1.4.2026
Viime viikon lopulla julkaistiin vuosittainen odotettu maailman onnellisuusraportti, jonka yhteydessä paljastetaan maailman onnellisimpien maiden listaus. Oxfordin yliopiston laatimassa tutkimuksessa Suomi sijoittui jo yhdeksättä kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi.
Saamme suomalaisina ja helsinkiläisinä olla ylpeitä toistuvasta sijoituksestamme maailman onnellisimpana kansana. Jokaiselle meistä onnellisuus näyttäytyy hieman erilaisena, mutta laajassa kuvassa suomalaista onnellisuutta ohjaavat yhteiskuntamme arvot, toimivat perusasiat ja arjen turvallisuus.
Suomalainen yhteiskunta rakentuu meille keskeisten arvojen, kuten vapauden, oikeusvaltioperiaatteen ja tasa-arvon varaan. Tämän lisäksi tärkeä suomalaista onnellisuutta vahvistava tekijä on maamme luottamuksen perinne. Me suomalaiset luotamme toisiimme ja ympäröivään yhteiskuntaan.
Näiden arvojen varaan rakentuu myös suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut. Uskon, että suomalainen onnellisuus perustuu hyvään, sujuvaan ja turvalliseen perusarkeen.
Hyvän perusarjen mahdollistamiseksi teemme Helsingissä jatkuvasti töitä. Panostamme peruskouluihin, päiväkoteihin ja saavutettaviin terveyspalveluihin. Teemme töitä sen eteen, että Helsinki on turvallinen kotikaupunki kaikille. Rakennamme Helsinkiä, jossa arki on ihmisen kokoista, liikkuminen on sujuvaa ja tärkeät asiat ovat aina lähellä.
Toimivan perusarjen lisäksi luonto ja sen läheisyys on keskeinen osa suomalaisten onnellisuutta. Helsingissä lähimetsä, -puisto tai meri on aina muutamien minuuttien matkan päässä. Helsingin luonnonläheisyys on täysin poikkeuksellista verrattuna valtaosaan maailman pääkaupungeista. Erityisesti Helsingin merellinen luonto ja saaristo on kaupunkilaisille tärkeä onnellisuutta luova rentoutumisen ja rauhoittumisen paikka.
Maailman onnellisuusraportin julkaisu on Suomelle ja Helsingille myös tärkeä kansainvälisen vetovoiman luoja. Raportin julkaisun myötä kansainvälinen media kirjoittaa uutisia Suomen onnellisuudesta, joka tukee suoraan Suomen ja Helsingin matkailua. Yhä useammat matkailijat ympäri maailmaa suuntaavat Helsinkiin kokemaan ja näkemään, että mistä suomalainen onnellisuus muodostuu.
Suomalaisesta onnellisuudesta on tärkeää pitää kiinni. Kaupunkina vahvistamme hyvän ja turvallisen perusarjen tekijöitä, jotka luovat pohjan suomalaisten onnellisuudelle. Samalla meidän on tärkeää markkinoida ja viedä viestiä suomalaisesta onnellisuudesta maailmalle. Toimivan arjen, hyvien palveluiden ja monipuolisen lähiluonnon lisäksi voimme tarjota onnellisuutta etsiville matkailijoille myös suomalaisen onnellisuuden todellisen salaisuuden – hyvät löylyt ja pulahduksen avantoon!
Julkaistu 27.3.2026 Töölöläisessä kolumnina
Helsingin keskustan tulee olla elävä, vetovoimainen ja houkutteleva. Helsingin keskustassa on jo nyt sykettä ja vilskettä, mutta sitä tulee jatkuvasti kehittää entistä vetävämmäksi. Tähän työhön kiinnitämme tällä pormestarikaudella erityistä huomiota, jotta saamme keskustan täysin palautumaan koronapandemian jälkeisestä notkahduksesta.
Elinvoimainen keskusta muodostuu monista tekijöistä. Tarvitaan kaupunkitilaa elävöittäviä tapahtumia, huippuluokan palveluita, erikokoisten yritysten toimistoja ja koteja helsinkiläisille. Elinvoimainen keskusta houkuttelee ihmisiä läheltä ja kaukaa tulemaan ostoksille, yöpymään hotelleihin tai viettämään iltaa.
Viime vuonna Helsinkiin kohdistunut matkailu kasvoi poikkeuksellisen kovaa tahtia. Kansainväliset rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viime vuonna yli 17 prosenttia. Hotellien käyttöasteet ovat olleet nousussa ja matkailijoiden tyytyväisyys Helsinkiin on ollut huippuluokkaa. Koko Suomen mittakaavassa yli kolmannes kaikista Suomeen kohdistuvista kansainvälisistä yöpymisistä tulee Helsinkiin.
On Helsingin keskustan ja koko Helsingin näkökulmasta ehdottoman hienoa, että turistiryhmät kiertävät keskustamme nähtävyyksiä ympäri vuoden. Koronapandemian mukanaan tuoma matkailun kuoppa on Helsingissä virallisesti historiaa.
Myös tapahtumat ovat tuoneet keskustaan viime vuosina ennätyskävijät. Loppuvuoden suurtapahtumista Tuomaan Markkinat on muutamassa vuodessa kasvattanut kävijämääränsä noin 350 000 kävijästä viime vuoden ennätykselliseen 650 000 kävijään. LUX Helsinki valotaidefestivaaleilla trendi on ollut sama, kun kävijämäärä kasvoi viime vuodesta noin 150 000 kävijällä. Helsingissä järjestettyjen massatapahtumien, eli yli 25 000 osallistujan tapahtumien määrä myös yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. On tärkeää, että keskustassa järjestetään mielenkiintoisia ja houkuttelevia tapahtumia ympäri vuoden.
Elinvoimainen keskusta tarvitsee myös monipuolisesti yrityksiä. Helsingin keskusta on säilyttänyt paikkansa monipuolisena palveluiden ja kauppojen keskittymänä. Meidän täytyy kuitenkin yhä tehdä töitä, jotta kauempanakin asuvat ihmiset valitsevat keskustan halutessaan asioida tai käydä kaupoilla.
Tärkeiden palveluyritysten ja kivijalkaliikkeiden lisäksi on ollut hienoa huomata, että kansainvälinen trendi, jossa yritykset siirtävät toimistojaan ydinkeskustaan, näkyy myös Helsingissä. Hyvänä esimerkkinä tästä on muun muassa konsulttitalo PwC, jonka noin tuhannen työntekijän toimisto muuttaa aivan keskustan ytimeen rakentuvaan Signe-taloon tämän vuoden lopulla. On meidän tehtävämme kaupunkina pitää huolta, että Helsingin keskustassa on paraatipaikkoja, jonne maailmanluokan yritykset voivat tuoda konttorinsa. Uusia toimistoja onkin suunnitteilla muun muassa Autotalon kylkeen ja uudelle Makasiinirannan alueelle. Suuret konttorit tarkoittavat Helsingille myös yhteisöverotuloja ja lisää kulutusta.
Elävään keskustaan kuuluu myös mahdollisuus asumiselle. Viimeisten vuosien aikana olemme tehneet aktiivisesti työtä sen eteen, että vanhoja toimistoja on voitu kevyemmin muuttaa asuinkäyttöön. Kevensimme muutama vuosi sitten kaupungin kriteerejä näihin muuntoihin ja nyt näemme, kuinka toimistoja ja liiketiloja muutetaan vuosittain useammaksi sadaksi huippusijainnin asunnoksi.
Jatkamme aktiivisesti keskustan kehittämistä. Tapaan säännöllisesti keskustan yrityksiä, kiinteistötoimijoita ja tapahtumanjärjestäjiä ja kuuntelen heidän viestiään siitä, mitä kaupunki voisi tehdä vielä enemmän keskustan vetovoimaisuuden eteen. Suomen pääkaupungilla tulee olla kansainvälisesti vetovoimainen ja kehittyvä keskusta – siitä pidämme kiinni.
Julkaistu 6.3.2026 Töölöläisessä kolumnina
Viime vuoden viimeisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin asemakaavan. Lopullisen investoinnin satamatunnelista tekee aikanaan Helsingin Satama, mutta valtuuston hyväksynnän myötä satamatunnelin toteutuminen ottaa merkittävän askeleen eteenpäin.
Satamatunnelin kaavan hyväksyminen on yksi keskeisistä kaupunkikehityksen päätöksistä, jonka tulemme tällä valtuustokaudella tekemään. Arvioiden mukaan satamatunnelin rakentaminen voisi alkaa muutaman vuoden kuluttua ja ensimmäiset rekat ja autot ajaisivat tunnelissa 2030-luvun alkupuolella.
Satamatunnelin rakentuminen nivoutuu osaksi laajempaa Helsingin satamatoimintojen uudelleenjärjestelyä. Vuonna 2021 kaupunki sitoutui järjestelemään Helsingin sataman toiminnot uudelleen siten, että ruotsinlaivat keskitetään Katajanokan terminaaliin, Tallinnan liikenne keskitetään Jätkäsaaren Länsisatamaan ja Olympiaterminaalin käyttöä kevennetään siten, että sen eteen saapuu jatkossa vain kansainväliset risteilijäalukset.
Uudelleenjärjestelyn myötä erityisesti Länsisatamaan kasautuvan autoliikenteen määrä tulee entisestään kasvamaan, kun kaikki Tallinnasta saapuva laivaliikenne siirtyy Jätkäsaareen. Jo tällä hetkellä Jätkäsaaren ulostuloväylä on ollut laivojen saapumisen yhteydessä usein pahasti ruuhkautunut, kun Tallinnasta saapuvat matkailijat ja rekat kontteineen ruuhkauttavat Jätkäsaaren. On selvää, että Jätkäsaaren ja koko eteläisen Helsingin liikenteen toimivuuden kannalta uuden Satamatunnelin rakentaminen on välttämätöntä.
Satamatunneli tulee ohjamaan raskaan liikenteen ja länteen suuntavan henkilöliikenteen heti satamasta maan alle, josta liikenne nousee takaisin maan pinnalle Länsiväylän alussa. Satamatunneli tulee valmistuessaan vähentämään liikenneruuhkia ja melua sekä parantamaan alueen liikenneturvallisuutta.
Satamatunnelin vaikutus ei kuitenkaan näy vain Jätkäsaaressa. Myös Katajanokan liikenne ja keskustan läpiajoliikenne vähenevät, kun Olympiaterminaalin Tallinnan laivat autolasteineen siirtyvät Jätkäsaareen ja Tallinnasta Katajanokalle tuleva liikenne korvautuu kevyemmällä Ruotsinlaivojen liikenteellä.
Sataman toimintojen uudelleenjärjestely ja satamatunneli mahdollistavat myös laajemmin Eteläsataman kehittämisen uudeksi kulttuuria ja merellisyyttä yhdistäväksi alueeksi Helsingin paraatipaikalla. Eteläsataman uudeksi vetonaulaksi rakentuu vuonna 2030 ovensa avaava uusi kansainvälisesti kiinnostava arkkitehtuuri- ja designmuseo.
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon lisäksi makasiinirannan alue aukeaa helsinkiläisten käyttöön, kun vanha makasiinirakennus puretaan ja tilalle rakentuu uusi merellinen alue. Viimeisimpänä palasena uudistetun Eteläsataman kehittymiselle on Helsingin taidemuseo HAM:n tuleva siirtyminen Olympiaterminaalin tiloihin.
Satamatunneli tulee valmistuessaan sujuvoittamaan Eteläisen Helsingin liikennettä, ohjaamaan raskasta liikennettä pois keskustasta ja mahdollistamaan Helsingin kaupankäynnin ja matkailun kasvua. Samalla se mahdollistaa Helsingin sydämessä olevan Eteläsataman kehittämisen kokonaan uuteen uskoon ja alueen avaamisen kaikkien helsinkiläisten käyttöön. Satamatunnelin eteneminen on hieno ja tärkeä asia koko Helsingin kehittymiselle.
Julkaistu 23.1.2026 Töölöläisessä kolumnina
