Maailman johtavan sairaala-alueen kupeessa

Meilahden mäki ja sen sairaalat ovat varmasti valtaosalle meistä tuttu paikka. Yhdelle ilosta, toisille surusta, kolmannelle arkisesta rinnakkain elosta. Monille – kuten itselleni – se muistuttaa näistä kaikista. Sanotaanpa niinkin, että jos jossain Suomessa on sydänkohtaus saatava, kannattaa se saada Töölössä. Maailman luokan apu on nopeasti paikalla ja saatavilla.

Meilahden sairaala-alue ottaa taas uuden ison kehitysaskeleen, kun uusi Siltasairaala avataan. Sairaala vihittiin virallisesti käyttöön viime viikolla. Kyseessä on HUS:n historian kallein sairaalahanke. Kokonaisuudessaan sairaalan rakentaminen on maksanut yli 300 miljoonaa euroa. Hankkeen eteen on tehty töitä yli kymmenen vuotta.

Siltasairaalasta löytyy mm. 16 leikkaussalia, 58 tehohoitopaikkaa ja uutta hyvin modernia teknologiaa. Meille helsinkiläisille kyse on kuitenkin ennen kaikkea yhä laadukkaammasta ja korkeatasoisemmasta hoidosta. Siltasairaalassa tehdään töitä, kun todella on kiire. Sairaalaan muuttaa suurin osa Töölön sairaalan nykyisistä toiminnoista, muun muassa ortopedia, traumatologia ja neurokirurgia.

On hyvä muistaa, että tämän uuden sairaalan tulo nimenomaan Meilahteen ei ollut itsestäänselvyys. Helsingin ja HUS:n päättäjät ovat tehneet yhdessä virkajohdon ja esimerkiksi Helsingin yliopiston kanssa asian eteen merkittävästi töitä. Oli todellinen vaihtoehto, että uusi sairaala olisi syntynyt ”kehätievyöhykkeelle” kauas Meilahdesta.

HUS:n keskeisten toimintojen kokoamisella juuri Meilahteen on hoidon ohella laajempi merkitys koko Helsingille. Yliopistollinen sairaalaklusteri yhdessä yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa synnyttää mahdollisuuksia yhä uudelle tutkimukselle, kehitykselle ja innovaatioille. Se sekä luo yhä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa tulevaisuuden hoitoa sekä houkuttelee investointeja ja synnyttää uutta yritystoimintaa. 

HUS:n yliopistosairaalaroolin ja vahvan tutkimus- ja opetusyhteistyön varmistaminen vaatii jatkuvaa työtä. Yksi murrosvaihe oli sote-uudistuksen myötä tapahtunut – ja monille varmasti huomiotta jäänyt – HUS:n perustaminen uudelleen, kun kuntayhtymästä siirryttiin Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden omistamaan uuteen yhtymään. Tässä yhteydessä myös HUS:n perussopimus neuvoteltiin uudelleen. Näissä neuvotteluissa pidin itse tärkeänä, että Helsingin yliopiston vahva edustus HUS:n hallituksessa turvataan. Tämä sai onneksi vahvaa kannatusta yli puoluerajojen.

Seuraava iso kysymys on valtakunnallinen yliopistosairaalarahoituksen turvaaminen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että opetuksen ja tutkimuksen vaikutus yliopistosairaalassa kasvattavat kustannuksia noin kymmenen prosenttia. Hallitus on antanut asian korjaamiseksi eduskunnalle esityksen. Toivon todella, että päätökset asiasta ehditään saada vielä tällä vaalikaudella, jotta yliopistosairaalassa tehtävän tutkimuksen ja opetuksen rahoitus on ensi vuoden alusta kunnossa.

Maailman parhaimpiin kuuluva yliopistollinen sairaala on yksi helsinkiläisistä ylpeydenaiheista. Siitä hyötyy tiede ja tutkimus, elinkeinoelämä sekä ennen kaikkein vaativinta hoitoa tarvitsevat helsinkiläiset ja kaikki suomalaiset. Pidetään tästä kiinni.

Kolumni julkaistu alunperin Töölöläisessä 29.1.2023