Ensi vuodelle yksiselitteinen tavoite: lääkärille nopeammin

Terveysasemien tilanne erityisesti hoitoon pääsyn osalta on ollut esillä paljon myös tällä valtuustokaudella. Vierailin kesäkuussa Laajasalon, Munkkiniemen, Myllypuron ja Viiskulman terveysasemilla, ja tällä viikolla Malmin ja Paloheinän terveysasemilla. Ne ovat jokainen eri alueelta, joten jokaisen vierailun yhteydessä käytiin läpi myös saman alueen muiden terveysasemien tilanne.

Halusin saada itse kattavan kuvan tilanteesta terveysasemillamme ja viedä suoraan johtajaylilääkäreille ja ylilääkäreille viestin, että hoitoon pääsy on yksi valtuustossa ja lautakunnassa eniten esillä olevista teemoista.

Tilanne valtaosalla terveysasemista on tällä hetkellä suhteellisen haastava. Ongelmat liittyvät muun muassa työvoiman saatavuuteen, koronan aiheuttamaan palveluvelkaan sekä Apotti-tietojärjestelmän sisäänajoon, jotka kaikki osaltaan aiheuttavat aikojen saatavuudessa viivettä.

Yksittäisten terveysasemien kohdalla voi olla kyse myös siitä, että lääkäreiden ja hoitajien vaihtuvuus on viime vuosina ollut suurta, mikä osaltaan syventää kierrettä juuri sen terveysaseman kohdalla.

Useamman ammattilaisen arvion mukaan Apotti-järjestelmän käyttöönotto on vaikuttanut siihen, kuinka monta vastaanottokäyntiä tai puhelua kirjauksineen lääkärit ja hoitajat ehtivät työpäivänsä aikana käsittelemään. Apotti-järjestelmän käyttöönoton aikana määrä on pudonnut aiemmasta. Viestiä tästä on tullut aiemminkin, mutta kierros vahvisti sitä huomattavasti.

Tämä on laitettava kuntoon. Uusi tietojärjestelmä ei voi hidastaa työtä – päinvastoin. Hallinnollisten ja teknisten tarpeiden sijaan on seuraavaksi keskityttävä vain ja ainoastaan järjestelmän käytettävyyteen.

Terveysasemien johto ja henkilöstö tekevät paljon tilanteen parantamiseksi. Kaupungille rekrytoidaan jatkuvasti lisää henkilökuntaa, parannetaan johtamista ja työn tekemisen olosuhteita. Tätä työtä on jatkettava. Palkkauksessakin suunnan on oltava ylöspäin, jotta kaupungin kilpailukyky työnantajana säilyy.

Oman toiminnan lisäksi on syytä hyödyntää ostopalveluita. Vuosi sitten aloittivat toimintansa ulkoistetut Ruoholahden ja Kannelmäen terveyskeskukset. Tulokset erityisesti hoitoon pääsyn osalta ovat rohkaisevat. Fiksu monituottajuus vahvistaa helsinkiläisten palveluita.

Kaiken kaikkiaan Helsingin on pystyttävä hoitoon pääsyssä parempaan. Ensi vuodelle lainsäädännön vauhdittamana on asetettu tavoite, että lääkärin on terveysasemalla päästävä kahdessa viikossa. Nyt keskimääräinen aika on tuplat. Ensi vuonna tähän tavoitteeseen on päästävä.

Teemme oman työmme, mutta kaupungin omien toimien lisäksi suuri vaikutus palveluiden saatavuuteen on sillä, mitä maan hallitus päättää. Valitettavasti vuoden vaihteessa voimaan astuva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tulee heikentämään Helsingin kaupungin mahdollisuuksia tarjota palveluja helsinkiläisille.

Jatkossa sote-palvelut ja pelastustoimen palvelut rahoitetaan valtionrahoituksella ja kaksi kolmasosaa kuntaverotuotoistamme siirtyy valtiolle. Olemme siis sote-palveluiden osalta sataprosenttisesti riippuvaisia valtion rahoituksesta. Jousto, jonka kuntatalous on peruspalveluiden järjestämiseen tarjonnut, katoaa.

Toimimme ensi vuodesta kahdella rintamalla. Vaikutamme valtion rahoituksen tasoon ja pyrimme varmistamaan riittävänä rahoituksen helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Samaan aikaan huolehdimme siitä, että oma tekemisemme on tehokasta ja laadukasta. Molempien onnistuessa voimme olla tyytyväisiä.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 4.9.2022.


Olen päättänyt tavoitella helsinkiläisten luottamusta ensi kevään eduskuntavaaleissa

Olen nyt vuoden saanut olla johtamassa Helsinkiä apulaispormestarina. Tehtävä on erittäin antoisa, olen saanut asioita eteenpäin ja virtaa riittää. On etuoikeus saada tehdä pääkaupungin kaupunkipolitiikkaa kokopäiväisesti.

Samaan aikaan palo valtakunnan politiikan kysymyksiin on vain voimistunut. Osaltaan siihen on vaikuttanut nykytehtäväkin. Olen uudella, konkreettisemmalla tavalla nähnyt, miten merkittävästi valtakunnan tason päätökset vaikuttavat Helsingin ja helsinkiläisten pärjäämiseen. Jatkossa vielä kaksin kerroin enemmän, kun päätöksenteko ja rahoitus sote-kysymyksissä siirtyy voimakkaammin valtion käsiin. Helsinki tarvitsee vahvan puolustajan eduskuntaan.

Ehdokkuus tuntuu myös laajemmin erityisen merkitykselliseltä. Aika on sellainen. Politiikassa on jälleen kyse perustavanlaatuisista asioista: turvallisuudesta, vakaudesta, toimeentulosta, vapaudesta ja demokratiasta, luottamuksesta toisiimme, yhteiskuntaan ja tulevaan.

Vaikean maailmantilanteen tuomien uusien kriittisten haasteiden lisäksi jäljellä ovat aiemmat yhteiskunnan kestävyyttä uhkaavat ongelmat, kuten erilaisin tavoin ilmenevä näköalattomuuden kokemus, ilmastonmuutos ja luontokato.

Samaan aikaan taloudelliset lähtökohdat tulevaan vaalikauteen eivät ole helpot. Meidän on kyettävä nykyiseen verrattuna huomattavasti parempaan, jotta voimme huolehtia yhteiskuntamme toimivuudesta, turvallisuudesta, sosiaalisesta turvasta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta – myös huomenna.

Edellisten kappaleiden sävyn synkkyydestä huolimatta olen ehdokkuudesta ennen kaikkea innostunut. Uskon, että juuri tässä ajassa tarvitaan ratkaisukeskeisiä päättäjiä. Vähemmän kauhistelua, signalointia, julistusta ja pelottelua. Enemmän suoria ja konkreettisia ratkaisuja, joista syntyy myös optimismia ja uskoa tulevaan.

Tästä käynnistyy matka kohti huhtikuun vaaleja! Onnistunut vaalitulos tehdään porukalla – laitathan viestiä, jos haluat mukaan suunnittelemaan, tekemään ja tukemaan kampanjaani.


Kaupungin ei pidä lisätä helsinkiläisten maksutaakkaa

Inflaatio Suomessa nousi 7,8 prosenttiin kesäkuussa. Luku on viimeinen virallinen. Tämänhetkinen lienee vieläkin korkeampi. Hintojen ja kustannusten nousu tuntuu meidän kaikkien kukkaroissa, ja on saanut monet myös muuttamaan kulutustaan. Eniten suomalaiset ovat tinkineet ruoka- ja päivittäisostoksista, ravintola- ja kahvilakäynneistä, matkustamisesta ja polttoaineesta OP-ryhmän viimeaikaisen kyselyn mukaan.

Hypon mukaan myös asuntojen ostoaikeet ovat laskeneet alkuvuoteen verrattuna. Onneksi pääkaupunkiseudulla vähemmän kuin muualla Suomessa. Nousevat korot kasvattavat nopeasti kuukausittaisia menoja. Jo parin sadan tuhannen euron asuntolainalla parin prosentin koron nousu kasvattaa kuukausittaisia menoja suoraan usealla satasella. Tehty korkovähennysoikeuden poisto varmistaa, että lisälasku puree täysimääräseinä.

Yksi tuore yllättävä uutinen on, että myös nuoria huolettaa kaikista teemoista eniten juuri inflaatio. Yle selvitti suomalaisten pelkoja ja haaveita maalis-huhtikuussa 2022. Lähes puolet alle 30-vuotiaista nosti hintojen nousun pääasialliseksi huolen aiheekseen. Huoli inflaatiosta oli suurempaa, kuin huoli sodasta ja ilmastonmuutoksesta.

Parannusta tilanteeseen ei toistaiseksi ole luvassa, vaikka inflaation ei ennustetakaan jatkuvan yhtä voimakkaana kovin pitkään. Tämä saa tietenkin kysymään, mitä me poliitikot voimme tehdä.

Inflaation taltutus on ennen kaikkea keskuspankkien käsissä, mutta kukkaroihin tulevan ja sieltä lähtevän rahan määrään voi vaikuttaa politiikan keinoin. Ennen kaikkea kysyn itse tietenkin, mitä kaupunki voi tehdä helpottaakseen helsinkiläisten tilannetta. Mitkä asiat ovat meidän käsissämme?

Olemme strategiassa sopineet, että kuntavero ei tällä valtuustokaudella kiristy. Ensi vuoden osalta se onkin sote-uudistuksen takia kokonaan jäissä. Kiinteistöveron tasonkin suhteen meidän tulisi Helsingissä noudattaa vahvaa pidättyväisyyttä.

Energia hintapaineet ovat niin kovat, ettei Helen välttyne hinnankorotuksilta. Markkinaehtoisena yhtiönä sen on ne tehtävä, mutta kaikki mahdollinen maltillisuus on paikallaan. Sen sijaan vesi- ja jätehuollosta huolehtivan HSY:n tulisi välttää korotukset ja vähintään lykätä niitä myöhemmäksi. Sen tulisi myös pohtia esimerkiksi investointien jaksottamista, sillä investointien kustannukset näkyvät suoraan kaupunkilaisten kukkarossa.

Asumisen lisäksi välttämätön osa kaupunkielämää on liikkuminen. Jo edellisen vyöhykeuudistuksen yhteydessä valtaosalla helsinkiläisistä joukkoliikenteen lippujen hinnat nousivat selvästi. Viime vuosina erityisesti koronan takia joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat laskeneet voimakkaasti. Yksi tärkeimmistä prioriteeteista onkin matkustajien houkuttelu takaisin joukkoliikenteen pariin. Edellä mainituista syistä Helsingin joukkoliikenteen lippujen hintoja ei tule tässä tilanteessa nostaa yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Viime aikoina Helsingissä on ollut esillä myös pysäköintimaksujen korotus, joista en ole ollut innostunut. Liikku ylöspäin tapahtunee, mutta siinäkin pitää pysyä kohtuudessa.

Vahvasti valtion käsissä oleva, mutta kaupungin palveluiden kautta näkyvä asia on varhaiskasvatusmaksut. Niitä olisi syytä alentaa. Samalla lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen todennäköisesti lisääntyisi. Se olisi sekä hyvää sosiaalipolitiikkaa että vanhempia työn tekoon kannustava muutos.

Peruslinja on selvä. Kaupungin ei pitäisi nyt omilla päätöksillään rasittaa helsinkiläisen kukkaroa yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 14.8.2022.