5.12.2021

Juhlikaamme terveydenhoitomme sankareita

Olen syksyn aikana ilokseni huomannut, että helsinkiläiset ovat erittäin kiinnostuneita siitä, miten kaupunkimme tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat. Siitä kertoo viikoittain saamani runsaslukuinen palaute.

Helsingissä sosiaali- ja terveystoimialalla on 15 000 työntekijää, jotka palvelevat noin 500 000 helsinkiläistä vuosittain. Meillä on vuoden jokaisena päivänä tuhansia kohtaamisia, joissa on mahdollisuutta onnistua tai epäonnistua kohdatessamme helsinkiläisiä. Usein onnistumme, mutta valitettavan usein myös epäonnistumme. Palautetta lähetetään luonnollisesti enemmän silloin kun palvelukokemus ei ole onnistunut. Töitä onkin tehtävä joka päivä, jotta onnistumisia on yhä enemmän ja epäonnistumisia yhä vähemmän.

Olen päässyt viime viikkoina näkemään useampia hymyn huulille nostavia paikkoja ja tilanteita palveluissamme, jotka haluan jakaa kanssanne. Tutustuin esimerkiksi Myllypuron seniorikeskukseen, jonka peruskorjaus saatiin tänä syksynä päätökseen. Tilat hohtavat nyt uutuutta ja toiminnallisuutta. Vaikutelmani keskuksesta oli kotoisa ja lämmin. Työntekijät olivat työhönsä sitoutuneita ammattilaisia ja asukkaat tuntuivat viihtyvän.

Toinen esimerkki on Laakson sairaalasta, jossa tapasin entisen palopäällikkö Rainerin. Hän kertoi minulle kuntoutuksestaan kävelyrobotin avulla. Robotti mahdollistaa huomattavasti pidemmät kävelymatkat huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin perinteisesti toteutettu kuntoutus. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni potilas pääsee hyödyntämään sitä kuntoutuksessaan.

Tässä on vain pari positiivista esimerkkiä sote-palveluistamme. Palvelut tekee henkilöstömme, ja lopulta juuri henkilöstön riittävyys ratkaisee, kuinka hyviä ja toimivia palvelumme ovat.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat koko maassa joutuneet todella koville erityisesti koronapandemian seurauksena viimeisen lähes parin vuoden ajan. Kuten tasavallan presidentti Niinistö sen muotoili sota-ajan pääministeri Winston Churchilliä mukaillen: Harvoin on niin moni ollut kiitollisuudenvelassa niin harvoille. Olen täysin samaa mieltä.

Minusta oli hienoa, että tasavallan presidentti päätti tänä vuonna muuttaa itsenäisyyspäivän vastaanoton kaavaa niin, että juhliin olisi kutsuttu terveydenhuollon henkilöstöä kunnioituksesta heidän tekemäänsä työtä kohtaan. Terveydenhuollon henkilöstö olisi itsenäisyyspäivän juhlan ansainnut. On todella harmi, ettei juhlaa voida järjestää pahentuneen koronatilanteen vuoksi.

Tasavallan presidentin kanslian mukaan asia ei onnistu edes koronapassia hyödyntäen, sillä laki jättää aukon, joka estää vaatimasta ja tarkastamasta koronapassia julkisyhteisön virallisissa tilaisuuksissa. Tässäkin on hölmö byrokraattinen rajoite.

Kirjoitin jo syyskuussa, että koronapassia koskeva lainsäädäntö tulisi saada valmiiksi mahdollisimman nopeasti, jotta se voidaan pitää keinovalikoimassa siltä varalta, että laajoihin rajoituksiin jouduttaisiin uudestaan turvautumaan. Helsinki testasi koronapassia hyvin tuloksin. On kurjalla tavalla symbolista, että toimettomuus asiassa vaikuttaa nyt jopa yhteen kansakuntamme itsenäisyyden juhlinnan näkyvimpään osaan.

Paheneva koronatilanne ja vaikeudet koronapassin käyttöönotossa eivät saa himmentää itsenäisyyspäivän juhlinnan ydintä. Juhlistetaan kukin tahoillamme maamme itsenäisyyden lisäksi heitä, jotka ovat joutuneet ottamaan koronakriisin iskun vastaan kovimmin.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 5.12.2021.