14.2.2024

Monttuja vai nostureita?

Maanantaina olin muuraamassa HOAS:in uuden Huippu-asuinkorttelin. Kyse on Helsingin opiskelija-asuntosäätiön historian suurimmasta rakennushankkeesta. Huippu-hankkeessa Pasilaan aivan radanvarteen rakentuu uusia koteja noin neljällesadalle opiskelijalle. Moni saa uuden, modernin kodin hyvältä sijainnilta.

On erityisen hienoa, että tällaisia hankkeita saadaan liikkeelle juuri nyt. Yleinen tunnelma rakentamisessa on varsin alavireinen ja isot rakennushankkeet ovat huomattavasti aiempia vuosia harvinaisempia.

Viimeisimmät rakennusalan suhdanteen arviot syksyltä kertovat synkkiä lukuja. Rakentaminen väheni Suomessa 6–8 % vuonna 2023 ja rakentamisen määrän lasku painottuu nimenomaan asuntoihin. Erityisesti uusia ei-tuettuja asuntorakentamisprojekteja on vähän.

Rakentaminen muodostaa merkittävän osan Suomen bruttokansantuotteesta, noin 15 prosenttia vuonna 2022. Kun rakentaminen sakkaa, iskee se välillisesti koko valtiontalouteen.

Onneksi Helsingissä tilanne ei ole aivan yhtä huolestuttava kuin muualla maassa. Syyskuun arvion mukaan vuonna 2023 valmistui noin 7000 asuntoa. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma ja uusien aloitusten määrä Helsingissä on vähäinen. Rakentamisen hidastumiselle emme ole immuuneja täälläkään.

Rakennustyömaat tuskin ovat kellekään mieleen. Väitän kuitenkin, että vielä ikävämpiä kaupungin rakentumisen ja arkielämän kannalta ovat montut – puretut vanhat rakennukset, joiden tilalle ei rakennu mitään uutta. Valitettavasti juuri tällainen on tilanne esimerkiksi Töölön Sairaalan kohdalla.

Kun Töölön tapaturma-asema muutti Meilahteen uuteen Siltasairaalaan, piti tilalle tulla neljä kerrostaloa ja entisen Punaisen Ristin sairaalan sairaalarakennukselle löytää uutta käyttöä. Viime kesän kynnyksellä hanke meni kuitenkin jäihin. Kerrostalohanketta suunnitellut yhtiö luopui hankkeesta ja aloitti etsinnän uuden rakennuttajan löytämiseksi.

Syyt hankkeen pysähtymiselle ovat samat kuin kaikkialla Suomessa: rahoituksen ja rakennusmateriaalien kohonneet hinnat ja tyssännyt kysyntä. Yhtälöstä ei saa kannattavaa.

Asuntojen rakentamisen hidastumisen suurin ongelma Helsingissä siintää kuitenkin tulevaisuudessa: jos uusia asuntoja ei rakenneta, on muutaman vuoden päästä edessä merkittävä asuntopula. Väestönkasvu vaatii myös laajentamaan peruspalveluja – kouluja, päiväkoteja, liikuntamahdollisuuksia, kulttuuria sekä terveys- ja sosiaalipalveluja. Näidenkin palveluiden tarvitsemat tilat tulee saada rakentumaan.

Valtiolla on joitain suhdannepoliittisia työkaluja käytettävissään, mutta vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa kaupungin rooli korostuu. Tammikuussa päätettiinkin väliaikaisista toimista rakentamisen vauhdittamiseksi linjaamalla helpotuksista tonttien luovutusperiaatteisiin.

Normaalisuhdanteessa kaupunki luovuttaa tontteja rakennettavaksi kaupungin omistamalla vuokratontilla, mutta nyt erityisesti kaupunkiuudistusalueilla tontteja luovutetaan myös myymällä. Toinen tärkeä toimi kokonaisuudesta on myönteinen suhtautuminen tehtyjen tonnivarausten ehtojen muutoksiin.

Juuri nyt rakentaminen sakkaa, pidemmällä aikavälillä katsoen iso kuva on selkeä: Nykyiset ja tulevat, uudet helsinkiläiset tarvitsevat asuntoja.  Ja uusia helsinkiläisiähän riittää: vuonna 2023 väestönkasvu teki uuden ennätyksen – helsinkiläisten määrä kasvoi yli 10 000 hengellä. Kasvavassa ja kehittyvässä kaupungissa näkyy nostureita – mieluummin enemmän kuin vähemmän.

Julkaistu kolumnina Töölöläisessä 28.1.2024