Terapiatakuusta viipymättä päätös eduskunnassa

Helsingin kaupunginhallitus käsitteli tänään terapiatakuuta koskevaa aloitetta. Käsittelyssään kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Kokoomuksen esityksen, jossa vaaditaan aloitteen nopeaa käsittelyä eduskunnassa.

”Kaupunginhallitus alleviivaa, että eduskunnan tulee käsitellä Terapiatakuu-kansalaisaloite viipymättä. Takuun käyttöönoton myötä syntyvä lisäresurssitarve on korvattava kunnille täysimääräisesti, jotta se ei johda muiden mielenterveyspalveluiden karsimiseen, vaan mielenterveyspalveluiden palvelutaso ja kehittäminen kokonaisuutena voidaan varmistaa”, Kokoomuksen esityksessä todetaan.

Kokoomuksen kaupunginhallitusryhmä haluaa myös, että kaupunki tekee tarvittavat selvitykset terapiatakuun mukaisen toimintamallin käyttöönotosta Helsingissä. Lisäksi työ perustason mielenterveyspalveluiden parantamiseksi ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi on aloitettava heti ja sen on oltava jatkuvaa.

”Haluamme, että jokainen apua tarvitseva saa sitä mahdollisimman nopeasti. Terapiatakuun osalta on tärkeää, että sen vaatimat resurssit ja henkilöstö ovat ensin selvillä. Kun selvitykset tehtäisiin nyt, olisi vuoden 2022 talousarviosta päätettäessä edellytykset tehdä punnittu ratkaisu terapiatakuuta koskien”, Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov toteaa.

”Terapiatakuulla on todennäköisesti vähäistä suurempia kustannus- ja henkilöstövaikutuksia, joten sen käyttöönottoa tulisi käsitellä osana talousarvion laadintaa. Jos takuu otettaisiin käyttöön ilman lisäresurssia voisi se tarkoittaa pahimmillaan heikennyksiä muihin mielenterveyspalveluihin. Tätä emme halua”, Sazonov jatkaa.

Sazonov kääntää katseensa hallituspuolueita edustavien valtuustoryhmien suuntaan:

”Toivomme, että etenkin hallituspuolueiden valtuustoryhmät vaikuttaisivat omiin puolueisiinsa, että kansalaisaloite terapiatakuusta käsiteltäisiin mahdollisimman pian eduskunnassa. On kestämätöntä, että hallituspuolueet ovat jarruttaneet aloitteen nopeaa käsittelyä kokoomuksen vaatimuksista huolimatta.”


Poistetaan asunnottomuus Helsingistä

Koti saa lämpimät ajatukset liikkeelle. Oman kodin seinät tuovat vakautta ja turvaa elämän kuohunnalta. Ne antavat mahdollisuuden pysähtyä ja rauhoittua, kerätä voimaa. Valitettavasti rauhallinen koti ei ole itsestäänselvyys jokaiselle. Osalle sitä ei ole edes koti ylipäänsä.

Vuonna 2020 Helsingissä oli tilastojen mukaan noin 1500 asunnotonta. Tosiasiallisesti määrä lienee vielä tätä suurempi. Kaupungin hiljentyessä yöhön osa jatkaa liikettä etsien yöpaikkaa. Joka yö eri puolilla kaupunkia olevat hätämajoituspaikat ovat täynnä.

Se, että asunnottomuutta on edelleen näinkin laajasti on hyvinvointiyhteiskuntamme häpeä. Kenenkään ei tule joutua miettimään, minne pääsee seuraavaksi yöksi nukkumaan. Erityisen suuri häpeä se on siksi, että meillä olisi kaikki edellytykset ratkaista kysymys.

Suomessa noudatettu asunto ensin -periaate on hyvä ja laajasti järkeväksi tunnustettu tapa lähestyä sosiaalisia ongelmia. Ihmiselle on ensin saatava katto pään päälle, turvallinen oma paikka, jotta on olemassa edes edellytyksiä auttaa ihmistä ratkaisemaan muita ongelmia elämässään.

Asunnottomuuden syyt ovat moninaisia ja asunnottomuuden ratkaisu vaatii monipuolisia toimia. Tärkeimpänä niistä on kuitenkin sopivien asuntojen löytyminen.

Pelkästään Helsingin kaupungin asunnoilla on lähes 50 000 asuntoa. Lisäksi kaupunki omistaa asuntoja muuta kautta.

Nämä asunnot pitää kohdistaa asuntoja eniten tarvitseville. Sellaisia ovat helsinkiläiset, jotka eivät saa vuokrattua asuntoa vapailta markkinoilta esimerkiksi luottotietojen puuttumisen takia. Maksuhäiriömerkintöjä on jo lähes 400 000 suomalaiselta ja määrä kasvaa jatkuvasti.

Kun neuvottelimme Helsingin kaupungin asunto-ohjelmasta, ajoin voimakkaasti tavoitetta siitä, että kaupungin asunnot kohdennettaisiin ensisijaisesti vailla asuntoa oleville. En voi ymmärtää, että tavoite ei saanut riittävän suurta tukea muiden puolueiden suunnalta.

Ohjelmaan saatiin kuitenkin kirjaus siitä, että asuntokantaa kohdennetaan korostetusti asunnottomuuden torjuntaan. Tämä kirjaus pitää toteuttaa täysimääräisesti.

Pienet painotusmuutokset eivät kuitenkaan riitä. Meidän on torjuttava asunnottomuutta nykyistä määrätietoisemmin. Esitänkin, että Helsingin tulee asettaa tavoitteeksi poistaa kaupungista asunnottomuus tulevan valtuustokauden aikana.

Teksti on julkaistu alunperin Helsingin Uutisten kolumnina


Kokoomuksen valtuutetut: kutojamummojen mahdollisuus villasukkakauppaan turvattava

Helsingin kaupunki on kertonut alkavansa puuttua 1. helmikuuta alkaen ammattimaiseen myyntitoimintaan Malmin aseman ylikulkusillalla. Tämä on aiheuttanut huolen pitkään paikassa käsitöitään myyneiden ”Malmin kutojamummojen” tulevaisuudesta.

-Ammattimaisen myyntitoiminnan päättyminen Malmin tuubissa ei saa tarkoitaa, että kutojamummot häädettäisiin sieltä. Päinvastoin haluamme, että tällaista kaupunkilaisten yhteisöllistä ja aktiivista toimeliaisuutta arvostetaan ja kaupunkiympäristö mahdollistaa myös asukkaiden tekemien käsitöiden myynnin, Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov sanoo.

Kokoomuksen valtuutetut eivät näe, miten kutojamummojen toiminta olisi sellaista, mihin pitäisi nyt puuttua. Malmin aseman ylikulkusillan toiminta on kuitenkin muuttunut ajansaatossa ja siksi asia on aiheellisesti noussut esille ja kaupunki puuttuu toimintaan siellä.

-Malmin ylikulkusillalla on yhteisöllisyyttä, jota tarvitaan kaupunkiin enemmän, ei vähemmän. Erityisesti paikallinen aktiivisuus on kaupunginosia piristävää, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Laura Rissanen muistuttaa.

Malmin ylikulkusillalla halutaan puuttua ammattimaistuneeseen myyntiin. Jos paikalle ei tuoda kalusteita kuten telineitä myyntiä varten, voidaan noudattaa Helsingin kaupungin liikkuvan myynnin periaatteita lyhytaikaiseen myyntiin.

-Pelisääntöjen pitää olla selkeitä ja oikeudenmukaisia. Rajaus kalusteiden tuomiseen on helppo tehdä ja sitä kautta tehdä linjaveto eri toimintatapojen välille. Samalla lupaamme varmistaa, että kulkuväylät pysyvät kaikille esteettöminä sekä turvallisina poistumisreitteinä, ja että puhtaanapito onnistuu, kaupunkiympäristölautakuntaryhmän puheenjohtaja Risto Rautava päättää.