Keskustan paraatipaikalle uutta, arvoistansa käyttöä

Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo sekä koko kaupunkikuvaamme ja keskustan tulevaa elinvoimaa määrittävä satamaratkaisu etenevät.

Viime viikolla kaupunginvaltuusto päätti pääomittaa arkkitehtuuri- ja designmuseota varten perustettua säätiötä 60 miljoonalla eurolla. Valtiolta tulee samansuuruinen sijoitus ja yksityistä rahaa vielä 30 miljoonaa. Kyseessä on varmasti yksi 2020-luvun merkittävimpiä sijoituksia suomalaiseen kulttuuripääomaan.

Olemme syystä olleet Suomessa ylpeitä sekä muotoiluosaamisestamme että huippuarkkitehtiemme kädenjäljestä. Merkitykseensä nähden muotoilun ja arkkitehtuurin soisi olevan kansallisestikin suuremman ja kansainvälisesti näkyvämmän arvostuksen kohde. Vahvuuksista ammentaminen on myös matkailussa usein voittava strategia.

Museohanke sai alkunsa vuonna 2018. Silloin kaupunki, valtio ja sen museot totesivat yhteistuumin, että arkkitehtuurin ja designin yhdistävä museo sopisi oivallisesti Helsingin paraatipaikalle Etelärantaan, jonka tontti on odottanut arvoistansa käyttöä.

Kaupunki ja valtio sekä museotoimijat ovat vieneet hanketta johdonmukaisesti eteenpäin. Hanke on edennyt, vaikka valtion ja kaupungin poliittiset päätöksentekijät ovat välissä ehtineet vaihtua useampaankin kertaan.

Museorakennuksesta itsestään tullaan järjestämään kansainvälinen suunnittelukilpailu. Uskon, että kilpailutuksella saadaan arkkitehtuurisesti korkeatasoinen museokokemus ja vierailijoille toimivat tilat. Vähempää ei voi vaatia. Rakennuksen on oltava jo itsessään kävijämagneetti.

Museon on vain yksi osa koko Etelärannan, Makasiinirannan ja Olympiarannan täyttä uudistumista.

Makasiininrannan suunnittelusta on jo ehditty järjestää suunnittelukilpailu – alueesta on tarkoitus syntyä vilkas, miellyttävä ja merellinen. Suunnittelussa suojellut Kauppahalli ja Olympiaterminaali säilyvät uudisrakentamisen keskellä ja museo löytää paikkansa rannalta.

Kaiken tämän tekee mahdolliseksi yksi viime valtuustokauden merkittävimmistä päätöksistä: Kaupungin satamatoiminnot on päätetty järjestellä uudelleen niin, että Tukholman liikenne keskitetään Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Länsisataman kasvavat liikennemäärät ohjataan uudella Länsiväylälle kulkevalla satamatunnelilla maan alta pois kaupungista. Tunneli nousisi ylös Ilmarisen talon takana olevan parkkipaikan kohdalta.

Satamatunnelista on tullut yksi kaupunkipolitiikan kuumista perunoista. On hyvä muistaa, että tunnelin rakentaminen on satamatoimintojen siirtämisen ja sitä kautta koko keskustan kehittymisen edellytys.

Jotkut yrittävät tarkoitushakuisesti kytkeä sitä koskevat päätökset Lapinlahden puiston tulevaisuuteen. Nämä on kuitenkin syytä pitää visusti erillään. Suunniteltu satamatunneli vain sivuaisi hieman Lapinlahden puiston reunaa ja vaikutukset jäisivät selkeästi nykyisen ison, puistoa halkovan kaukolämpöputken eteläpuolelle. Tämä ei vaikuttaisi puistoon tai sen käyttöön. Sen olen itsekin monesti lenkillä ”maastokatselmusta” suorittaessani todennut. 

Kaupunkiimme mahtuu hyvin maailmanluokan arkkitehtuuri- ja designmuseo, yhä elinvoimaisempi Eteläsataman alue, liikenteen haittoja vähentävä ja koko Suomen logistiikan toimivuutta varmistava satamatunneli ja virkistysmahdollisuuksia tarjoava Lapinlahden puisto. 

Julkaistu kolumnina Töölöläisessä 25.2.2024