20.3.2022

Ukraina ja ukrainalaiset tarvitsevat tukemme

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on järkyttänyt meitä kaikkia. Venäjän toiminta on törkeää, tuomittavaa ja rikkoo yksiselitteisesti kansainvälisiä sääntöjä. Maailman maiden on pidettävä yhtä ja tehtävä kaikkensa ukrainalaisten auttamiseksi.

Ukrainan lähetystö Suomessa lähestyi suomalaisia kaupunkeja materiaalipyynnöllä. Suomen suurimmat kaupungit päättivät lahjoittaa Ukrainaan yhteensä yli 1,5 miljoonan euroa, johon sisältyy myös Helsingin avustussumma, 350 000 euroa. Kaupungin avustussummasta puolet kohdennetaan Suomen Punaiselle Ristille ja puolet Suomen Unicef ry:lle.

Raha on tarkoitettu täysimääräisesti humanitaariseen apuun Ukrainassa. Vaikuttavuuden näkökulmasta rahoitus suunnataan vakiintuneille järjestöille, jotka toimivat Ukrainassa jo aktiivisesti ja joilla on pitkä kokemus sekä Ukrainasta että toimimisesta kriisitilanteissa.

Sodalla on muitakin vaikutuksia. Samalla tavalla kuin muutkin suomalaiset toimijat Helsingin kaupunki keskeyttää kaiken yhteistyön Moskovan ja Pietarin kaupunkien kanssa toistaiseksi. Lopetamme myös Pietarin Suomi-talossa sijaitsevan kaupunkiomisteisen yhtiön ylläpitämän Helsinki-keskuksen toiminnan.

YK arvioi 13.3., että Ukrainasta on paennut 2,8 miljoonaa ihmistä sitten sodan alkamisen. Heistä moni etsii turvaa ja suojaa Euroopan unionin jäsenmaista kuten Suomesta. Helsinki on valmistautunut ottamaan vastaan sotaa pakenevia ukrainalaisia, ja ensimmäiset maahantulijat on jo ohjattu tarvittavien palvelujen piiriin.

Kaupunki koordinoi maahantuloa yhdessä muun muassa Rajavartiolaitoksen, Helsingin poliisilaitoksen ja Maahanmuuttoviraston kanssa. Pormestari Vartiainen on asettanut Ukraina-kriisiryhmän, joka ylläpitää tilannekuvaa ja tekee esitykset kaupungin toimista. Tällä hetkellä Helsingin satamissa rajanylityspaikoilla on rauhallista.

Ukrainalaiset voivat saapua Suomeen turvapaikanhakijoina tai muilla maahantuloperusteilla, tullessaan esimerkiksi sukulaistensa luo, jolloin he eivät välttämättä kohtaa viranomaisia. Kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys sekä maahanmuuttoyksikkö ovat varautuneet auttamaan henkilöitä, jotka eivät hae turvapaikkaa, mutta tarvitsevat esimerkiksi majoitusta, terveydenhoitoa tai muuta kriisiapua. Helsingin kaupunki jakaa saapujille tiedotetta, jossa on yhteystiedot keskeisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä ohjeistus turvapaikan hakemisesta.

Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelystä. EU-maat ovat päättäneet, että EU-maat ovat velvollisia tarjoamaan ukrainalaisille tilapäistä suojelua, minkä pitäisi osaltaan helpottaa tilannetta. Tilapäistä suojelua saavalla on jäsenmaissa oikeus vastaanottopalveluihin ja työntekoon.

Kaupunki varautuu laajentamaan hätämajoituskapasiteettiä, perustamaan järjestelykeskuksia tai väliaikaismajoitusyksiköitä Maahanmuuttoviraston niin pyytäessä. Kartoitus käytettävien majoitustilojen osalta on jo käynnissä. Esimerkiksi Helsingin seurakunnat ovat ilmoittaneet voivansa tarjota tilapäistä majoitusta, mikä on valtavan hyvä asia.

Tukea Ukrainalle on haluttu osoittaa myös symbolisesti. Kaupungintalo valaistiin Ukrainan värein sodan ensimmäisestä illasta lähtien. Samaa ovat tehneet monet muutkin kaupungit ja esimerkiksi yliopisto.

Monet edellä kuvaamistani teoista ovat sodan isossa kuvassa pieniä, mutta mielestäni on tärkeä osoittaa tukea ukrainalaisille kaikilla niillä keinoilla, joita meillä on. Kannustan jokaista meistä tekemään osansa. Yksi hyvä tapa on esimerkiksi lahjoittaminen Ukrainassa toimiville järjestöille.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 20.3.2022.