2.2.2026
Hallitus on tänään julkaissut ja lähettänyt lausunnoille esityksensä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta. Esitys on vastuuton ja kohtelee suomalaisia voimakkaan eriarvoistavasti. Se tuntuu myös perustuvan virheelliseen arvioon alueiden tilanteesta.
Hallituksen esityksellä tavoitellaan 390 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä vuonna 2029. Aluekohtainen hajonta on valtava. Helsinkiin kohdistuva leikkaus on 143 euroa asukasta kohden, kun taas Keski-Pohjanmaa saa 21 euroa asukasta kohden. Keskimääräinen leikkaus on 69 euroa asukasta kohden.
Helsingiltä ollaan siis leikkaamassa yli kaksi kertaa keskiarvon ja lähes puolitoista kertaa enemmän kuin seuraavalta. Täysin kohtuutonta.
Miten Helsinki asettuu omassa viiteryhmässään? Viime viikolla saimme tietää alustavia tuloksia vuoden 2025 tilinpäätöksistä. Niissä Helsinki asettuu samalle tasolle Vantaa-Keravan, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa. Kaksi ensimmäistä tekivät vielä Helsinkiä suuremman asukaskohtaisen ylijäämän.
Miten näille alueille käy esityksessä? Länsi-Uudellemaalle esitetään 103 euron, Varsinais-Suomelle 98 euron, Vantaa-Keravalle 73 euron ja Pirkanmaalle 42 euron leikkausta asukasta kohden. Onko tässäkään joukossa Helsingin leikkaus kohtuullinen ja oikeasuhtainen? Ei ole.
Entä edellisinä vuosina? Kyllä, pidimme taloutemme tasapainossa. Sitä kai tässä on koko ajan toivottu ja vaadittu? Miljoonaluvut saattavat välillä hämätä. Voidaan ihmetellä Helsingin tuloksen kokonaistasoa ja unohtaa, että täällä asuu pian 700 000 asukasta – kymmenen kertaa enemmän kuin pienimmillä hyvinvointialueilla. Tätä vasten tuloksemme 2023 ja 2024 olivat käytännössä tasapainossa: alle 5 euroa asukasta kohden ja noin prosentin rahoituksestamme plussalla.
Onko Helsinki sitten jotenkin poikkeuksellisen tuhlaileva niin, että sitä on syytäkin kurittaa? Ainakin tilastojen vastaus on selvä: ei.
Helsingin saama asukaskohtainen rahoitus on viidenneksi alin koko maassa. Asukaskohtainen kustannuksemme kuuluu myös alimpien joukkoon. THL:n viime vuonna julkaisema laskelma sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeeseen suhteutetuista kustannuksista puolestaan kertoo, että olemme sillä mittarilla maan neljänneksi edullisen.
Miten alas valtiovarainministeriön ja hallituksen mielestä näillä mittareilla pitäisi päästä, että välttäisi kohdennetut leikkaukset?
Leikkausten kohdentumista perustellaan sillä, että joidenkin alueiden tilanne on huono. Sote-rahoitusmallin tehtävä on rahoittaa oikeasuhtaisesti suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Ei siis toimia itsessään tasausjärjestelmänä. Jos jokin alue ei selviä palveluiden järjestämisestä saamallaan rahoituksella on tätä varten olemassa lisärahoitusmenettely.
Hallitus tekee vaarallisen virheen luopuessaan johdonmukaisuudesta ja kannustavuudesta rahoitusmallissa. Esityksen logiikka on: jos olet hoitanut talouttasi niin kuin on toivottu ja vaadittu, sinuun kohdistuu suuremmat leikkaukset. Tästä nähtiin esimakua jo viime vuoden keväällä tehdyn 35 miljoonan kohdennetun Helsinki-leikkauksen kohdalla. Nyt tämä logiikka saa sinettinsä.
Ollaanko hallituksessa ja valtiovarainministeriössä varmoja, että julkisen talouden kestävyyden kannalta tämä on oikea kannustin ja toivottava logiikka? Miten alueet ja sen päättäjät pohtivat tulevaisuudessa omia ratkaisujaan, jos ennakkotapaukset ovat tällaisia?
Kyse ei ole jostakin hypoteettisesta rahoitusmallikikkailusta, vaan suorasta ja epäoikeudenmukaisesti kohdistuvasta leikkauksesta helsinkiläisten palveluihin – hoitoonpääsyyn, lastensuojeluun, vammaispalveluihin, ikäihmisten hoivaan ja niin edelleen.
Hallituksen esittämä malli on epäoikeudenmukainen ja kannustimiltaan vaarallinen. Hallituksen on korjattava esitystään ja peräännyttävä asiansa hyvin hoitaneita alueita kurittavasta esityksestään.
15.1.2026
Joulun lähestyessä tunnelmalliset joulutapahtumat täyttävät toreja ympäri Helsinkiä. Jouluvalot, eri kulmiin ilmestyvät kuuset ja jouluinen musiikki luovat odotettua tunnelmaa Helsinkiin. Meillä jokaisella helsinkiläisellä on omat rakkaat jouluperinteemme, joista haemme hengähdystä ja rauhoittumista vuoden tullessa kohti loppua.
Avasimme perinteiseen tapaan Aleksanterinkadun joulukadun paraatitunnelmassa marraskuun loppupuolella. Aleksanterinkadun joulukatu avattiin tänä vuonna jo 77. kertaa. Aleksanterinkadun jouluvalot ja Stockmannin jouluikkuna ovatkin paitsi meille helsinkiläisille myös erityisesti Helsinkiin saapuville matkailijoille tärkeitä joulun nähtävyyksiä.
Toinen Helsingin keskustan perinteikäs ja suosittu joulutapahtuma on vuosittaiset Tuomaan markkinat. Senaatintorin täyttävät Tuomaan markkinat ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan valtavasti. Viime vuonna Tuomaan markkinoilla kävi yhteensä yli 600 000 kävijää, joka oli lähes tuplasti enemmän kuin sitä edeltäneenä vuonna.
Tuomaan markkinoiden pientuottajat, käsityöläiset ja suursuositut ruokatoimijat puhaltavat jouluista tunnelmaa Helsingin keskustaan ja tarjoavat helsinkiläisille loistavan paikan hankkia vastuullisia joululahjoja läheisilleen. Helsinki tarvitsee Tuomaan markkinoiden kaltaisia tapahtumia, jotka vahvistavat Helsingin vetovoimaa, elävöittävät kaupunkia ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Tuomaan markkinat houkuttelevat kävijöitä myös laajemmin kaikkialta Suomesta ja ulkomailta saakka.
Tänä vuonna keskustassa on erityistä markkinatunnelmaa, kun Tuomaan markkinoiden lisäksi Havis Amandan patsaan ympärille on rakentunut Mantan joulutori. Uudella tunnelmallisella joulutorilla on viikoittain kiinnostavaa ohjelmaa ja tapahtumia. Mantan joulutori on avoinna läpi joulun ja aina loppiaiseen saakka.
Joulutunnelma on näkynyt myös Töölössä perinteisen Töölön kuusijuhlan merkeissä. On hienoa, että keskustan suurten tapahtumien lisäksi ympäri Helsinkiä järjestetään omien naapurustojen tunnelmallisia joulumyyjäisiä ja jouluisia tapahtumia.
Joulun jälkeen uutta vuotta päästään juhlimaan virallisesti kansalaistorilla, jossa Helsingin uudenvuoden juhlassa esiintyy huippuartistit Ares, Erika Vikman ja KAJ. Vielä uuden vuoden jälkeenkin Helsingissä tapahtuu, kun suosittu Lux Helsinki tuo jälleen hienoilla teoksillaan valoa pimeisiin tammikuun iltoihin. Lux Helsinkiä voi ihailla tänä vuonna kuuden päivän ajan 6.–11.1.
Toivon, että Helsingin laajasta ja kiinnostavasta joulun ja uuden vuoden ajan tapahtumavalikoimasta löytyy mukavaa tekemistä jokaiselle helsinkiläiselle juhlakauden viikoille. Näiden tapahtumien ja markkinoiden kautta toivon, että jokainen helsinkiläinen voi hetkeksi irrottautua arjesta ja löytää rauhoittumisen hetkiä läheistensä kanssa.
Haluan toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta!
Julkaistu 21.12.2025 Töölöläisessä kolumnina
Suomen taloudellisessa tilanteessa ei ole ollut viime aikoina hehkuttamista. Kuten koko valtakunnassa, myös Helsingissä työttömyys on korkealla tasolla ja yksityinen kulutus on pysynyt matalalla.
Synkkien tunnelmien ja uutisten rinnalla Helsingissä on myös onneksi positiivisia signaaleja, joiden kaltaisia tämä hetki juuri kaipaa. Tässä joitain ilon aiheita, jotka ansaitsevat nousta esiin.
Merkittävä positiivinen signaali on turismin kasvu Helsingissä. Taakse jäänyt kesä oli matkailun lukujen valossa erittäin onnistunut. Kesä-elokuussa ulkomaisten yöpymisten määrä oli 14 prosenttia suurempi vuoteen 2024 verrattuna. Elokuussa ulkomaisten yöpymisten määrä oli jopa 17,6 % korkeampi edellisvuoteen. Kasvavan matkailun myötä Helsinkiin virtaa käyttäjiä palveluille ja euroja yritysten kassaan.
Matkailun kasvu on aitoa, sillä koronakuopasta on jo aiemmin ehditty pitkälti palautumaan. Helsingissä on panostettu onnistuneesti matkailumarkkinointiin, matkailun kestävyyteen ja siihen, että turistien ja kaupungin asukkaiden yhdessäolo sujuu mahdollisimman kitkatta. Kenties tärkeimpänä, kaupunki pystyy olemaan kiinnostava vierailukohde, jossa löytyy tarjontaa niin hotellien kuin tapahtumien osalta.
Toinen ilon aihe on Supercellin suunnitelma uuden pääkonttorin rakentamiseksi Etu-Töölön paraatipaikalle Marian sairaalan start-up campuksen yhteyteen. Supercell kilpailee sellaisilla kansainvälisillä markkinoilla, joissa menestys perustuu alan parhaimpien kansainvälisten osaajien houkutteluun.
Supercellin kiinnittyminen Helsinkiin on osoitus yhtiön uskosta Helsinkiin houkuttelevana ja vetovoimaisena kotina maailman kovimmille huippuammattilaisille. Supercellin hanke tuo uudet ideat ja tekijät kasvattamaan koko kaupungin elinvoimaa ja houkuttelevuutta.
Kolmas iloinen asia on mediassakin laajasti noteerattu Helsingin telakan syksyn aikana saama uusi tilaus. Telakka on ryhtynyt uuden kanadalaisen omistajansa Davies Shipyardsin vedolla urakoimaan uuden raskaan jäänmurtajan rakentamiseksi Kanadaan. Näyttää siltä, että Helsingin telakka voisi saada myös Yhdysvalloista tilauksen kahdesta jäänmurtajasta.
Laivanrakennus on niin suurta liiketoimintaa, että pelkästään Kanadaan toimitettavan Polar Max -jäänmurtajan odotetaan kasvattavan Helsingin telakan työvoimaa noin 500 henkilöllä. Jotain Helsingin Telakan erityislaatuisesta osaamisesta kertoo se, että viimeisen 25 vuoden aikana puolet maailman jäänmurtajista on rakennettu siellä.
Juuri tällaisia positiivisia esimerkkejä haluamme Helsingissä vahvistaa ja luoda lisää. Siksi puskemme vauhtia talouden rattaisiin myös omilla toimillamme. Jatkamme esimerkiksi ensi vuodelle talousarviossa suurempia matkailumarkkinointipanostuksia. Ydinkeskustan elävöittämiseksi tuomme yhteen keskustan yksityiset toimijat etsimään kaupungin kanssa keinot, joilla Helsingin keskeisestä vetovoimatekijästä saadaan entistä houkuttelevampi.
Helsinki ja koko maa kaipaavat sitä, että saamme työttömyyden saaminen laskuun ja kasvun vauhtiin. Kasvu ja sen mahdollistaminen on myös keskisimpiä valtuustokauden painopisteitä, johon olen käyttänyt paljon aikaa ja huomiota.
Julkaistu 28.11.2025 Töölöläisessä kolumnina
