25.11.2024
Kaupunginhallitusryhmät ovat saavuttaneet sovun ensi vuoden budjetista. Olen tästä erittäin tyytyväinen. Verot eivät nouse, kaupunkilaisille tarjottavia palveluita parannetaan ja kaupungin tekemän työn tuottavuus paranee.
Kokoomukselle oli näissä neuvotteluissa erityisen tärkeää suojata veronmaksajien lompakkoa veronkorotuksilta ja yltiöpäiseltä velkaantumiselta, sekä turvata kaikkein keskeisimpien palveluiden rahoitus. Vaikka muilla puolueilla oli jossain määrin erilaiset tavoitteet, niin neuvottelut käytiin hyvässä hengessä.
Lopulliseen budjettisopuun sitoutuivat kaikki kaupunginhallituksessa edustetut puolueet. Lopputulos on hieno osoitus Helsingin poliittisen kulttuurin kyvystä tehdä asioita yhdessä sopien. Yhdessä tehden voidaan varmistaa, että kaikki näkökulmat tulevat parhaiten huomioiduksi kaupungin päätöksenteossa.
Suurimmat lisäpanostukset tehdään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Tämä on perusteltua. Itse ainakin näen, että laadukas koulutus on kiistatta tulevaisuustoimi, jolla on vaikutuksensa yksilön oppimisen lisäksi myös yleiseen yhteiskunnan kestävyyteen. Esimerkiksi koulutuksen merkitystä segregaation ehkäisyssä ei tule vähätellä. Koulutuksen rahoitusta vahvistetaan tämän vuoden talousarvioon nähden 93 miljoonalla eurolla. Tämän osana tehdään erillinen korvamerkitty panostus painetun oppimateriaalin hankintaan.
Pienenä win-win henkisenä nostona päätimme kirjastojen omatoimiaukioloaikojen laajentamisesta. Tämä parantaa kirjastopalveluiden saatavuutta ja säästää henkilöstökustannuksissa. Toinen hieno tuottavuuspäätös oli sopimus prosessista, jolla haetaan lisää tehokkuutta kaupungin asuntojen yhteydessä olevien liiketilojen vuokraukseen. Tyhjillään olevat tilat eivät ole kenenkään etu.
Sosiaali- ja terveyspuolella Helsingissä on jatkossa valtakunnallista hoitotakuuta kireämpi hoitotakuu, jossa hoitajan pakeille pääsee kiireettömissä asioissa 14 vuorokauden aikana ja lääkärille hoitotakuu on 30 vuorokautta. Kiireellisissä tilanteissa luonnollisesti vielä paljon nopeammin. Lisäksi on sovittu määrätietoisesti edettävän kohti yleisesti hyvänä pidettyä terveydenhuollon omatiimimallia.
Kaupunkiympäristön puolella varaudutaan muun muassa tuleviin lumitalviin tekemällä lisäpanostus talvikunnossapitoon ja panostetaan ydinkeskustan turistialueiden kesäkauden viihtyisyyteen. Kulttuurin toimialoilla kasvatetaan järjestöavustuksia.
Pienempänä, mutta kuitenkin merkittävänä päätöksenä kaupunki käynnistää kahden uuden vetovoimaisen teemaleikkipuiston suunnittelun. Tässä kunnianhimon taso halutaan pitää korkeana. Töölönlahden puiston hienosti onnistunut remontti osoittaa, että kaupungissa todella on tilausta sellaiselle oleskelutilalle, jossa voi viettää aikaa perheensä kanssa.
Sisällön ohella budjettisovussa on meillä helsinkiläisillä periaatteellista aihetta tyytyväisyyteen. Kaupunkia kehitetään Helsingissä yhdessä tehden pitkäjänteisesti, ei repien ja riidellen.
Julkaistu 17.11.2024 Töölöläisessä kolumnina.
Esplanadin kavennuskokeilu on ohi ja paraikaa järjestelyitä puretaan. Korkea aikakin. Kantakaupungin elinvoiman lisääntymisellä perusteltu uudistus ei näkynyt ainakaan yrittäjien liikevaihdon lisääntymisenä. Autoliikenteen jonoutuminen ja pelastusajoneuvojen viiveet sen sijaan lisääntyivät kyllä. Jälkipolville jäi muistoksi myös pyörätien asfaltin poistosta naarmuuntuneet katukivet. Joku voisi todeta, että mitä minä sanoin.
Kokoomus oli alusta alkaen kriittinen kokeilulle. Itse olen kaupunginhallituksessa esittänyt, että erityisen kielteisesti on syytä suhtautua Esplanadin kulttuurihistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja loukkaaviin ratkaisuihin kuten mukulakivetyksen peittämiseen asvaltilla.
Ydinkeskustan liikennettä koskevat ratkaisut ovat olleet liikenteen sujuvuuden kannalta epäonnistuneita. Autoilu, kävely, pyöräily ja julkinen liikenne on turhaan asetettu toisiaan vastaan. Kun huolella tehdään, kaikkien intressit voidaan huomioida suunnittelussa.
Tulevana kesänä tulemme näkemään, että viihtyisä esplanadi on mahdollista saavuttaa kaistoja poistamatta. Kokoomuksen esityksestä ensi kesälle on varattu erillinen määräraha keskustan viihtyisyyden varmistamiseksi muun muassa penkein ja istutuksin.
Ajatus keskustan mahdollisimman hyvästä käveltävyydestä on hyvä. Samaan aikaan on varmistettava, että keskustassa asuvilla ja asioivilla on mahdollista liikkua tarvittaessa myös autolla. Keskustamme ei valitettavasti ole niin vetovoimainen, että yksi liikkumismuoto olisi varaa kokonaan sulkea pois.
Edelleen mielessä kannattaa pitää myös ajatus autoliikenteen viemisestä maan alle. Vaikka osa poliitikoista on halunnut siivota keskustatunnelin pois julkisesta keskustelusta, sille on edelleen kannatusta helsinkiläisten keskuudessa. Tämä näkyy säännöllisesti saamissani palautteissa.
Tuorein ja toteutuskelpoisin ideana on jo olemassa olevan huoltotunnelin läpiajokäyttö. Kaupungin budjettineuvotteluissa sovittiin, että kaupunki teettää perusteellisen selvityksen siitä, millä edellytyksillä voitaisiin mahdollistaa keskustan huoltotunnelin käyttö myös läpiajoväylänä.
Kokoomuksen linja on selkeä. Kaupungissa tulee tehdä tasapainoisempia päätöksiä ja huomioida kaikki liikkumismuodot.
Julkaistu 20.11.2024 Helsingin uutisissa kolumnina.
21.10.2024
Katutyöt ovat viime vuosina koetelleet kaupunkilaisten hermoja vielä tavallistakin enemmän. Erityisesti Mannerheimintien kolmevuotinen suururakka on pistänyt kulkureitit uusiksi aivan kaikilla kulkumuodoilla, mutta myös pienempiä urakkoja tuntuu olevan joka kadun kulmalla.
Eräs vääräleuka on lohkaissut minulle ”Kaupunki näyttää siltä kuin sitä laitettaisiin kiireellä kuntoon olympialaisia varten, mutta ilman kiirettä ja olympialaisia.” Tämä on tietysti kärjistys, mutta siinä on valitettavasti totuuden siementä.
Kaupunkimme kasvaa ja kehittyy, ja katutyöt ovat väistämätön osa tätä kehitystä. Lisäksi on selvää, että vanhaa kaupunkia on kunnossapidettävä. Mutta katutöiden ei tulisi häiritä arkea enemmän kuin on välttämätöntä. Erityisen raivostuttavaa on nähdä pitkittyvä katutyömaa, jossa työn kanssa ei tunnu olevan mitään kiirettä.
Olemme kaupungissa päättäneet ottaa käyttöön uusia keinoja, joilla voimme paremmin hallita katutöiden vaikutuksia kaupunkilaisten arkeen. Yksi näistä ratkaisuista on juuri tehty päätös nostaa katutyömailta perittäviä maksuja huomattavasti. Kaivutöistä perittävä päivätaksa oli aiemman hinnaston mukaan korkeintaan 120 euroa, mutta uudistuksen jälkeen se voi nousta ydinkeskustan työmailla 371 euroon.
Tarkoitus ei ole tietenkään kiusata remonttien tekijöitä, teleoperaattoreita tai muita kadun katkaisun vaativia toimijoita. Tällä uudistuksella kannustamme pitämään työmaiden koot pienempinä ja varmistamaan, että ne valmistuvat nopeammin. Kun työmaat saadaan hoidettua tiiviimmin ja tehokkaammin, haitat vähenevät ja kaupunkilaisten arki sujuvoituu. Kyse on siitä, että kaupunkilaisten arjen hankaloitumisesta peritään haittaa vastaava kustannus.
Hintaohjaus on kuitenkin vain yksi työkalu ja muutakin voidaan tehdä. Toistaiseksi kaupungilla ei ole ollut esimerkiksi keinoja pakottaa eri toimijoita tekemään kadun avaamista vaativia töitään samanaikaisesti. Tähän toivomme muutosta.
Hallitus tekee paraikaa katujen kunnossapidon lainsäädännön uudistusta, jonka yhtenä muutoksena odotamme mahdollisuutta rauhoittaa katu katutöiltä määräajaksi. Tämä tarkoittaisi, että saisimme mahdollisuuden pakottaa eri toimijat, kuten sähköverkko- ja teleyhtiöt ajoittamaan katutyönsä samaan aikaan. Vastaava malli on käytössä muun muassa Ruotsissa.
Taksauudistus tai kadun rauhoittaminen koskee yksityisiä toimijoita, mutta myös kaupungin omissa hankinnoissa kiinnitämme nyt erityistä huomiota katutöiden kestoon. Mannerheimintie ei ole viimeinen suuri katuremontti kaupungissa, mutta tulevat remontit eivät voi venyä kuin Mannerheimintie.
Keskeisten kulkuväylien katutöitä on jo normaaliolosuhteissa tehtävä useammassa vuorossa. Työvoimaa on muutoinkin oltava tarpeeksi, että remontti etenee ripeästi. Nopeampi katutyö saattaa tarkoittaa korkeampia välittömiä kustannuksia kaupungille. Mutta kun huomioidaan katutöiden kaupunkilaisille ja kaupungissa toimiville yrityksille aiheuttama haitta, muuttuu kannattavuustarkastelu olennaisesti. Kaiken kaikkiaan tavoitteenamme on sujuva ja elinvoimainen kaupunki, jossa kehitystyö ei häiritse tarpeettomasti arkea. Katutöitä tarvitaan vanhan ylläpitämiseksi ja kaupungin kasvun vuoksi. Kaupunkilaiset ovat osoittaneet ymmärrystä ja kärsivällisyyttä katutöiden keskellä. Vähintä mitä me päättäjät voimme tehdä on pyrkiä minimoimaan katutöiden vaikutukset.
Julkaistu 20.10. Töölöläisessä kolumnina.
