Yhdessä koko Helsingin parhaaksi

Tänä viikonloppuna valitaan tulevan neljän vuoden vastuunkantajat. Samalla päätetään suunnasta, johon rakas kotikaupunkimme askeltaa. Sunnuntai näyttää, kuinka aktiivisesti helsinkiläiset ovat käyneet uurnilla. Ennakkoäänestyksen perusteella äänestysaktiivisuus näyttäisi hieman laskevan. Maailmanpoliittinen turbulenssi on dominoinut ja paikalliset kysymyksiin ovat jääneet mediassa vähemmälle huomiolle.

Mistä näissä vaaleissa sitten on ollut kyse? Mitkä asiat ovat erityisen tärkeitä juurin nyt? Olen vastannut tähän kysymykseen kuluvien kuukausien aikana useita kertoja viikossa. Vaalit ovat olleet niin sanotusti ihan tavalliset kuntavaalit – ja hyvä niin.

Ihmisten huomio on jakautunut: yksi puhuu kouluista ja päiväkodeista, toinen terveysasemien hoitoon pääsystä, kolmas asuinalueensa epäsiisteydestä ja kolmas urheiluseurojen avustuksista. Jokainen näistä on kaupungin tekemisen ytimessä olevia asioita.

Erityisesti kaksi teemoista on kuitenkin korostunut: liikenne ja rakentaminen ja viheralueet. Helsinkiläisiltä on tullut vahva viesti siitä, että eri liikkumismuotoja pitää kohdella tasavertaisesti. Autoilua ei turhan päin saa hankaloittaa ja joukkoliikenteen hintojen on pysyttävä kohtuullisena. Näistä no helppo olla samaa mieltä.

Rakentamisen tahti on ollut viime vuosina kiivas. Se vaatii kiinnittämään lähiluonnon säästämiseen aivan erityistä huomiota. Helsinki on maailman vehreimpiä pääkaupunkeja – ja sellaisena sen haluamme pitää. Alueilla on erilaisia identiteettejä. Jonnekin sopii urbaanimpi ja tiiviimpi rakentaminen kun taas toisaalla on oltava roimasti lähiluontoa. Koko ajan on varmistettava, että asuinalueiden omaleimaisuus, väljyys ja luonne säilyvät.

Vaalien jälkeen puolueet kokoontuvat yhteiseen pöytään sopimaan tulevan neljän vuoden tavoitteista. Yhteistyökyky on kaupunkipolitiikan ydintä. Helsingissä on vahva perinne yhteistyöstä yli valtakunnan hallitus – oppositio jakolinjan. Se on toiminut kaikenväristen hallitusten aikana. Viime vuosina olemme kyenneet sopimaan vuosittaisista talousarvioista kaikkien kuuden kaupunginhallituspuolueen kesken.

Tulevallakin kaudella pormestarin keskeinen tehtävä on vaalia ja rakentaa puolueiden välistä yhteistyötä. Vain niin mahdollisimman laajan joukon ääni kuuluu päätöksenteossa ja Helsinki voi kehittyä kestävästi.

Samaan aikaan on muistettava, että pelkät poliittiset linjaukset eivät riitä, vaan toimeenpano ratkaisee onnistumisen. Hyvätkään yhteiset tavoitteet eivät auta, jos ne jäävät toteutumatta.

Poliittiselta johdolta vaaditaan kykyä määrätietoisesti johtaa kaupungin laajaa virkamiesorganisaatiota.

Uskon että taas vaalien jälkeen puolueet saavuttavat yhteisymmärryksen kaupungin tulevaisuuden suunnasta ja seuraavien vuosien isoista asiakysymyksistä. Mihin suunta kulkee, ratkaistaan tämän viikonlopun vaaleissa. Seuravankin valtuustokauden onnistuminen mitataan kuitenkin sillä, kuinka yhteiset päätökset muuttuvat konkreettisesti hyväksi ja sujuvaksi arjeksi helsinkiläisille.

Julkaistu 12.4.2025 Töölöläisessä kolumnina.


Katse seuraavaan valtuustokauteen

Kuntavaalit ovat aivan kulman takana. Kuluvat neljä vuotta laitetaan pakettiin ja kesällä aloitetaan uudella johdolla ja uudella kaupunkistrategialla. Kaupunkikehitys on kuitenkin pitkiä kaaria. Monet teemat ja ratkaistavat ongelmat pysyvät samoina.

Kauden aikana maailma muuttui moneen kertaan. Aloittaessani apulaispormestarina korona oli vielä tiivis osa arkea, seuranta ja toiminta kaupungin puolella jatkuvaa. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan taas nosti varautumisen aiempaa voimakkaammin työlistalle. Olemme myös määrätietoisesti tukeneet Ukrainaa ja vastaanottaneet sotaa pakenevia ukrainalaisia. Oman vastuualueeni iso mullistus oli vuonna 2023 voimaan tullut soteuudistus, joka Helsingissä muutti ennen kaikkea tavan, jolla palvelut rahoitetaan.

Suurten myrskyjen ja mullistusten lisäksi kausi on pitänyt sisällä ihan tavallista kaupunkipolitiikkaa. Talousvääntöä, investointeja, palveluiden kohdennuspäätöksiä ja kaupunkisuunnittelua. Helsinkiä on siis pidetty kunnossa ja kehitetty. Helsingin talous on saatu pidettyä tasapainossa ja kuntaveroa saatiin soteuudistuksen yhteydessä jopa pyöristettyä alaspäin. Kiinteistöveron pitäminen alimmalla mahdollisella tasolla on vaatinut kokoomukselta vääntöä, mutta se on onnistunut.

Töölöä on kauden aikana remontoitu. Mannerheimintien remontti on raastanut kaikkien hermoja, mutta sen tuoma tuska on kohta ohi, eikä vastaavia remontteja ole Manskulla odotettavissa vuosikymmeniin. Positiivisempi remontti on ollut tällä kaudella Töölönlahden ympäristössä. Uuden esityksestäni rahoitetun puiston kaupunkilaiset ovat ottaneet omakseen ja pohjoislaidalle on saatu uusi ulkokuntosali. Monia Töölöläisiä koskettava remontti on myös tuleva Töölön ala-asteen peruskorjaus, josta päätettiin kaupunginvaltuustossa juuri viime viikolla. Seuraavalla kaudella vähemmän remontteja, ainakin Töölössä, enemmän elävästä kaupungista nauttimista.

Talouden lisäksi isot väännöt on käyty liikennepolitiikasta. Vihervasemmisto on jatkuvasti keksinyt uusia avauksia autoilun hankaloittamiseksi ja kustannusten kasvattamiseksi. Viimeksi tällä viikolla kaupunkiympäristölautakunta päätti kieltää nastarenkailla ajamisen Töölöä halkovalla Runeberginkadulla. Vihreät ja vasemmisto vetivät esityksen puskista ja veivät puheenjohtaja Sinnemäen äänellä läpi. Virkavalmistelu ei ollut asiaa valmistellut ja suositellut.

Runskilla asuvana itsellenikin on edelleen epäselvää, saanko ensi talvena purkaa ostokset taloni edessä, noutaa paketin R-Kioskilta ja joudunko kiertämään monta korttelia ylimääräistä pysäköidessäni Sammon puistikon laidalle.

Tällaisessa poukkoilevassa touhussa, jossa pistemäisesti sohitaan kantakaupungin autoilijaa, ei ole mitään järkeä. Vaadin tulevan viikon kaupunginhallituksessa, että se käsittelee lautakunnan päätöksen vielä uudestaan.

Seuraava valtuustokausi alkaa kesällä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä elinkeinopolitiikkaan, keskustan elinvoiman lisäämiseen, asuinalueiden eriytymisen torjuntaan ja laadukkaaseen koulutukseen. Jokaisella näillä sektorilla onnistumiset ruokkivat onnistumisia myös muilla mainituilla sektoreilla. Tavoitteena on siis positiivinen kierre. Taloudestakin on pidettävä tiukasti huolta Jokainen veroeuro, jonka helsinkiläinen maksaa, on ansaittu kovalla työllä. Meidän päättäjien velvollisuus on käyttää se viisaasti.

Tulevalla valtuustokaudella tarvitaan enemmän määrätietoista tekemistä. Helsingissä ei ole pulaa strategioista, vaan toimeenpanosta. Tarvitsemme korkeampaa kunnianhimon tasoa, joka näkyy jokaisessa kaupunginosassa. Meidän pitää varmistaa, että arki on sujuvaa ja palvelut laadukkaita. Ei vain paperilla, vaan ihmisten kokemuksissa.

Julkaistu 23.3.2025 Töölöläisessä kolumnina.


Helsinki-halli herää henkiin

Ilmalan aluetta on viimeiset vuodet rumentanut venäläisoligarkkien omistuksessa ollut halli, eli entinen Hartwall areena. Aiemmin kaupungin urheilu- ja tapahtumatoiminnan keskuksena toiminut Suomen suurin jäähalli muuttui Venäjän hyökkäyssodan alkaessa häpeätahraksi. Ja syystäkin. Tavoite hallin suhteen on ollut koko ajan selvä: saada se pois venäläisten käsistä takaisin helsinkiläisten ja suomalaisten käyttöön.

Nyt halli on saatu viimein taas suomalaisomistukseen ja pian se saadaan auki. Tahra poistuu, mutta halli jää. Kauan tämän eteen on töitä tehtykin ja vaiheita on ollut monia. Itsekin olen heti Venäjän hyökkäyssodan alusta asti vaatinut, että kaupungin ja muiden suomalaisessa yhteiskunnassa on ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin hallin saamiseksi pois venäläisoligarkkien omistuksesta.

Tehty kauppa on vapaaehtoinen kauppa, jossa ostaja maksaa kauppahinnan ulosottolaitoksen sulkutilille. Vapaaehtoinen kauppa suomalaiselle ostajalle on ollut koko ajan paras ratkaisu ja hyvä, että se nyt toteutuu. Ulkoministeriön pakoteviranomaiset ja ulosottolaitos hyväksyivät järjestelyn.

Pakkoratkaisut olisivat vieneet paljon kauemmin, jopa vuosia. Nyt ei tarvitse enää odottaa. Tarvittaessa asiassa olisi kuitenkin pitänyt edetä pakkokeinoin. Tästä kaupungin poliittisessa johdossa vallitsi erittäin laaja yhteisymmärrys. Kaupunginhallitus on esityksestäni mm. päättänyt ryhtyä toimenpiteisiin hallin hankkimiseksi kaupungin käsiin esimeriksi pakkolunastuksella tai maanvuokrasopimuksen purulla siinä tapauksessa, että vapaaehtoinen kauppa ei olisi toteutunut. Osa näistä toimenpiteistä olikin jo käynnissä. Nyt niistä toki voidaan luopua.

Olen myös tyytyväinen siihen, että kauppahinta jää suomalaisten viranomaisten haltuun pakotteiden mahdolliseen purkamiseen asti. Vaatimus tähän tulee tietysti EU:n pakotesääntelystä, mutta tämä on myös periaatteellisesti tärkeää. Rahavirrat hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle on katkottava. Hallin omistaneet oligarkit kuuluivat Putinin lähipiiriin ja siten suoraan Putinin yksinvaltaisesta hallinnosta hyötyjiin.

Odotan innolla hallin avautumista. Helsinki tarvitsee lisää tapahtumia ja paikkoja näille. Useat tapahtumat ovat jo menneet muualle sopivien tapahtumapaikkojen puuttuessa pääkaupungista. Tai tapahtumat eivät ole tulleet Suomeen ollenkaan. Tarvetta uusille tapahtumapaikoille on Helsinki-hallin käyttöönoton jälkeenkin. Toimiva Helsinki-halli rikastuttaa helsinkiläisten elämää ja vahvistaa muutoinkin vauhtia kaipaavaa matkailuelinkeinoa.

Julkaistu 23.2.2025 Töölöläisessä kolumnina