10.4.2022

Helsinki tahkoo rahaa – vai tahkooko?

Viime vuonna Helsingin kaupungin talous oli 350 miljoonaa euroa plussan puolella. Tämä saa helposti ajattelemaan: ovatko verot turhan korkeita vai palvelut heikosti rahoitettuja? Molempiin kysymyksiin on viime vuosina vastattukin myös kyllä. Palveluihin on panostettu ja veroja laskettiin viime valtuustokaudella. Tähän suuntaan on syytä myös jatkaa, kun kriiseistä ja isoista muutoksista päästään eteenpäin.

Mutta sukelletaan lukuihin ja niiden taustoihin vähän syvemmin.

Positiivista on, että verotuloja kertyi viime vuonna lähes 200 miljoonaa enemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Elämä, toimeliaisuus ja yrittäjyys ovat palautuneet pandemiasta.

Toisaalta kaupungin menot ylittivät talousarvion 219 miljoonalla eurolla. Ylityksen taustalla oli pääasiassa koronapandemiasta johtuneet ylimääräiset kustannukset, kuten testausten järjestäminen. Valtion kunnille maksamat koronakompensaatiot tasapainottivat tilannetta Helsingissä vuoden 2021 osalta. Tänä vuonna talouteemme tuo epävarmuutta koronan lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Sen vaikutukset koko Euroopan talouteen ovat arvaamattomat.

Helsingin talous on siis vahva, mutta siihen kohdistuu myös yhä uusia paineita. Reunaehtoja kaupungin taloudelle asettavat monet muutokset, kuten esimeriksi kaupungin reipas kasvu, sote-uudistus, ikääntyneiden ja nuorten määrän kasvu sekä välttämättömät ilmastotoimet.

Menopaineet voivat olla siis seurausta positiivisistakin kehityskuluista kuten ihmisten muuttohaluista Helsinkiin ja lasten syntymisestä. Negatiivisia paineita edustaa puolestaan sote-uudistus, joka ei vain niukista helsinkiläisten sotepalveluita vaan myös vie käytöstämme huomattavan osan nykyisiä verotulojamme. Tämä vaikuttaa ikävästi erityisesti investointikykyymme.

Kasvava kaupunki tarvitsee lisää palveluita, infrastruktuuria, rakennuksia ja asuntoja. Juuri investointitarpeet ovat syy siihen, että pullealta näyttävä tulos ei turhan pullea olekaan.

Viime vuoden tilinpäätöstiedoista käy ilmi, että kaupungin investoinnit pysyivät edelleen ennätyskorkeina. Investointeihin käytettiin 890 miljoonaa euroa, mikä oli kaikkien aikojen toiseksi korkein taso. Vain hyvä taloustilanne ja vahvat tulokset mahdollistavat meille näin korkean investointitason.

Kaupunki on investoinut viime vuosina erityisesti kouluihin ja päiväkoteihin, uusien asuinalueiden esirakentamiseen sekä katujen ja liikenneväylien uudisrakentamiseen ja perusparantamiseen.

Vahvaa taloudellista tilannetta ei voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan sen säilyttämiseksi on tehtävä jatkuvasti töitä. Tämä on yksi painopisteitä myös syksyllä hyväksytyssä kaupunkistrategiassa.

Haemme kaupungin menoihin liikkumavaraa pyrkimällä entistä kunnianhimoisemmin tehokkuuteen ja parempaan panos-tuotos-suhteeseen kaupungin kaikessa omassa toiminnassa ja palvelutuotannossa. Vuoden alusta käynnistettiin myös erillinen pormestari Vartiaisen johtama tuottavuusryhmä, jossa etsitään jatkuvalla syötöllä kohteita, joissa tuottavuutta on mahdollista parantaa.

Kaupungin oman talouden ”vipujen” säätämisellä on kuitenkin aina vain rajallinen vaikutus. Paras mahdollinen resepti vaikuttaa kaupungin menestykseen ja talouden vahvuuteen on se, että Helsingissä riittää työtä, yrittämisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia kaikille helsinkiläisille. Vain siten myös tulevaisuudessa palveluihin ja investointitarpeisiin riittää varoja ja verorasitus voidaan pitää kohtuullisena.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 10.4.2022.