän suostuneet. Toivottavasti syksyn aikana saadaan tilanne vielä parempaan, jotta kohtuuttomia äkkijarrutuksia ei tarvita myöskään uusmaalaisten erikoissairaanhoidossa.
Mutta sote-rintamalla kaikki ei ole vain euroja ja niukkuutta. Pystymme onneksi tekemään myös uusia innovatiivisia avauksia. Kustannustehokkuuden ja vaikuttavan hoidon yhdistäminen on mahdollista uusien toimintatapojen ja uusien teknologisten ratkaisujen avulla.
Verkkovastaanotot ja itsepalveluperiaatteella toimivat terveyspisteet eivät tietenkään ole kaikkia varten. Kuitenkin ne antavat terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden käyttää aikaansa niiden asiakkaiden kohtaamiseen, jotka ammattilaiskontaktista eniten hyötyvät.
Yhtenä erinomaisena esimerkkinä uusista innovaatioista toimii Helsingissä kokeilukäyttöön otetut itsepalveluperiaatteella toimivat terveystarkastuspisteet, joissa kaupunkilaiset voivat tehdä itselleen kattavan terveystarkastuksen ilman että heidän tarvitsee varata aikaa terveysasemalle tai jonottaa vastaanotolle. Moderneissa palvelupisteissä asiakas voi viidessä minuutissa mitata verenpaineensa, happisaturaation, sydänfilmin, lämmön, kehonkoostumuksen ja painon.
Palvelu on toistaiseksi saatavilla Kalasataman ja Vuosaaren terveysasemilla ja käyttäjäkokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Toivon että tulevaisuudessa näitä palveluita voidaan tarjota vielä laajemmin, myös esimerkiksi kirjastoissa ja kauppakeskuksissa. Terveyspalveluita pitää viedä paikkoihin, joissa ihmiset muutoinkin liikkuvat.
Hyvin toimivat terveyspalveluiden innovaatiot edistävät ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Esimeriksi näiden ”terveyskoppien” avulla helsinkiläiset voivat seurata terveydentilaansa säännöllisesti ja saada raportin tuloksista, mikä auttaa tunnistamaan mahdolliset riskitekijät jo varhaisessa vaiheessa. Tämä puolestaan vähentää kalliiden erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta, mikä on merkittävä etu niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
Tällaiset innovaatiot eivät ole vain teknologisia ratkaisuja, vaan ne ovat osaltaan myös arvo- ja asennemuutoksen ilmentymiä. Ne osoittavat, että meillä on rohkeutta kokeilla uusia toimintamalleja, jotka voivat mullistaa perinteisen tavan ajatella terveyspalveluja. Itsepalvelukopit ovat vain yksi esimerkki siitä, miten teknologia voi toimia välineenä kohti kestävämpää ja vaikuttavampaa terveydenhuoltoa. Tällaisissa uusissa avauksissa ei ole kyse vain palveluiden parantamisesta. Julkisen sektorin tulee tarjota puitteet ja mahdollisuudet tällaisille innovaatioille ja oltava myös tällä tavalla avoin uusille kumppanuuksille ja yhteistyölle yksityisen sektorin kanssa. Kokeilukäyttöön otetut kopit ovat helsinkiläisyritys MedicubeX:n hieno tuote. Toivottavasti siitä saadaan vielä vientihittikin!
Julkaistu 25.8.2024 Töölöläisessä kolumnina.
30.7.2024
Viikonlopun suurin puheenaihe oli Republikaanisen puolueen presidenttiehdokas Donald Trumpiin kohdistunut murhayritys. Väkivalta, salamurhayrityksestä puhumattakaan, on syvästi järkyttävää ja jyrkästi tuomittavaa.
Jokaiselle tulisi olla selvää se, että vaikka olisi mitä mieltä toisen ajamasta politiikasta, ei se oikeuta väkivaltaan. Demokratian ydin on siinä, että yhteiskunnallista muutosta ajetaan yhteisiä sääntöjä noudattaen – politiikka on jalkapallo-ottelu, ei tappelurinki.
Maassa on läsnä todellinen uhka poliittisen väkivallan toistumisesta. Tuoreessa muistissa ovat myös kuvat väkivaltaisesta mellakasta viime presidenttikauden vaihteessa.
Nähty on taas yksi, äärimmäinen esimerkki siitä, miten polarisoituneeksi yhteiskunnallinen ilmapiiri Yhdysvalloissa on kasvanut. Viha ja inho toisin ajattelevia kohtaan on läpitunkevaa. Sain seurata tätä tiiviin omakohtaisesti viime viikolla New Yorkissa kestävän kehityksen edistymistä käsittelevässä kansainvälisessä kokouksessa.
Kysymys ei ole vain suomalaiseen korvaan vieraasta poliittisen vastapuolen rumasta solvaamisesta. Kysymys on kansalaisten arvojen, ajatusten ja todellisuuksien täydellisestä erkanemisesta. On vain ”oikeamielisiä” ja ”väärämielisiä”. Kaikki yhteiskunnan ongelmat ovat väärämielisten syytä. Omat vastaukset tie auvoon.
Ei täydellinen polarisaatio Suomen historiallekaan vierasta ole. Vuosisadan saatossa olemme kuitenkin onnistuneet rakentamaan vahvan ja moniarvoisen demokratian. Vaikka huonoja kehityskulkujakin on, olemme säästyneet pahimmalta polarisaatiokehitykseltä.
Suomea suojaa onneksi terveellä pohjalla oleva monipuoluejärjestelmä. Kukaan ei hallitse yksin, tarvitaan laajoja hartioita enemmistön synnyttämiseen. Siihen myös tarvittaessa pystymme. Tästä tuoreena esimerkkinä eduskunnan laaja 5/6:n yhteisymmärrys uuteen rajalakiin.
Kuntapolitiikan tasolla ei tyypillisesti ole lainkaan hallitusta tai oppositiota – jokaisesta kysymyksestä neuvotellaan erikseen. Keskusteluyhteys puolueiden välillä halki poliittisen kentän on edellytys päätösten aikaansaamiseksi.
Tästä haluamme kaikki pitää kiinni, suomalainen poliittinen kulttuuri on varjelemisen arvoinen. Poliittiset erimielisyydet ratkotaan sanoin ja argumentein, ei vihan ja inhon vallassa, pahimmillaan väkivaltaan turvautuen.
Julkaistu kolumnina Helsingin Uutisissa.
