21.5.2024

Hoitoonpääsy paranee askel askeleelta

Sosiaali- ja terveyspalveluissa puhuttaa yleensä eniten se, kuinka nopeasti hoitoon pääsee. Tämän ymmärrän täysin. Jos on kuumeessa, kivuissa tai kontrolliajan tarpeessa, on odottaminen tuskallista. Viimeinen asia, johon aikaa tuolloin haluaisi käyttää on Maisa-viestin vastauksen odottaminen tai puhelimen äärellä istuminen. Jos annettu aika lopulta on vielä pitkän ajan päässä, kuumenevat tunteet helposti entisestään.

Jonojen haitat myös tiedetään. Tästä syystä koko valtuustokauden yksi prioriteetti sote-palveluissa on ollut parantaa hoitoon pääsyä. Terveysasemilla korona-ajan karun pituisista odotusajoista onkin saatu poistettua jonotuspäiviä vähä vähältä. Tavoitetilaan on kuitenkin vielä matkaa.

Jonotusajan kehitystä havainnollistaa Helsingin käyttämä T3 mittari. Kaikkien Helsingin terveysasemien keskiarvo lääkärille pääsyyn T3 mittarilla oli maaliskuussa 2022 38 päivää, kun syyskuussa 2023 se oli enää 27 päivää. Heilahtelua valitettavasti myös on – viime maaliskuussa T3 oli noussut taas 29 päivään.

On realismia todeta, että hoitoon pääsyn saaminen tavoitetasolle tuskin tapahtuu hetkessä. Voi olla, että tilanne ei ratkea ilman valmiutta laajempiin toimintatapojen muutoksiin. Ajattelen itse, että ammatinharjoittajamalli, jossa lääkärinä toimivat yrittäjinä terveyskeskuksissa ja vastaavat sovitusta väestöstä, voisi olla aito ratkaisu Helsingin hoitoonpääsyn nopeuteen. Mallista on ollut positiivisia kokemuksia myös muissa pohjoismaissa.

Ammatinharjoittajamalli vaatii tuekseen laajoja poliittisia hartioita ja paljon valmistelua. Seuraan itse mielenkiinnolla ja toiveikkaana Länsi-Uudenmaan ammatinharjoittajamallin kokeilua.

Onneksi joitain nopeita toimia on näköpiirissä. Korotetut Kela-korvaukset lääkärikäyntiin astuivat voimaan vuoden alussa. Uuden hallituksen esityksen mukaan Kela-korvaukset tuleva vielä nousemaan nykyisestä 30 eurosta 50 euroon ja suuhygienistin hoito- ja tutkimuskäynteihin tulee oikeus Kela-korvauksen ilman hammaslääkärin lähetettä kahdesti vuodessa.

Myös julkisen puolen jonojen pituutta lyhentää se, jos yksilöt hyödyntävät Kela-korvausta julkisella käymisen sijaan. Varsinkin Helsingissä tähän on potentiaalia.

Monelle harmaita hiuksia aiheuttanut päätös oli terveysaseman takaisinsoiton uudistus. Päätös muuttaa takaisinsoittoa niin, että soitto tehdään vain kerran, oli tietysti logiikaltaan perusteltu: rajallisen henkilöstön aikaa käytettäisi mahdollisimman järkevästi – ei ole järkeä istuttaa hoitajaa soittamassa uudestaan ja uudestaan ihmiselle, joka ei vastaa.

Uudistuksessa mentiin kuitenkin kenties ääripäästä toiseen. On monia inhimillisiä syitä, miksi juuri soiton tullessa puhelimeen ei pysty vastaamaan. Jonotusrumban alusta aloittaminen pahimmillaan vasta seuraavana päivänä vain siksi, että juuri soiton aikaan oli kylpyhuoneessa, tuntuu kohtuuttomalta.

Lautakunnan linjauksen perusteella tasapainoista ratkaisua on etsitty ja sellainen on myös löydetty. Takaisinsoittopalvelua uudistetaan siten, että tulevaisuudessa takaisinsoitto tehdään kaksi kertaa yhden sijasta. Terveysasemalle yhteyden saaminen helpottuu, kun kaikki ei ole kiinni yhdestä soitosta.

Julkaistu Töölöläisessä Kolumnina 19.5.2024