17.12.2024
On vuoden pimein aika, mutta Helsingin kadut ja torit loistavat valoa ja kuhisevat elämää. Joulunajan tapahtumat ja tilaisuudet tuovat meidät yhteen ja saavat meidät virittäytymään joulun tunnelmaan. Eikä yhteentulemisen tunnelma koske vain meitä kaupunkilaisia, vaan myös vierailijoita ja matkailijoita.
Helsingistä muodostuu vuosi vuodelta hienompi joulukaupunki, jossa erityisesti kirkkaana pakkaspäivänä on aitoa talven taikaa.
Helsingin joulukauteen kuuluu lukuisia tapahtumia. Kausi avattiin marraskuun lopulla joulun avajaisparaatilla. Nyt perjantaina kaupungin täytti puolestaan perinteinen Luciakulkue. Helsingin kirkot ovat täyttyneet kauneimmista joululauluista ja erilaisista joulukonserteista. Työ-, kaveri- ja harrastusyhteisöissä vietetään pikkujouluja.
Töölönkin oma jouluperinne on vahva. Töölöntoria kaunistaa Töölö-Seuran järjestämä joulukuusi, jonka valot sytytettiin ensimmäisenä adventtina kuusijuhlassa.
Kaikki nämä tapahtumat ovat enemmän kuin vain päältä päin näkee. Ne ovat muistutuksia siitä, kuinka tärkeää on löytää iloa ja valoa vuoden pimeimpänä aikana. Kun Aleksanterinkadun valot syttyvät ja Luciakulkue vaeltaa läpi kaupungin, Helsinki herää henkiin. Se sykkii juhlaa ja yhteisöllisyyttä.
Yksi joulunajan kiintopisteistä on tietenkin Tuomaan markkinat. Senaatintorille levittäytyvät kojut ja valoketjut eivät tarjoa vain upeita lahjaideoita ja uusia hittipuuroja kaupunkilaisten iloksi, vaan ne myös vetävät kansainvälistä huomiota. Tänä syksynä CNN listasi Tuomaan markkinat yhdeksi maailman parhaista joulumarkkinoista. Tästä kaupungin elinvoiman osoituksesta voimme kaikki iloita, myös siksi, että se tuo tänne myös matkaajia. Meidän markkinamme eivät kalpene keskisen Euroopan tunnetumpien markkinoiden rinnalla!
Tällä viikolla Tuomaan markkinoilla vietettiin lasten aamua, jonne päiväkotilaisia oli kutsuttu nauttimaan markkinatunnelmasta ja tonttutansseista. Me pormestariston jäsenetkin löysimme itsemme karusellista pyörimästä. Tällaistakin nimenomaan lapsille suunnattua perinnettä Helsinki tarvitsee ja sitä olisikin hyvä jopa vahvistaa tuleville vuosille.
Joulun henki Suomessa ei rajoitu pelkästään Helsinkiin, vaan Suomi on kansainvälisesti tunnettu joulumatkailumaa. Lappi on tästä tietysti paras esimerkki. Pohjoisessa sesonki on juuri nyt kiivaimmillaan ja Rovaniemelle laskeutuu ihan tavallisena arkipäivänäkin pitkälle kolmatta kymmentä lentoa.
Lapin kohteiden kapasiteetti alkaakin jo tulla jopa vastaan. Ehkä tulevaisuudessa yhä useampi matkailija pysähtyy ensin Helsingissä – nauttimaan kaupungin tarjonnasta ennen kuin jatkaa matkaansa pohjoiseen. Lapin menestys ei ole meiltä pois, mutta voisimme yhdessä houkutella maailmalta yhä enemmän matkailijoita kokemaan koko Suomen joulun taika.
Joulu Helsingissä on ennen kaikkea sydänten juhla. Se tuo valoa ja lämpöä niin kaduille kuin koteihin. Toivon, että me kaikki voimme joulun pyhinä pysähtyä hetkeksi, nauttia juhlatunnelmasta ja jakaa iloa toisillemme.
Toivotan hyvää ja rauhallista joulua jokaiselle Töölöläisen lukijalle!
Julkaistu 15.12.2024 Töölöläisessä kolumnina.
25.11.2024
Kaupunginhallitusryhmät ovat saavuttaneet sovun ensi vuoden budjetista. Olen tästä erittäin tyytyväinen. Verot eivät nouse, kaupunkilaisille tarjottavia palveluita parannetaan ja kaupungin tekemän työn tuottavuus paranee.
Kokoomukselle oli näissä neuvotteluissa erityisen tärkeää suojata veronmaksajien lompakkoa veronkorotuksilta ja yltiöpäiseltä velkaantumiselta, sekä turvata kaikkein keskeisimpien palveluiden rahoitus. Vaikka muilla puolueilla oli jossain määrin erilaiset tavoitteet, niin neuvottelut käytiin hyvässä hengessä.
Lopulliseen budjettisopuun sitoutuivat kaikki kaupunginhallituksessa edustetut puolueet. Lopputulos on hieno osoitus Helsingin poliittisen kulttuurin kyvystä tehdä asioita yhdessä sopien. Yhdessä tehden voidaan varmistaa, että kaikki näkökulmat tulevat parhaiten huomioiduksi kaupungin päätöksenteossa.
Suurimmat lisäpanostukset tehdään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Tämä on perusteltua. Itse ainakin näen, että laadukas koulutus on kiistatta tulevaisuustoimi, jolla on vaikutuksensa yksilön oppimisen lisäksi myös yleiseen yhteiskunnan kestävyyteen. Esimerkiksi koulutuksen merkitystä segregaation ehkäisyssä ei tule vähätellä. Koulutuksen rahoitusta vahvistetaan tämän vuoden talousarvioon nähden 93 miljoonalla eurolla. Tämän osana tehdään erillinen korvamerkitty panostus painetun oppimateriaalin hankintaan.
Pienenä win-win henkisenä nostona päätimme kirjastojen omatoimiaukioloaikojen laajentamisesta. Tämä parantaa kirjastopalveluiden saatavuutta ja säästää henkilöstökustannuksissa. Toinen hieno tuottavuuspäätös oli sopimus prosessista, jolla haetaan lisää tehokkuutta kaupungin asuntojen yhteydessä olevien liiketilojen vuokraukseen. Tyhjillään olevat tilat eivät ole kenenkään etu.
Sosiaali- ja terveyspuolella Helsingissä on jatkossa valtakunnallista hoitotakuuta kireämpi hoitotakuu, jossa hoitajan pakeille pääsee kiireettömissä asioissa 14 vuorokauden aikana ja lääkärille hoitotakuu on 30 vuorokautta. Kiireellisissä tilanteissa luonnollisesti vielä paljon nopeammin. Lisäksi on sovittu määrätietoisesti edettävän kohti yleisesti hyvänä pidettyä terveydenhuollon omatiimimallia.
Kaupunkiympäristön puolella varaudutaan muun muassa tuleviin lumitalviin tekemällä lisäpanostus talvikunnossapitoon ja panostetaan ydinkeskustan turistialueiden kesäkauden viihtyisyyteen. Kulttuurin toimialoilla kasvatetaan järjestöavustuksia.
Pienempänä, mutta kuitenkin merkittävänä päätöksenä kaupunki käynnistää kahden uuden vetovoimaisen teemaleikkipuiston suunnittelun. Tässä kunnianhimon taso halutaan pitää korkeana. Töölönlahden puiston hienosti onnistunut remontti osoittaa, että kaupungissa todella on tilausta sellaiselle oleskelutilalle, jossa voi viettää aikaa perheensä kanssa.
Sisällön ohella budjettisovussa on meillä helsinkiläisillä periaatteellista aihetta tyytyväisyyteen. Kaupunkia kehitetään Helsingissä yhdessä tehden pitkäjänteisesti, ei repien ja riidellen.
Julkaistu 17.11.2024 Töölöläisessä kolumnina.
Esplanadin kavennuskokeilu on ohi ja paraikaa järjestelyitä puretaan. Korkea aikakin. Kantakaupungin elinvoiman lisääntymisellä perusteltu uudistus ei näkynyt ainakaan yrittäjien liikevaihdon lisääntymisenä. Autoliikenteen jonoutuminen ja pelastusajoneuvojen viiveet sen sijaan lisääntyivät kyllä. Jälkipolville jäi muistoksi myös pyörätien asfaltin poistosta naarmuuntuneet katukivet. Joku voisi todeta, että mitä minä sanoin.
Kokoomus oli alusta alkaen kriittinen kokeilulle. Itse olen kaupunginhallituksessa esittänyt, että erityisen kielteisesti on syytä suhtautua Esplanadin kulttuurihistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja loukkaaviin ratkaisuihin kuten mukulakivetyksen peittämiseen asvaltilla.
Ydinkeskustan liikennettä koskevat ratkaisut ovat olleet liikenteen sujuvuuden kannalta epäonnistuneita. Autoilu, kävely, pyöräily ja julkinen liikenne on turhaan asetettu toisiaan vastaan. Kun huolella tehdään, kaikkien intressit voidaan huomioida suunnittelussa.
Tulevana kesänä tulemme näkemään, että viihtyisä esplanadi on mahdollista saavuttaa kaistoja poistamatta. Kokoomuksen esityksestä ensi kesälle on varattu erillinen määräraha keskustan viihtyisyyden varmistamiseksi muun muassa penkein ja istutuksin.
Ajatus keskustan mahdollisimman hyvästä käveltävyydestä on hyvä. Samaan aikaan on varmistettava, että keskustassa asuvilla ja asioivilla on mahdollista liikkua tarvittaessa myös autolla. Keskustamme ei valitettavasti ole niin vetovoimainen, että yksi liikkumismuoto olisi varaa kokonaan sulkea pois.
Edelleen mielessä kannattaa pitää myös ajatus autoliikenteen viemisestä maan alle. Vaikka osa poliitikoista on halunnut siivota keskustatunnelin pois julkisesta keskustelusta, sille on edelleen kannatusta helsinkiläisten keskuudessa. Tämä näkyy säännöllisesti saamissani palautteissa.
Tuorein ja toteutuskelpoisin ideana on jo olemassa olevan huoltotunnelin läpiajokäyttö. Kaupungin budjettineuvotteluissa sovittiin, että kaupunki teettää perusteellisen selvityksen siitä, millä edellytyksillä voitaisiin mahdollistaa keskustan huoltotunnelin käyttö myös läpiajoväylänä.
Kokoomuksen linja on selkeä. Kaupungissa tulee tehdä tasapainoisempia päätöksiä ja huomioida kaikki liikkumismuodot.
Julkaistu 20.11.2024 Helsingin uutisissa kolumnina.
