28.5.2022
Säännöllisesti kaupunkipolitiikassa – ja politiikassa laajemminkin – ponnahtaa esiin ehdotuksia uusista veroista tai maksuista tai jo olemassa olevien korottamista. Usein niillä esitetään vastattavan todelliseen tai kuvitteelliseen ongelmaan.
Onpa asiasta vanha julkisen vallan toimintaa kuvaava vitsikin: ”Jos se liikkuu, verota sitä. Jos se yhä liikkuu, sääntele sitä. Ja jos se lakkaa liikkumasta, tue sitä.”
Tuore esimerkki liittyy kiinteistöverotukseen, jota valtio on uudistamassa. Jokunen viikko sitten käsittelimme uudistusta koskevan lausunnon kaupungin toimielimissä.
Tänä vuonna Helsingissä yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,93 prosenttia ja vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,41 prosenttia. Toistaiseksi Helsingille suotuisan talouskehityksen ansiosta veroprosentit on voitu pitää sallitulla alarajalla.
Pääkaupunkiseudun muuta maata korkeampi tonttien hinta eli verotusarvo heijastuu kuitenkin maksettaviin kiinteistöveroihin. Nämä verotusarvot tulevat uudistuksessa kasvamaan entisestään. Helsingin täytyy jatkossakin pitää kiinteistövero mahdollisimman matalana. Mikäli uudistuksessa verotusarvot nousisivat, tulee kiinteistöveroprosenttia Helsingissä laskea.
Mutta ne lisäverot. Helsingin lausuntoon uudistuksesta kirjattiin vasemmistopuolueiden voimalla, että hallituksen tulisi mahdollistaa ”tyhjillään olevien” asuntojen kireämpi verottaminen. Asia on aika ajoin noussut esiin erityisesti Helsingin ydinkeskustan osalta.
Kuulostaa näppärältä, kovemmat verot ja asunnot liikkeelle!
Mutta onko sittenkään? Onko tosiaan niin, että tällaiseenkin asiaan tarvitaan uusi korkeampi vero? Onko tosiaan niin, että siihenkin on julkisen vallan sekaannuttava, missä käytössä ihminen omistamaansa asuntoa pitää? Pitääkö helsinkiläistä rangaista siitä, että hän esimerkiksi ulkomailla työskennellessään pitää täällä asuntoa, joka kaupungin papereissa näyttäytyy tyhjältä? Vastaukseni näihin kaikkiin kysymyksiin on: ei.
Helsinkiläisten täytyy voida päättää, millaisessa käytössä heidän omaisuutensa on ilman, että joutuu miettimään ylimääräisiä veroseuraamuksia. Kaupungin ei pidä tähän määräänsä enempää puuttua, puhumattakaan valtiosta. Ideologioissa on eroja.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Helsingin Uutisissa 28.5.2022.
8.5.2022
Kevät on täällä. Hiekoituksia puhdistetaan kaduilta ja ilma on muuttunut lämpimämmäksi. Suomenlahti on vapautunut jäistä.
Lisääntyvä lämpö ja valo saavat ajatukset kulkeutumaan kesään ja kesärientoihin. Jäästä vapaa meri houkuttelee retkeilemään ja nauttimaan rannoilla ja vesillä liikkumisesta.
Helsingin ehdoton valttikortti on sen sijainti meren rannalla. Viime vuosina siitä on haluttu saada entistä enemmän irti. Edellisellä valtuustokaudella merellisyys ja sen kehittäminen nostettiin yhdeksi kaupungin kärkihankkeista.
Merellisen Helsingin kehittäminen on edistynyt hyvin. Viime kaudella avasimme muun muassa uusia saaristokohteita virkistyskäyttöön sekä kehitimme vesiliikenneyhteyksiä. Vallisaaressa vuonna 2021 toteutettu Helsinki Biennaali edisti osaltaan kansainvälisesti vetovoimaisempaa Helsinkiä.
Viime syksynä kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian, johon kirjattiin, että merellisen Helsingin kehittämistä jatketaan. Työtä jatketaan kunnianhimoisesti merellisiä yhteyksiä, rantareittejä, laitureita ja tukikohtia parantaen sekä merellistä yrittäjyyttä edistäen. Helsinkiä ympäröivien saarten palveluja on tarkoitus kasvattaa, jotta entistä useampi vierailija voisi niistä nauttia.
Merellisyyden kehittämiseen liittyvissä tavoitteissa otetaan huomioon sekö virkistykseen, luontoarvoihin että yrittäjyyden ja matkailun edistämiseen liittyvät tekijät. Tavoitteena on hyödyntää luontoa ja ympäristöä kestävällä tavalla. Haluammehan, että tulevatkin kaupunkilaiset voivat nauttia Helsingin merellisyydestä.
Kiinnostuksesta ja tarpeesta merellisen Helsingin kehittämiseen kertoo myös se, että osallistuvan budjetoinnin ehdotuksissa oli paljon merellisiä kehitysehdotuksia, jotka saivat paljon kannatusta. Yksi niistä koski rantautumis- ja laituripaikkoja kaupunkiveneille ja pienveneille sekä kanoottilaitureita lähisaariin ja Helsingin rannoille, joita toivottiin lisättävän eri puolilla kaupunkia. Parikin eri ehdotusta liittyi kutsuvenepalvelujen käyttöönottoon. Kaupunki on lähtenyt toteuttamaan näitä.
Lisäksi tulevissa puistohankkeissa ovat mukana esimerkiksi Sigurd Frosteruksen puisto rantaalueineen, Vasikkasaaren puistosuunnittelu sekä raitti- ja vesihuoltoverkoston suunnittelu. Idän opastettua rantareittiä koskevat rakenteelliset korjaukset kuten selkeämpi merkitseminen on jo saatu hyvään vauhtiin. Sompasaaresta Vuosaareen on merkitty reitti, jota pitkin liikkumalla voi nauttia meren läheisyydestä mahdollisimman paljon. Meritullintorille on tekeillä muutoksia, jotka tukevat tulevaa lauttaliikennettä.
Yksi esimerkki innovatiivisestä toiminnasta on Callboat-yhteistyö Merisatamassa. Puhtaasti sähköllä toimiva Callboat-yhteysvene Kompassitorin ja Uunisaaren välillä aloitti liikennöinnin vappuna. Uunisaaren liikennöinti on kutsupohjaista ja yhteysvene saapuu asiakkaan kutsuttua veneen. Useita muitakin vesiliikenteen reittejä avautuu toukokuun aikana eri puolilla kaupunkia.
Merellisen Helsingin kehittämisen tavoite on, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä pääkaupunkiseudun ranta-alueet ovat kaikkien käytössä oleva yhtenäinen kokonaisuus, jonka varrelta pääsee sujuvasti merelle. Tavoitteena on myös, että ympäröivän saariston tähtikohteissa on tarjolla majoitusta sekä ravintola- ja satamapalveluita, ja että ilmastokestävyys ja hiilineutraalit ratkaisut toteutuvat saariston kehittämisessä. Tähän tarvitaan kaupungin eri toimijoiden lisäksi yksityisten toimijoiden ja yritysten panosta.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 8.5.2022.
10.4.2022
Viime vuonna Helsingin kaupungin talous oli 350 miljoonaa euroa plussan puolella. Tämä saa helposti ajattelemaan: ovatko verot turhan korkeita vai palvelut heikosti rahoitettuja? Molempiin kysymyksiin on viime vuosina vastattukin myös kyllä. Palveluihin on panostettu ja veroja laskettiin viime valtuustokaudella. Tähän suuntaan on syytä myös jatkaa, kun kriiseistä ja isoista muutoksista päästään eteenpäin.
Mutta sukelletaan lukuihin ja niiden taustoihin vähän syvemmin.
Positiivista on, että verotuloja kertyi viime vuonna lähes 200 miljoonaa enemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Elämä, toimeliaisuus ja yrittäjyys ovat palautuneet pandemiasta.
Toisaalta kaupungin menot ylittivät talousarvion 219 miljoonalla eurolla. Ylityksen taustalla oli pääasiassa koronapandemiasta johtuneet ylimääräiset kustannukset, kuten testausten järjestäminen. Valtion kunnille maksamat koronakompensaatiot tasapainottivat tilannetta Helsingissä vuoden 2021 osalta. Tänä vuonna talouteemme tuo epävarmuutta koronan lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Sen vaikutukset koko Euroopan talouteen ovat arvaamattomat.
Helsingin talous on siis vahva, mutta siihen kohdistuu myös yhä uusia paineita. Reunaehtoja kaupungin taloudelle asettavat monet muutokset, kuten esimeriksi kaupungin reipas kasvu, sote-uudistus, ikääntyneiden ja nuorten määrän kasvu sekä välttämättömät ilmastotoimet.
Menopaineet voivat olla siis seurausta positiivisistakin kehityskuluista kuten ihmisten muuttohaluista Helsinkiin ja lasten syntymisestä. Negatiivisia paineita edustaa puolestaan sote-uudistus, joka ei vain niukista helsinkiläisten sotepalveluita vaan myös vie käytöstämme huomattavan osan nykyisiä verotulojamme. Tämä vaikuttaa ikävästi erityisesti investointikykyymme.
Kasvava kaupunki tarvitsee lisää palveluita, infrastruktuuria, rakennuksia ja asuntoja. Juuri investointitarpeet ovat syy siihen, että pullealta näyttävä tulos ei turhan pullea olekaan.
Viime vuoden tilinpäätöstiedoista käy ilmi, että kaupungin investoinnit pysyivät edelleen ennätyskorkeina. Investointeihin käytettiin 890 miljoonaa euroa, mikä oli kaikkien aikojen toiseksi korkein taso. Vain hyvä taloustilanne ja vahvat tulokset mahdollistavat meille näin korkean investointitason.
Kaupunki on investoinut viime vuosina erityisesti kouluihin ja päiväkoteihin, uusien asuinalueiden esirakentamiseen sekä katujen ja liikenneväylien uudisrakentamiseen ja perusparantamiseen.
Vahvaa taloudellista tilannetta ei voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan sen säilyttämiseksi on tehtävä jatkuvasti töitä. Tämä on yksi painopisteitä myös syksyllä hyväksytyssä kaupunkistrategiassa.
Haemme kaupungin menoihin liikkumavaraa pyrkimällä entistä kunnianhimoisemmin tehokkuuteen ja parempaan panos-tuotos-suhteeseen kaupungin kaikessa omassa toiminnassa ja palvelutuotannossa. Vuoden alusta käynnistettiin myös erillinen pormestari Vartiaisen johtama tuottavuusryhmä, jossa etsitään jatkuvalla syötöllä kohteita, joissa tuottavuutta on mahdollista parantaa.
Kaupungin oman talouden ”vipujen” säätämisellä on kuitenkin aina vain rajallinen vaikutus. Paras mahdollinen resepti vaikuttaa kaupungin menestykseen ja talouden vahvuuteen on se, että Helsingissä riittää työtä, yrittämisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia kaikille helsinkiläisille. Vain siten myös tulevaisuudessa palveluihin ja investointitarpeisiin riittää varoja ja verorasitus voidaan pitää kohtuullisena.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Töölöläisessä 10.4.2022.
