8.9.2023

Helsinki panostaa kouluihin joka vuosi tuntuvasti

Elokuun alkupuolella sosiaalinen media täyttyi jälleen iloisista koulujenaloituskuvista. Tunteet koulujen alkaessa ovat monesti syystä innostuneet. Jännitys tuntuu vatsanpohjassa niin lapsilla kuin vanhemmilla. 

Peruskoulutus muodostaa yhden Suomalaisen yhteiskunnan peruspilarin, jonka tehtävänä on tasata eroja yksilöiden lähtökohdissa ja tarjota jokaiselle mahdollisuus tulla parhaaksi versioksi itsestään. Peruskoulu tekee todeksi suomalaista unelmaa, jossa jokaiselle lapselle ja nuorelle varmistetaan mahdollisuus rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan.

Siksi Helsinki on jatkuvasti halunnut panostaa kouluihinsa valtakunnan vaatimaa minimiä vähemmän. Se näkyy iloksemme myös oppimistuloksissa, jotka pääkaupunkiseudulla ovat perinteisesti maan keskiarvoa parempia – vaikka tämä meitäkin haastaa.  

Peruskoulun järkälemäisen merkittävän roolin takia on luontevaa, että se on väkevänkin yhteiskunnallisen keskustelun kohteena.

Yksi tällaisista keskusteluista Helsingissä on jokaiseen kaupungin budjettisyksyyn kuuluva keskustelu koulujen resurssien tasosta ja riittävyydestä. Usein kuva maalataan synkemmäksi kuin se onkaan. Siksi onkin hyvä kurkistaa Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen lukuihin. Jos jostakin nimittäin on Helsingissä vahva yhteinen poliittinen tahto, niin siitä, että koulutuksen resursseista pidetään huolta.

Kun katsoo neuvoteltuja budjettisopuja, on lopputuloksena aina ollut merkittävät panostukset kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Nykyisen valtuustokauden aikana on ehditty käydä kahdet budjettineuvottelut. Näiden kahden neuvottelun aikana kasvatuksen ja koulutuksen budjettiin on lisätty noin 146 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta – 11,5 prosentin lisäyksen budjettiin vuodesta 2021.

Myös koulurakennuksiin on ohjattu merkittävästi rahoitusta. Vuosittain reilulla sadalla miljoonalla rakennetaan uudisrakennuksia ja korjausrakentamista tehdään yli kahdeksallakymmenellä miljoonalla eurolla.

Helsingissä koulutuspolitiikassa on myös oltu edelläkävijöitä. Helsingissä päätettiin, että jo vuoden 2018 syksystä alkaen ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa jo ensimmäisellä luokalle – valtakunnallisesti Helsingin esimerkkiä seurattiin perässä joitain vuosia myöhemmin.

Myös valtakunnallisesti peruskouluun halutaan panostaa. Uudessa hallitusohjelmassa on tiukka talouden raami, mutta siitä huolimatta rahoitusta on ohjattu peruskoulutukseen panostamiseen. ”Koulupaketti” tuo hallituskauden aikana pysyvän 200 miljoonaan euron lisäyksen.

Konkreettisia asioita ovat esimerkiksi useamman oppitunnin lisääminen ilman että oppisisältöjä lisätään. Näin esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaitojen oppimiseen tulee enemmän aikaa. Myös erityiseen tukeen panostetaan. Valtakunnallisten uudistusten perusajatuksena on työrauha ja perusasioihin panostaminen – ei loputtomia hankkeita tai kehittämisprojekteja. Helsingin näkökulmasta tämä linja vaikuttaa tervetulleelta.

Lisäpanostukset menevät tarpeeseen. Pätevää henkilöstöä tarvitaan ja hyvästä henkilöstöstä halutaan pitää kiinni. Oppilaiden tuelle on kasvava tarve. Koulujen eriytymiskehitykseen pureutuva tarveperustainen rahoitus edellyttää riittävää mittakaavaa ollakseen vaikuttava. Jokaisen koulun on oltava hyvä koulu.

Toisaalta kyse on myös vertailukohdista. Suomalainen ja helsinkiläinen peruskoulu on maailman mittakaavassa edelleen erinomainen, tasa-arvoinen ja oikea paikka lapselle kasvaa ihmisenä. Kouluvuoteen voi siis suunnata valoisin ja luottavaisin mielin!

Teksti julkaistu alunperin Töölöläisessä kolumnina