Poistetaan asunnottomuus Helsingistä

Koti saa lämpimät ajatukset liikkeelle. Oman kodin seinät tuovat vakautta ja turvaa elämän kuohunnalta. Ne antavat mahdollisuuden pysähtyä ja rauhoittua, kerätä voimaa. Valitettavasti rauhallinen koti ei ole itsestäänselvyys jokaiselle. Osalle sitä ei ole edes koti ylipäänsä.

Vuonna 2020 Helsingissä oli tilastojen mukaan noin 1500 asunnotonta. Tosiasiallisesti määrä lienee vielä tätä suurempi. Kaupungin hiljentyessä yöhön osa jatkaa liikettä etsien yöpaikkaa. Joka yö eri puolilla kaupunkia olevat hätämajoituspaikat ovat täynnä.

Se, että asunnottomuutta on edelleen näinkin laajasti on hyvinvointiyhteiskuntamme häpeä. Kenenkään ei tule joutua miettimään, minne pääsee seuraavaksi yöksi nukkumaan. Erityisen suuri häpeä se on siksi, että meillä olisi kaikki edellytykset ratkaista kysymys.

Suomessa noudatettu asunto ensin -periaate on hyvä ja laajasti järkeväksi tunnustettu tapa lähestyä sosiaalisia ongelmia. Ihmiselle on ensin saatava katto pään päälle, turvallinen oma paikka, jotta on olemassa edes edellytyksiä auttaa ihmistä ratkaisemaan muita ongelmia elämässään.

Asunnottomuuden syyt ovat moninaisia ja asunnottomuuden ratkaisu vaatii monipuolisia toimia. Tärkeimpänä niistä on kuitenkin sopivien asuntojen löytyminen.

Pelkästään Helsingin kaupungin asunnoilla on lähes 50 000 asuntoa. Lisäksi kaupunki omistaa asuntoja muuta kautta.

Nämä asunnot pitää kohdistaa asuntoja eniten tarvitseville. Sellaisia ovat helsinkiläiset, jotka eivät saa vuokrattua asuntoa vapailta markkinoilta esimerkiksi luottotietojen puuttumisen takia. Maksuhäiriömerkintöjä on jo lähes 400 000 suomalaiselta ja määrä kasvaa jatkuvasti.

Kun neuvottelimme Helsingin kaupungin asunto-ohjelmasta, ajoin voimakkaasti tavoitetta siitä, että kaupungin asunnot kohdennettaisiin ensisijaisesti vailla asuntoa oleville. En voi ymmärtää, että tavoite ei saanut riittävän suurta tukea muiden puolueiden suunnalta.

Ohjelmaan saatiin kuitenkin kirjaus siitä, että asuntokantaa kohdennetaan korostetusti asunnottomuuden torjuntaan. Tämä kirjaus pitää toteuttaa täysimääräisesti.

Pienet painotusmuutokset eivät kuitenkaan riitä. Meidän on torjuttava asunnottomuutta nykyistä määrätietoisemmin. Esitänkin, että Helsingin tulee asettaa tavoitteeksi poistaa kaupungista asunnottomuus tulevan valtuustokauden aikana.

Teksti on julkaistu alunperin Helsingin Uutisten kolumnina


Kokoomuksen valtuutetut: kutojamummojen mahdollisuus villasukkakauppaan turvattava

Helsingin kaupunki on kertonut alkavansa puuttua 1. helmikuuta alkaen ammattimaiseen myyntitoimintaan Malmin aseman ylikulkusillalla. Tämä on aiheuttanut huolen pitkään paikassa käsitöitään myyneiden ”Malmin kutojamummojen” tulevaisuudesta.

-Ammattimaisen myyntitoiminnan päättyminen Malmin tuubissa ei saa tarkoitaa, että kutojamummot häädettäisiin sieltä. Päinvastoin haluamme, että tällaista kaupunkilaisten yhteisöllistä ja aktiivista toimeliaisuutta arvostetaan ja kaupunkiympäristö mahdollistaa myös asukkaiden tekemien käsitöiden myynnin, Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov sanoo.

Kokoomuksen valtuutetut eivät näe, miten kutojamummojen toiminta olisi sellaista, mihin pitäisi nyt puuttua. Malmin aseman ylikulkusillan toiminta on kuitenkin muuttunut ajansaatossa ja siksi asia on aiheellisesti noussut esille ja kaupunki puuttuu toimintaan siellä.

-Malmin ylikulkusillalla on yhteisöllisyyttä, jota tarvitaan kaupunkiin enemmän, ei vähemmän. Erityisesti paikallinen aktiivisuus on kaupunginosia piristävää, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Laura Rissanen muistuttaa.

Malmin ylikulkusillalla halutaan puuttua ammattimaistuneeseen myyntiin. Jos paikalle ei tuoda kalusteita kuten telineitä myyntiä varten, voidaan noudattaa Helsingin kaupungin liikkuvan myynnin periaatteita lyhytaikaiseen myyntiin.

-Pelisääntöjen pitää olla selkeitä ja oikeudenmukaisia. Rajaus kalusteiden tuomiseen on helppo tehdä ja sitä kautta tehdä linjaveto eri toimintatapojen välille. Samalla lupaamme varmistaa, että kulkuväylät pysyvät kaikille esteettöminä sekä turvallisina poistumisreitteinä, ja että puhtaanapito onnistuu, kaupunkiympäristölautakuntaryhmän puheenjohtaja Risto Rautava päättää.


Kokoomuksen Pakarinen ja Sazonov: Kruunusiltojen raitiovaunulinjan päätepysäkki Kaivokadulta Rautatientorille

Kokoomuksen apulaispormestari Pia Pakarinen ja Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov esittävät Kruunusiltojen raitiotien päätepysäkin sijoittamista Rautatientorille. Kruunusiltojen raitiolinja on tulossa valtuuston uuteen käsittelyyn hankkeen merkittävän budjettiylityksen takia. Yhdeksi syyksi kasvaneisiin kustannuksiin on kerrottu Kaivokadulla suoritettavien töiden kalleus.

”Rautatientori olisi luonteva ja hyvin keskustan liikenteeseen istuva paikka Kruunusiltojen raitiotien päätepysäkille. Kaivokadun liikennekapasiteetti on muutenkin täynnä. Rautatientorilla tilaa sen sijaan on. Samalla vältetään autokaistojen vähentäminen Kaivokadulta ja huolehditaan jalankulkijoiden liikkumisesta, kun kadulla ei risteile neljiä raitiotiekiskoja”, Pakarinen ja Sazonov toteavat.  

Pakarinen esitti asiaa jo vuonna 2016, kun hankkeesta päätettiin valtuustossa ensimmäistä kertaa.  

Pakarinen ja Sazonov pitävät laajemminkin  kaupunkiympäristötoimialan koordinoimien suurhankkeiden jatkuvia budjettiylityksiä kestämättöminä. Helsinki tiedotti eilen Kruunusiltojen raitiovaunulinjan kustannusarvion ylittyvän arviolta 35 %:lla, vaikka töitä ei ole edes aloitettu. 

”Kyse on uskottavuudesta ja julkisista varoista. Emme voi hyväksyä näin huoletonta asennetta. Todellisuudessa kustannukset tulevat vielä nousemaan, sillä esimerkiksi uuden Hakaniemensillan kustannukset ja vanhan sillan purkukustannukset puuttuvat laskelmasta”, Pakarinen sanoo. 

Sazonov muistuttaa, että moni muukin Helsingin kaupunkiympäristötoimialan suurhanke on kärsinyt valtavista budjetin ylityksistä. Paljon huomiota on saanut mm. Olympiastadionin remontti, jonka kustannukset ylittyivät 113 miljoonaa. ”Jotain on pahasti pielessä projektin johtamisessa, suunnittelussa ja osaamisessa, kun ylitykset ovat mittaluokaltaan näin suuria”, Sazonov toteaa.