25.11.2024
Esplanadin kavennuskokeilu on ohi ja paraikaa järjestelyitä puretaan. Korkea aikakin. Kantakaupungin elinvoiman lisääntymisellä perusteltu uudistus ei näkynyt ainakaan yrittäjien liikevaihdon lisääntymisenä. Autoliikenteen jonoutuminen ja pelastusajoneuvojen viiveet sen sijaan lisääntyivät kyllä. Jälkipolville jäi muistoksi myös pyörätien asfaltin poistosta naarmuuntuneet katukivet. Joku voisi todeta, että mitä minä sanoin.
Kokoomus oli alusta alkaen kriittinen kokeilulle. Itse olen kaupunginhallituksessa esittänyt, että erityisen kielteisesti on syytä suhtautua Esplanadin kulttuurihistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja loukkaaviin ratkaisuihin kuten mukulakivetyksen peittämiseen asvaltilla.
Ydinkeskustan liikennettä koskevat ratkaisut ovat olleet liikenteen sujuvuuden kannalta epäonnistuneita. Autoilu, kävely, pyöräily ja julkinen liikenne on turhaan asetettu toisiaan vastaan. Kun huolella tehdään, kaikkien intressit voidaan huomioida suunnittelussa.
Tulevana kesänä tulemme näkemään, että viihtyisä esplanadi on mahdollista saavuttaa kaistoja poistamatta. Kokoomuksen esityksestä ensi kesälle on varattu erillinen määräraha keskustan viihtyisyyden varmistamiseksi muun muassa penkein ja istutuksin.
Ajatus keskustan mahdollisimman hyvästä käveltävyydestä on hyvä. Samaan aikaan on varmistettava, että keskustassa asuvilla ja asioivilla on mahdollista liikkua tarvittaessa myös autolla. Keskustamme ei valitettavasti ole niin vetovoimainen, että yksi liikkumismuoto olisi varaa kokonaan sulkea pois.
Edelleen mielessä kannattaa pitää myös ajatus autoliikenteen viemisestä maan alle. Vaikka osa poliitikoista on halunnut siivota keskustatunnelin pois julkisesta keskustelusta, sille on edelleen kannatusta helsinkiläisten keskuudessa. Tämä näkyy säännöllisesti saamissani palautteissa.
Tuorein ja toteutuskelpoisin ideana on jo olemassa olevan huoltotunnelin läpiajokäyttö. Kaupungin budjettineuvotteluissa sovittiin, että kaupunki teettää perusteellisen selvityksen siitä, millä edellytyksillä voitaisiin mahdollistaa keskustan huoltotunnelin käyttö myös läpiajoväylänä.
Kokoomuksen linja on selkeä. Kaupungissa tulee tehdä tasapainoisempia päätöksiä ja huomioida kaikki liikkumismuodot.
Julkaistu 20.11.2024 Helsingin uutisissa kolumnina.
27.11.2023
un nykyistä poliittista keskusteluilmapiiriä – erityisesti valtakunnan politiikassa – katsoo, voi olla vaikea uskoa, että Helsingin talousarvioesityksestä 2024 päätettiin kaupunginhallituksessa yksimielisesti. Mukana ovat kaikki puolueet kokoomuksesta vasemmistoliittoon ja vihreistä perussuomalaisiin. Neuvotteluita johtaneen kokoomuksen näkökulmasta pidän tätä tärkeänä saavutuksena.
Eivät puolueet tietenkään samaa mieltä olleet. Mekin olisimme tehneet usean asian toisin. Mutta istuimme neuvottelupöytään, kävimme pitkät keskustelut ja väännötkin. Lopulta löysimme riittävän tyydyttävän kompromissin. Tämä osoittaa vahvaa Helsingin henkeä – jaettua ymmärrystä kaupungin haasteista.
Iso kuva on kunnossa: rahankäyttö säilyy vastuullisella tasolla, kunnallisvero laskee hitusen ja kiinteistövero pysyy valtakunnallisella minimitasolla. Koulukorjaukset jatkuvat, puistoja ja liikuntapaikkoja parannetaan ja metroasemia kunnostetaan. Palveluihin, erityisesti kouluihin ja päiväkoteihin pystytään panostamaan, samoin kaupunkiympäristön siisteyteen.
Erityisen huomion kohteena ovat jälleen ratkaisut Helsinkiä vaivaavan henkilöstöpulaan. Palkkakehitysohjelma tule jatkumaan ja työmatkaetu paranemaan. Uusi työterveys saadaan käyttöön.
Liikenteen ja liikkumisen puolella tehdään fiksuja liikkeitä. Joukkoliikennelippujen hinnat laskevat hieman. Sähköautojen latausmahdollisuuksia parannetaan. Eri pysäköintialueilla varmistetaan, ettei paikkojen määrä kullakin alueella vähene kohtuuttomasti.
Tietöiden riesaa vähennetään ottamalla käyttöön katutöiden työmaalupaus. Jokaisen hankkeen aikataulua vahditaan tarkemmin. Erikseen on syytä mainita Kulosaaren silta. Tavoitteena on, että korjaustöiden aikana on käytössä enemmän kuin yksi kaista suuntaansa, ettei liikenne sumppuunnu aivan totaalisesti.
Nykyisessä maailmanajassa on syytä valmistautua ikäviinkin skenaarioihin. Toista vuotta peräkkäin kiinnitämme erityistä huomiota väestönsuojiin, joiden materiaaleja täydennetään ja peruskorjauksia aikaistetaan.
Uskallan todeta, että näihin talousarvioneuvotteluihin voi helsinkiläinen veronmaksaja ja palveluiden käyttäjä olla tyytyväinen.
Julkaistu kolumnina Helsingin Uutisissa 25.11.2023
27.2.2023
Pysäköinnin hinta kasvaa merkittävästi, Lönnrotinkadulla kiellettiin nastat ja Esplanadilta suljetaan kaistoja. Joillekin tämä on vasta lämmittelyä. Jo tehtyjen päätösten lisäksi on nähty väläyttelyä autoilumaksuista, nopeusrajoitusten itsetarkoituksellisesta alentamisesta, pysäköintipolitiikan lisäkiristyksistä tai jopa kieltovyöhykkeistä tietyn tyyppisille autoille.
En ole ollut innoissani mistään näistä päätöksistä. Autolla ajo Helsingissä muuttuu päätös päätökseltä hankalammaksi. Kehystys päätöksille niitä ajavien taholta on kaunis, mutta taustalta pilkistää ideologinen inho autoilua kohtaan. Se mikä on monille meistä sujuvan arjen tai työssäkäynnin mahdollistaja on toisille kaupunkielämän vihulainen numero yksi.
En voi välttyä kysymykseltä: Miksi ei keskitytä päästöjen mahdollisimman vaikuttavaan vähentämiseen vaan käytetään energia autoilijoiden jahtaamiseen? Katseen tulee olla liikkumisen vähentämisen sijaan päästöjen vähentämisessä.
Suurin osa Helsingin päästöistä syntyy lämmityksestä. Esimerkiksi Helenin päätös luopua kivihiilen käytöstä – joka muuten tapahtui markkinaehtoisesti, ei kaupunkipoliitikkojen mahtikäskyllä – oli todella merkittävä askel ilmaston kannalta.
Toinen iso kokonaisuus on rakentamiseen ja rakennusten elinkaareen liittyvät päätökset, kuten poistoilmalämpöpumppujen asentaminen, puurakentamisen edistämien tai kiertotalouden ratkaisujen käyttöönotto rakennushankkeissa.
Liikkumisen osaltakin potentiaalia toki löytyy: Esimerkiksi Helsingin sataman uudistusohjelmassa edistetään lauttaliikenteen sähköistymistä ja maasähkön tarjoamista risteilyaluksille.
Eikä autoiluakaan kannata huomiota jättää. Tällöinkin vastaus päästöjen vähentämiseen löytyy kuitenkin liikenteen säännöstelyn sijaan sähköistymisestä. Muutos on jo käynnissä: uusista autoista jo lähes viidennes on täyssähköautoja ja toinen viidennes lataushybridejä. Laitetaan tähän kehitykseen vauhtia. Esimerkiksi sähköautojen latausinfraan tulee kaupungissa panostaa huomattavasti enemmän ja nopeammin.
Hiilineutraalisuuden ei tarvitse tarkoittaa jatkuvaa elämän hankaloitumista. Hyvää ilmastopolitiikkaa voi tehdä ilman sujuvan arjen vastustamista.
Julkaistu kolumnina Helsingin uutisissa 25.2.2023
