19.6.2023
Valtuustokauden alussa Helsingin kaupunki asetti tavoitteekseen poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä. Lähdimme määrätietoisin askelin kohti tavoitetta. Kun valtuustokausi lähenee puolta väliä, missä mennään etenemisen kanssa?
Vuonna 2022 Helsingissä oli 47 prosenttia vähemmän yksineläviä asunnottomia ja 38 prosenttia vähemmän asunnottomia perheitä ja pariskuntia kuin vuonna 2019.
Olen iloinen niiden satojen ihmisten puolesta, joilla on nyt koti. Erityisen iloinen olen siitä, että pitkäaikaisasunnottomien määrää saatiin vähennettyä neljänneksellä.
Tätä vauhtia Helsinki saavuttaa tavoitteensa asunnottomuuden poistamisesta vuoteen 2025 mennessä. Puolikas urakasta on vielä jäljellä. Siksi käsittelyssä on jo uusi asunnottomuusohjelma.
Seuraavaksi tavoitteena on, että vuoden 2023 lopussa yksin eläviä helsinkiläisiä asunnottomia on 700 ja vuoden 2024 lopussa yksineläviä helsinkiläisiä asunnottomia on 300. Asunnottomien perheiden ja pariskuntien osalta tavoitteena on, että vuoden 2023 lopussa asunnottomia on 50 ja vuoden 2024 lopussa helsinkiläisiä asunnottomia perheitä ja pariskuntia on 20.
Asunnottomuuden poistamiseksi käytössä on useita erilaisia toimia, joista tärkeimmät liittyvät asuntotuotantoon, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen sekä pitkäaikaisasunnottomien palveluihin.
Asuntotuotannon täytyy yksinkertaisesti olla riittävää, jotta asuntoja voidaan kohdentaa erityisesti asunnottomille ja asunnottomuusuhan alla oleville.
Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen osalta korostuvat asumisneuvonnan kehittäminen, asunnottomuusajan lyhentäminen ja asunnonsaannin nopeutuminen sekä lastensuojelun jälkihoitoasiakkaiden palveluiden kehittäminen.
Pitkäaikaisasunnottomien palveluissa korostuu niiden oikea-aikaisuus ja tavoittavuus. Pitkäaikaisasunnottomuuteen liittyy usein puutteita asumisen taidoissa. Asumisen taitoja tulee voida ”harjoitella” Asunto ensin -yksiköissä, ja kun asuminen sujuu, asiakkaan on voitava joustavasti siirtyä kevyempiin asumismuotoihin. Nämä prosessit pitää saada mahdollisimman sujuviksi.
Tavoittelemme sitä, että vuoden 2025 loppuun mennessä asunnottomuus on käytännössä kokonaan poistettu Helsingistä. Tavoite asetettiin kahdesta syystä. Koska se on oikein, ja koska se on mahdollista.
Hyvinvointiyhteiskunta ei ole valmis tai saavuttanut tavoitteitaan niin kauan, kuin yhdeltäkin meistä puuttuu asunto. Jokaisella meistä pitää olla oma koti, jonka seinät tuovat vakautta ja turvaa elämän kuohunnalta. Paikka, jossa on mahdollisuus pysähtyä ja rauhoittua, kerätä voimaa.
Sosiaalista vastuuta kannetaan parhaiten siten, että jokaisella on katto pään päällä. Kaikki elämän muut haasteet ovat helpommin ratkaistavissa, kun ei tarvitse miettiä, missä nukkuu yönsä.
Asunnottomuutta torjuvaa työtä on Helsingissä tehty pitkään ja määrätietoisesti. Siksi tavoite asunnottomuuden poistamisesta kokonaan on mahdollinen. Se on vaikea ja kunnianhimoinen, mutta mahdollinen.
Olemme kaksi vuosikymmentä vähentäneet määrätietoisesti asunnottomuutta ja alamme olla tilanteessa, jossa voimme poistaa sen kokonaan. Jos jokin on oikein ja mahdollista, se täytyy tehdä. Jokaiselle asunnottomalle on löydettävä koti.
Helsingin ja suurten kaupunkien lisäksi valtion on nyt aika ottaa seuraava askel. Valtion on otettava työn alle pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen koko Suomesta seuraavan hallituskauden aikana.
Julkaistu kolumnina Töölöläisessä 18.6.2023.
24.5.2023
Keskustan elinvoima on ollut laskussa ja korona-aika aiheutti siihen lisäiskun. Tilannetta kärjistävät liikenneratkaisut, jotka eivät huomioi keskustassa asuvia, asioivia tai työskenteleviä. Kokoomuslaiset peräsivät nopeita toimia virheiden korjaamiseksi viimeksi tällä viikolla.
Teimme maanantaina kaupunginhallituksessa laajasti esityksiä suunnan kääntämiseksi.
Kehotimme viemään eteenpäin hankkeita, jotka tukevat keskustan vetovoimaa sekä toimi- ja liiketilan korkeaa täyttöastetta. Isoja kehityshankkeista on vietävä eteenpäin ja elämyksellisyyttä tukevat toimet kuten Senaatintorin suurterassi, tulee toteuttaa saman tien.
Vaadimme ratkaisua saavutettavuuteen liittyviin ongelmiin, erityisesti samanaikaisiin katutöihin keskustaan johtavilla väylillä.
Halusimme yksiselitteisesti todeta, että keskustan liikenneratkaisut ovat olleet epäonnistuneita. Korostimme kaupunkistrategian vaatimusta keskustan saavutettavuuden varmistamisesta kaikilla kulkumuodoilla.
Välittömänä toimena kehotimme purkamaan Esplanadien kavennukset niiltä osin kuin ne rajoittavat liikennettä. Erityisen kielteisesti on suhtauduttava Esplanadin kulttuurihistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja loukkaaviin ratkaisuihin kuten mukulakivetyksen peittämiseen asvaltilla.
Keskusta-alueella resurssit pitää suunnata siihen, että jo olemassa olevat kävelyalueet ovat viihtyisiä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Kaisaniemen puiston peruskorjauksen edistämistä, Töölönlahden puistoalueen viihtyisyyden lisäämistä ja jalkakäytävillä notkuvan huoltoliikenteen väärinpysäköinnin estämistä.
Kehotimme myös edelleen selvittämään maanalaisten ratkaisujen mahdollisuutta keskustan läpi suuntautuvan ajoneuvoliikenteen paineen keventämiseksi.
Kokoomuksen esityksiä tuki RKP:n edustaja ja valtaosaa esityksistä perussuomalaisten edustaja. Muut kaupunginhallituksen jäsenet äänestivät esityksiä vastaan, jolloin niitä ei hyväksytty. Jäimme niukasti vähemmistöön.
Kokoomuksen esitykset ja niistä käydyt äänestykset toivat eri ryhmien linjat näkyvästi esiin. Kokoomuksen kanta kaupungin liikenneratkaisuihin ja keskustan elinvoiman vahvistamiseen on selkeä.
Julkaistu kolumnina Helsingin uutisissa 24.5.2023.
21.5.2023
Helsinkiläisillä on paljon hyviä ideoita kaupungin kehittämiseksi. Lisää istutuksia ja penkkejä lähipuistoon, monipuolisempia liikuntamahdollisuuksia lähitienoille ja kokoontumispaikkoja kaikenikäisille. Yhteiskäyttöveneitä ja 100 000 uutta puuta. Ideoita, jotka parantaisivat arkista elämää kaupungissa. Ongelmaksi kuitenkin usein muodostuu se, miten idean saisi tietoon ja toteutukseen.
Yhtenä keinona vastata tähän ongelmaan kaupunki on ottanut käyttöön osallistuvan budjetoinnin. Sen tavoitteena on vahvistaa kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia, edistää yhdenvertaisuutta sekä lisätä ymmärrystä kaupungin toiminnasta. Osallistuvan budjetoinnin OmaStadin kautta on mahdollista ehdottaa ja äänestää investoinneista ja rahankäytöstä alueellisesti.
Tässä on muutama esimerkki Töölössä tai sen lähistöllä toteutuvista hankkeista tällä OmaStadi-kaudella. Töölönlahden puiston pohjoisosaan istutetaan parhaillaan uusia kirsikkapuita. Lapinlahden alueen käyttäjille on tulossa yleisövessa touko-heinäkuussa. Uimastadionin pitämistä auki ympäri vuoden on selvitetty ja loppuraportti on valmistumassa tässä kuussa.
Nämä kaikki ideat päätyivät toteutukseen äänestyksen kautta nykyisellä OmaStadi-kaudella jonkun kaupunkilaisen ehdotuksesta. Onko sinulla mielessäsi kehittämisehdotus, joka voitaisiin toteuttaa seuraavalla kaudella?
Kaupunkilaisten ehdotusten perustella toteutukseen on edennyt yhteensä 119 hanketta ympäri Helsinkiä, joiden kustannukset ovat olleet yhteensä noin 12,9 miljoonaa euroa. Kaupunkilaisilta saadun palautteen mukaan osallistuva budjetointi on lisännyt kiinnostusta kaupungin toimintaan ja vaikuttamiseen. Se on kehittänyt kaupungin avoimen hallinnon toimintakulttuuria ja lisännyt läpinäkyvyyttä.
Seuraavaan osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen on varattu 8,8 miljoonaa euroa. Tämä on saman verran kuin edellisellä kierroksella. Uutta on se, että kaikki varat jaetaan suurpiireille alueellisiin hankkeisiin väestömäärän mukaan. Aikaisemmin rahasummasta osa on varattu kaupunkitasoisiin ehdotuksiin.
Suurpiirikohtaiset ehdotukset ovat kuitenkin kiinnostaneet sekä ehdotus- että äänestysvaiheessa kaupunkilaisia enemmän kuin kaupunkitasoiset ehdotukset. Töölö kuuluu Eteläiseen suurpiiriin, jolle on kohdistettu noin 1,6 miljoonaa euroa. Äänestykseen etenevien ehdotusten tulee olla vähintään 35 000 euron arvoisia.
Toinen uudistus liittyy siihen, kuinka nopeasti ehdotukset päätyvät äänestykseen. Tällä kierroksella aika lyhenee lähes vuodesta viiteen kuukauteen. Prosessin nopeuttaminen on ollut erityisesti kaupunkilaisten toive, sillä OmaStadi on koettu monimutkaiseksi ja ajallisesti pitkäksi prosessiksi.
Seuraavan kerran OmaStadi käynnistyy lokakuussa. Ehdotuksia voi jättää 2.-15.10.2023 OmaStadi.hel.fi -sivustolle. Ehdotuksia voivat jättää yksityishenkilöt ja yhteisöt. Ehdotusten tueksi kaupunki järjestää tilaisuusia eri puolilla kaupunkia sekä digitukea eri palvelupisteissä, jotta ehdotuksia voivat jättää kaikki kaupunkilaiset. Äänestys lokakuussa jätetyistä ehdotuksista on alkukeväästä 2024.
Kannustan Töölöläisen lukijoita miettimään, miten kotikulmiamme voisi entisestään kehittää ja tekemään ehdotuksia OmaStadin kautta. OmaStadiin jätettävät ideat voivat liittyä kaikkeen, mitä kaupunki tekee. Rahaa voidaan käyttää kaupungin palveluihin, hankintoihin ja investointeihin. Voit myös ideoida jotain aivan uutta, joka voisi kuulua kaupungin palveluihin tai toimintaan.
Julkaistu kolumnina Töölöläisessä 21.5.2023.
