5.6.2022
Moni meistä oli harmissaan siitä, että Mechelininkadun upeat puut jouduttiin kaatamaan jokunen vuosi sitten. Puiden kaato teki Meklusta aivan erinäköisen. Uudet tilalle istutetut eivät onneksi olleet aivan pieniä, mutta ilmeen paluu vie vuosikymmeniä.
Sama saattaa olla edessä Esplanadin puistossa. Kaupungin virkakunta on arvioinut, että jopa kaikki puiston puut saatetaan joutua kaatamaan tämän vuosikymmenen loppupuolella. Tässä oma epäilykseni herää. Yhtäkään puista ei saa kaataa käytännöllisyyssyistä. Seulan pitää olla tiukka ja vain todella läpilahoille pitää antaa kaatotuomio.
Puun huono kunto on keskeisin peruste, kun kaupungin vanhoissa puistoissa ja kadunvarsissa puita kaadetaan.
Mutta olisiko jokunen enemmän sittenkin mahdollista säilyttää? Osalla historia ulottuu jopa viime vuosisadan alkupuolelle. Puilla ja istutuksilla on merkittävä vaikutus kaupunkikuvaan ja sen viihtyisyyteen.
Puiden säilyttäminen on paitsi kaupunkikuvan myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta tärkeää. Puut ja muu kasvillisuus esimerkiksi suojaavat auringon paahteelta ja sitovat sadevettä.
Kaupunginvaltuusto linjasi kaupunkistrategiasta päättämisen yhteydessä, että puiden ja vehreyden määrää kaupungissa lisätään ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Valtuusto linjasi myös, että rakennus- ja liikennehankkeissa selvitetään aina vaihtoehto säästää mahdollisimman paljon puustoa ja kasvillisuutta.
Vuosittain Helsinkiin istutetaan noin 10 000 uutta puuta. Istutettavien puiden koko vaihtelee metsätaimista aina suuriin katupuihin. Valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunki tulee istuttamaan 100 000 puuta vuoteen 2035 mennessä. Kaupunki kerää elokuun puoliväliin asti ehdotuksia helsinkiläisiltä sopivista istutuspaikoista.
Voit käydä ehdottamassa sopivaa paikkaa uudelle lehti- tai havupuulle osoitteessa https://query.eharava.fi/3827. Kysely on auki 14.8.2022 asti. Kaupungin asiantuntijat arvioivat puiden istutuspaikkojen ja lajivalintojen lopullisen soveltuvuuden. Puut istutetaan vuoden 2023 aikana.
Kaupunkipuuston ja -kasvillisuuden lisäksi kaupunki huolehtii siitä, että kaikilla helsinkiläisillä on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon. Emme unohda myöskään puistojen ja katujen siisteyttä. Siihen kiinnitetään erityistä huomiota tällä valtuustokaudella.
On päiviä, jolloin siisteyden ylläpidossa onnistutaan paremmin ja joskus huonommin, kuten esimerkiksi Suomen voitettua jääkiekon maailmanmestaruuden edellisenä iltana. Työtä riittää varmasti taas tänä kesänä, kun useimmat kesätapahtumat voidaan järjestää kuten ennen koronaa.
Useissa puistoissa on suunnitteilla tai alkamassa kunnostusoperaatio. Esimerkiksi Töölössä Hakasalmenpuiston ja Hesperianpuiston kunnostussuunnittelu on juuri käynnistynyt. Kaisaniemenpuiston laaja kunnostus alkaa loppuvuodesta. Tästä kirjoitinkin joku hetki sitten tällä palstalla.
Leikkipuistoista kunnostetaan parhaillaan muun muassa Iso-Antin leikkipuistoa ja leikkipuisto Trumpettia Kannelmäessä, ja Mellunkylän leikkipuiston kunnostus on alkamassa.
Puistojen lisäksi kaupunki kunnostaa pienvesistöjä. Haagassa Kauppalanpuro on rakenteilla ja Strömberginpuiston ja Mustapuron alueen suunnittelu on edennyt rakennussuunnittelutasolle.
Ratikkahankkeissa on myös mukana paljon vihreitä elementtejä, kuten nurmipintaista kiskoa, paahderinteitä ja klassisia puukujanteita. Esimerkiksi Hietaniemenkadun toisen puolen koivukujanne tullaan uudistamaan.
Kaupunkipuistojen paras sesonki on juuri alkanut. Nautitaan kesän lämpimistä ja aurinkoisista päivistä vehreässä kaupungissa!
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 5.6.2022.
28.5.2022
Säännöllisesti kaupunkipolitiikassa – ja politiikassa laajemminkin – ponnahtaa esiin ehdotuksia uusista veroista tai maksuista tai jo olemassa olevien korottamista. Usein niillä esitetään vastattavan todelliseen tai kuvitteelliseen ongelmaan.
Onpa asiasta vanha julkisen vallan toimintaa kuvaava vitsikin: ”Jos se liikkuu, verota sitä. Jos se yhä liikkuu, sääntele sitä. Ja jos se lakkaa liikkumasta, tue sitä.”
Tuore esimerkki liittyy kiinteistöverotukseen, jota valtio on uudistamassa. Jokunen viikko sitten käsittelimme uudistusta koskevan lausunnon kaupungin toimielimissä.
Tänä vuonna Helsingissä yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,93 prosenttia ja vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,41 prosenttia. Toistaiseksi Helsingille suotuisan talouskehityksen ansiosta veroprosentit on voitu pitää sallitulla alarajalla.
Pääkaupunkiseudun muuta maata korkeampi tonttien hinta eli verotusarvo heijastuu kuitenkin maksettaviin kiinteistöveroihin. Nämä verotusarvot tulevat uudistuksessa kasvamaan entisestään. Helsingin täytyy jatkossakin pitää kiinteistövero mahdollisimman matalana. Mikäli uudistuksessa verotusarvot nousisivat, tulee kiinteistöveroprosenttia Helsingissä laskea.
Mutta ne lisäverot. Helsingin lausuntoon uudistuksesta kirjattiin vasemmistopuolueiden voimalla, että hallituksen tulisi mahdollistaa ”tyhjillään olevien” asuntojen kireämpi verottaminen. Asia on aika ajoin noussut esiin erityisesti Helsingin ydinkeskustan osalta.
Kuulostaa näppärältä, kovemmat verot ja asunnot liikkeelle!
Mutta onko sittenkään? Onko tosiaan niin, että tällaiseenkin asiaan tarvitaan uusi korkeampi vero? Onko tosiaan niin, että siihenkin on julkisen vallan sekaannuttava, missä käytössä ihminen omistamaansa asuntoa pitää? Pitääkö helsinkiläistä rangaista siitä, että hän esimerkiksi ulkomailla työskennellessään pitää täällä asuntoa, joka kaupungin papereissa näyttäytyy tyhjältä? Vastaukseni näihin kaikkiin kysymyksiin on: ei.
Helsinkiläisten täytyy voida päättää, millaisessa käytössä heidän omaisuutensa on ilman, että joutuu miettimään ylimääräisiä veroseuraamuksia. Kaupungin ei pidä tähän määräänsä enempää puuttua, puhumattakaan valtiosta. Ideologioissa on eroja.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Helsingin Uutisissa 28.5.2022.
8.5.2022
Kevät on täällä. Hiekoituksia puhdistetaan kaduilta ja ilma on muuttunut lämpimämmäksi. Suomenlahti on vapautunut jäistä.
Lisääntyvä lämpö ja valo saavat ajatukset kulkeutumaan kesään ja kesärientoihin. Jäästä vapaa meri houkuttelee retkeilemään ja nauttimaan rannoilla ja vesillä liikkumisesta.
Helsingin ehdoton valttikortti on sen sijainti meren rannalla. Viime vuosina siitä on haluttu saada entistä enemmän irti. Edellisellä valtuustokaudella merellisyys ja sen kehittäminen nostettiin yhdeksi kaupungin kärkihankkeista.
Merellisen Helsingin kehittäminen on edistynyt hyvin. Viime kaudella avasimme muun muassa uusia saaristokohteita virkistyskäyttöön sekä kehitimme vesiliikenneyhteyksiä. Vallisaaressa vuonna 2021 toteutettu Helsinki Biennaali edisti osaltaan kansainvälisesti vetovoimaisempaa Helsinkiä.
Viime syksynä kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian, johon kirjattiin, että merellisen Helsingin kehittämistä jatketaan. Työtä jatketaan kunnianhimoisesti merellisiä yhteyksiä, rantareittejä, laitureita ja tukikohtia parantaen sekä merellistä yrittäjyyttä edistäen. Helsinkiä ympäröivien saarten palveluja on tarkoitus kasvattaa, jotta entistä useampi vierailija voisi niistä nauttia.
Merellisyyden kehittämiseen liittyvissä tavoitteissa otetaan huomioon sekö virkistykseen, luontoarvoihin että yrittäjyyden ja matkailun edistämiseen liittyvät tekijät. Tavoitteena on hyödyntää luontoa ja ympäristöä kestävällä tavalla. Haluammehan, että tulevatkin kaupunkilaiset voivat nauttia Helsingin merellisyydestä.
Kiinnostuksesta ja tarpeesta merellisen Helsingin kehittämiseen kertoo myös se, että osallistuvan budjetoinnin ehdotuksissa oli paljon merellisiä kehitysehdotuksia, jotka saivat paljon kannatusta. Yksi niistä koski rantautumis- ja laituripaikkoja kaupunkiveneille ja pienveneille sekä kanoottilaitureita lähisaariin ja Helsingin rannoille, joita toivottiin lisättävän eri puolilla kaupunkia. Parikin eri ehdotusta liittyi kutsuvenepalvelujen käyttöönottoon. Kaupunki on lähtenyt toteuttamaan näitä.
Lisäksi tulevissa puistohankkeissa ovat mukana esimerkiksi Sigurd Frosteruksen puisto rantaalueineen, Vasikkasaaren puistosuunnittelu sekä raitti- ja vesihuoltoverkoston suunnittelu. Idän opastettua rantareittiä koskevat rakenteelliset korjaukset kuten selkeämpi merkitseminen on jo saatu hyvään vauhtiin. Sompasaaresta Vuosaareen on merkitty reitti, jota pitkin liikkumalla voi nauttia meren läheisyydestä mahdollisimman paljon. Meritullintorille on tekeillä muutoksia, jotka tukevat tulevaa lauttaliikennettä.
Yksi esimerkki innovatiivisestä toiminnasta on Callboat-yhteistyö Merisatamassa. Puhtaasti sähköllä toimiva Callboat-yhteysvene Kompassitorin ja Uunisaaren välillä aloitti liikennöinnin vappuna. Uunisaaren liikennöinti on kutsupohjaista ja yhteysvene saapuu asiakkaan kutsuttua veneen. Useita muitakin vesiliikenteen reittejä avautuu toukokuun aikana eri puolilla kaupunkia.
Merellisen Helsingin kehittämisen tavoite on, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä pääkaupunkiseudun ranta-alueet ovat kaikkien käytössä oleva yhtenäinen kokonaisuus, jonka varrelta pääsee sujuvasti merelle. Tavoitteena on myös, että ympäröivän saariston tähtikohteissa on tarjolla majoitusta sekä ravintola- ja satamapalveluita, ja että ilmastokestävyys ja hiilineutraalit ratkaisut toteutuvat saariston kehittämisessä. Tähän tarvitaan kaupungin eri toimijoiden lisäksi yksityisten toimijoiden ja yritysten panosta.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 8.5.2022.
