8.1.2023
Yksi suurimpia ilon aiheita politiikassa ovat hetket, jolloin voi huomata tehdyillä päätöksillä ja työllä olevan konkreettista merkitystä. Helsingissä on päätetty tavoitella asunnottomuuden poistamista vuoteen 2025 mennessä. Tämä kunnianhimoinen tavoite on yksi Helsingin laajan ja monipuolisen kaupunkistrategian konkreettisimpia tavoitteita. Sen eteen on tällä valtuustokaudella tehty määrätietoisesti työtä ja tulokset ovat lupaavia.
Asunnottomien määrä on vuodesta 2019 vuoteen 2022 laskenut 47 prosenttia yksinasuvien ja 38 prosenttia perheellisten kohdalla. Asunnottomuuden kovana ytimenä voidaan pitää pitkäaikaisasunnottomuutta. He ovat ihmisiä, jotka tarvitsevat myös erityisen paljon tukea. Pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt Helsingissä vuodesta 2019 nykyhetkeen 24 prosentilla.
Kun katsoo prosenttien taakse, voi sanoa karkeasti, että kolme vuotta sitten meillä oli Helsingissä noin kuusisataa pitkäaikaisasunnotonta, kun viime vuonna heitä oli neljä ja puolisataa. Tänä vuonna tavoite on päästä alle neljään sataan.
Työ pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi on työtä hyvinvointiyhteiskunnan ytimen eteen. Elämän muita haasteita on hankalaa ja jopa mahdotonta ratkaista, jos ei tiedä missä nukkuu seuraavan yönsä. Siksi on niin tärkeää, että jokaisella on oma koti, nimi ovessa. Paikka, jossa on mahdollisuus pysähtyä, rauhoittua ja kerätä voimia, elää ja rakentaa elämää.
Helsingissä jatkamme määrätietoisesti työtä tämän tavoitteen eteen. Ehkäisemme häätöjä, rakennamme asuntoja ja tuettua asumista asunnottomille, tarjoamme tukea sekä asumiseen että muihin sosiaalisiin ongelmiin.
Nykyisellä hallituksellakin on ollut asetettuna tavoitteita asunnottomuuden puolittamiseksi. Valitettavasti valtakunnallisesti työ ei ole edennyt tavoitteiden mukaan. Hieman nurinkurisesti ympäristöministeriön asunnottomuusohjelmakin päättyi nyt vuoden vaihteessa. Eikä uutta ole tehty.
Vaikka vaalit ovat tulossa, se ei tarkoita, että fokus ja työ saisi katketa. Erityisen hankalaa tämä on tilanteessa, jossa asunnottomuuden hoidon vastuu sote-uudistuksen takia jakautuu moniin käsiin – alueille ja kaupungeille. On hyvä, että asuntoministeri päätyi sentään syksyllä asettamaan selvityshenkilö tekemään esityksensä asunnottomuuden vähentämiseksi. Tätä esitystä odotamme tammikuun lopulla.
Viimeinen vuosikymmen asunnottomuustyötä on osoittanut, että tavoite asunnottomuuden poistosta on mahdollista saada toteutumaan. Viimeisten vuosien aikana olemme panneet Helsingissä asiaan myös vauhtia.
Tulevan hallituksen asetettava tavoitteeksi pitkäaikaisasunnottomuuden poisto Suomesta. Se on mahdollista, mutta ennen kaikkea se on oikein.
7.1.2023
HBL har under de senaste veckorna gjort ett bra jobb med att presentera de olika partiernas linjer för den kommande valperioden. En av de frågor som ställts till partiledarna har varit deras inställning till en sänkning av inkomstskatten.
Svaret på denna fråga säger en hel del om de olika partiernas åsikter om ekonomin. Kanske kan svaret på frågan ses även som ett bredare uttalande om huruvida staten anses vara en bättre användare av medel än individen.
Traditionellt har Samlingspartiet och SFP setts som de klara borgerliga alternativen. På senare tid har Rörelse Nu också försökt att ta upp något av samma borgerliga mark. Det är därför mycket förvånande att både Anna-Maja Henriksson från SFP och Hjallis Harkimo från Rörelse Nu i intervjuer med HBL svarade negativt på frågan om sänkning av inkomstskatten.
Harkimo meddelade direkt att han var emot en sänkning av inkomstskatten och Henriksson konstaterade att den rätta tidpunkten för en sänkning av inkomstskatten kan vara mot slutet av nästa valperiod. Så svaret, som var förklätt som ett positivt svar, var faktiskt ett negativt svar.
De borgerliga väljarna kan också ibland uppvaktas av Centerpartiet och Sannfinländarna. Centern har förlorat all trovärdighet i den ekonomiska politiken till följd av sin misslyckade valperiod som finansministerparti. Sannfinländarnas ekonomiska linje är inte trovärdig och i synnerhet när det gäller strukturpolitiken är deras linje egentligen ofta vänster.
Det är därför mycket troligt att Samlingspartiet kommer att vara det enda borgerliga alternativet i vårens riksdagsval. Detta är något som alla borgerliga väljare bör tänka på.
Opinionsartikeln har publicerats i HBL den 4.1.2023
2.1.2023
Hyvää alkanutta vuotta 2023!
Alkanut vuosi tulee olemaan Suomen kannalta merkittävä. Yksi vuoden tärkeistä merkkipaaluista ovat kevään eduskuntavaalit. Niihin on tänään tasan kolme kuukautta.
Olen itse ehdolla siksi, että uskon tässä ajassa eduskunnan tarvitsevan ratkaisukeskeisiä päättäjiä, jotka keskittyvät enemmän asioiden hoitoon kuin kauhisteluun tai julistamiseen – ja kuntoon saatettavia asioitahan riittää:
Toinen toistaan painavammat asiantuntijapuheenvuorot valtionvarainministeriöstä valtion taloudelliseen tutkimuskeskukseen ovat todenneet, että nykyinen velkaantumistahti ei voi jatkua. Liian usein tuntuu unohtuvan, että julkisen talouden kestävyys on se peruskallio, jonka varaan kaikki julkisesti rahoitettu hyvinvointi rakentuu. Kestävä valtiontalous myös on mitä suurimmissa määrin turvallisuuskysymys.
Kun nykyisessä tilanteessa Suomen lainanotto on viritetty äärimmilleen, ei tulevaisuudessa ole samanlaista kykyä käyttää lainaa työkaluna turvallisuuden varmistamiseen tai talouden shokkien torjuntaan. Suunta on kuitenkin mahdollista kääntää. Ei ole luonnonlaki, että valtion täytyy velkaantua holtittomasti.
On omalla tavallaan paradoksaalista, että samaan aikaan kun julkisen talouden kanssa on painettu silmät ummessa kaasua, luottamus monien peruspalveluiden luotettavuuteen horjuu. Aivan viime viikkoinakin olemme painineet esimerkiksi päivystysten toimivuuden kanssa – vain yhtenä esimerkkinä sote-palveluista. Myös koulun onnistuminen perustehtävässään tai Suomen pärjääminen globaalissa osaamisen kilvassa herättää huolta. Suomalaisten tulee voida luottaa siihen, että perusasiat toimivat. On pystyttävä parempaan.
Julkisen talouden lisäksi yhä tiukempaa on monen omassa taloudessa. Nopea hintojen nousu iskee lovea ostovoimaan ja korkojen nousu osuu tuntuvasti moniin asuntovelallisiin. Ihmiset kyllä hoitavat taloutensa myös niukempana aikana, kunhan työmahdollisuuksia on ja verorasitus pidetään kohtuullisena. Pistemäisen tukipolitiikan sijaan verotuksen suunta on saatava alaspäin.
Talouskysymysten lisäksi yksi tulevaa vuotta ja vaaleja määrittävä tekijä tulevat olemaan turvallisuuskysymykset. NATO-jäsenyys on saatava maaliin ja Suomesta rakennettava alusta asti aktiivinen ja vastuunsa yhteisestä turvallisuudesta kantava NATO-maa. Myös muuta varustautumista ja varautumista tulee jatkaa määrätietoisesti.
Yhtä lailla huomiota vaatii sisäinen vakaus ja turvallisuus. Oikeusvaltion kaikkien osien on toimittava luotettavasti ja tehokkaasti. Erityisenä huolena on orastava jengiytyminen, jonka uhka tunnistetaan jo laajasti. Sen torjumiseen tarvitaan koko työkalupakki – kovat ja pehmeät keinot. Työn integraation onnistumiseksi ja segregaation torjumiseksi on oltava vahvaa. Samaan aikaan jokainen rikos on selvitettävä ja rangaistusten oltava sellaisia, että ne tuntuvat.
Usein sanotaan, että Helsinki kyllä pärjää tilanteessa kuin tilanteessa. Juuri nyt sen varmistaminen vaatii kuitenkin työtä myös valtakunnan tasolla. Sen varmistaminen on meidän helsinkiläisten poliitikkojen tehtävä.
Nykyisessä tehtävässäni apulaispormestarina olen uudella, konkreettisemmalla tavalla nähnyt, miten merkittävästi valtakunnan tason päätökset vaikuttavat Helsingin ja helsinkiläisten pärjäämiseen. Nyt vielä kaksin kerroin enemmän, kun päätöksenteko ja rahoitus sote-kysymyksissä on eilen siirtynyt valtion käsiin.
Päästäkseni tekemään töitä näiden tavoitteiden eteen olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Lähtisitkö mukaan laittamaan Suomen asioita kuntoon? Laita viestiä!
