21.10.2024
Katutyöt ovat viime vuosina koetelleet kaupunkilaisten hermoja vielä tavallistakin enemmän. Erityisesti Mannerheimintien kolmevuotinen suururakka on pistänyt kulkureitit uusiksi aivan kaikilla kulkumuodoilla, mutta myös pienempiä urakkoja tuntuu olevan joka kadun kulmalla.
Eräs vääräleuka on lohkaissut minulle ”Kaupunki näyttää siltä kuin sitä laitettaisiin kiireellä kuntoon olympialaisia varten, mutta ilman kiirettä ja olympialaisia.” Tämä on tietysti kärjistys, mutta siinä on valitettavasti totuuden siementä.
Kaupunkimme kasvaa ja kehittyy, ja katutyöt ovat väistämätön osa tätä kehitystä. Lisäksi on selvää, että vanhaa kaupunkia on kunnossapidettävä. Mutta katutöiden ei tulisi häiritä arkea enemmän kuin on välttämätöntä. Erityisen raivostuttavaa on nähdä pitkittyvä katutyömaa, jossa työn kanssa ei tunnu olevan mitään kiirettä.
Olemme kaupungissa päättäneet ottaa käyttöön uusia keinoja, joilla voimme paremmin hallita katutöiden vaikutuksia kaupunkilaisten arkeen. Yksi näistä ratkaisuista on juuri tehty päätös nostaa katutyömailta perittäviä maksuja huomattavasti. Kaivutöistä perittävä päivätaksa oli aiemman hinnaston mukaan korkeintaan 120 euroa, mutta uudistuksen jälkeen se voi nousta ydinkeskustan työmailla 371 euroon.
Tarkoitus ei ole tietenkään kiusata remonttien tekijöitä, teleoperaattoreita tai muita kadun katkaisun vaativia toimijoita. Tällä uudistuksella kannustamme pitämään työmaiden koot pienempinä ja varmistamaan, että ne valmistuvat nopeammin. Kun työmaat saadaan hoidettua tiiviimmin ja tehokkaammin, haitat vähenevät ja kaupunkilaisten arki sujuvoituu. Kyse on siitä, että kaupunkilaisten arjen hankaloitumisesta peritään haittaa vastaava kustannus.
Hintaohjaus on kuitenkin vain yksi työkalu ja muutakin voidaan tehdä. Toistaiseksi kaupungilla ei ole ollut esimerkiksi keinoja pakottaa eri toimijoita tekemään kadun avaamista vaativia töitään samanaikaisesti. Tähän toivomme muutosta.
Hallitus tekee paraikaa katujen kunnossapidon lainsäädännön uudistusta, jonka yhtenä muutoksena odotamme mahdollisuutta rauhoittaa katu katutöiltä määräajaksi. Tämä tarkoittaisi, että saisimme mahdollisuuden pakottaa eri toimijat, kuten sähköverkko- ja teleyhtiöt ajoittamaan katutyönsä samaan aikaan. Vastaava malli on käytössä muun muassa Ruotsissa.
Taksauudistus tai kadun rauhoittaminen koskee yksityisiä toimijoita, mutta myös kaupungin omissa hankinnoissa kiinnitämme nyt erityistä huomiota katutöiden kestoon. Mannerheimintie ei ole viimeinen suuri katuremontti kaupungissa, mutta tulevat remontit eivät voi venyä kuin Mannerheimintie.
Keskeisten kulkuväylien katutöitä on jo normaaliolosuhteissa tehtävä useammassa vuorossa. Työvoimaa on muutoinkin oltava tarpeeksi, että remontti etenee ripeästi. Nopeampi katutyö saattaa tarkoittaa korkeampia välittömiä kustannuksia kaupungille. Mutta kun huomioidaan katutöiden kaupunkilaisille ja kaupungissa toimiville yrityksille aiheuttama haitta, muuttuu kannattavuustarkastelu olennaisesti. Kaiken kaikkiaan tavoitteenamme on sujuva ja elinvoimainen kaupunki, jossa kehitystyö ei häiritse tarpeettomasti arkea. Katutöitä tarvitaan vanhan ylläpitämiseksi ja kaupungin kasvun vuoksi. Kaupunkilaiset ovat osoittaneet ymmärrystä ja kärsivällisyyttä katutöiden keskellä. Vähintä mitä me päättäjät voimme tehdä on pyrkiä minimoimaan katutöiden vaikutukset.
Julkaistu 20.10. Töölöläisessä kolumnina.
24.9.2024
Viime aikoina Helsingissä ja erityisesti Töölössä on puhututtanut munkkiniemenbaanaksi kutsuttu pyörätiehanke. Hankkeen tarkoitus on sinänsä hyvä: parantaa pyöräily-yhteyttä Länsi-Helsingistä keskustaan.
Toissa viikolla kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi hankkeen muilta osin, mutta palautti sen valmisteluun Humallahden kohdalle suunnitellun sillan osalta. Hankkeen käsittely jatkuu seuraavaksi kaupunginhallituksessa.
Kokoomus olisi ollut valmis hautaamaan Humallahden sillan suunnitelmat jo tässä vaiheessa. Esitimme lautakunnassa, että Munkkiniemenbaanan yleissuunnitelman olisi palautettu valmisteluun siten, että Humallahden sillan sijaan baana kulkee Paciuksenkadun vaihtoehdon mukaisesti.
Lisäksi halusimme, että jatkovalmistelun aikana olisi selvitetty keinoja lisätä Laajalahden aukion liikenneturvallisuutta ja turvata alueen luonne munkkiniemeläisten vapaana oleskelualueena.
Helsinki on sitoutunut kehittämään pyöräilyä ja parantamaan liikenteen sujuvuutta. Pyöräilyn olosuhteiden parantaminen ja uusien pyöräreittien rakentaminen on sinänsä kannatettavaa. Polkupyöräily on tärkeä ja kasvava kaupunkilaisten liikkumismuoto, ja sen olosuhteita on syytä kehittää.
Samalla kuitenkin on muistettava, että Helsinki on laajalle levittyvä kaupunki, jossa liikkuminen on monimuotoista. Keskustaan on päästävä kaikilla liikkumisen tavoilla, olipa kyseessä sitten autoilu, julkinen liikenne, kävely tai pyöräily. Kaikessa kehittämisessä on kyse kohtuudesta ja yksittäisen hankkeen järkevyydestä. Munkkiniemenbaanassa ongelmat liittyvätkin nimenomaan yksittäisiin merkittäviin ongelmapaikkoihin, ei niinkään hankkeeseen kokonaisuutena.
Kaikista ongelmallisin kohta Munkkiniemenbaanan hankkeessa on Humallahden kohdalle suunniteltu silta. Sillan rakentamisen myötä kantakaupunki menettäisi yhden viimeisistä luonnontilaisista rannoistaan. Kallioiden arvo ei ole vain maisemallinen tai luonnonsuojelullinen. Nämä kallioalueet ovat helsinkiläisten kaupunkilaisten virkistysalueita, ja niiden säilyttäminen on tärkeää kaupungin asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tämä painaa vaakakupissa enemmän kuin yhden mäen kiertäminen.
Hanke voitaisiin toteuttaa varsin toimivana myös ilman siltaa. Reitti olisi täysin käyttökelpoinen sellaisenaan, ja pyöräilijät, jotka ovat jo tottuneet kaupungin maastoihin, varmasti pystyisivät kulkemaan tämän ylämäen kautta ilman suurempia ongelmia. Ovat pystyneet tähänkin saakka.
Toinen erikoinen kohta on Merikannontien muuttaminen pyöräilykaduksi, jossa autot joutuvat ajamaan pyöräilijöiden ehdoilla. En ole varma haluavatko pyöräilijät itsekään pyöräillä autojen ja turistibussien seassa, kun alueella olisi tilaa toteuttaa hyvät erilliset pyörätietkin. Vaikea nähdä muutoksen olevan kenenkään intresseissä.
Hankkeessa on myös paljon hyvää. Munkkiniemen aukion liikennejärjestelyt ovat tällä hetkellä sekavat ja Paciuksenkadun sillan kapea pyörätie aiheuttaa vaaratilanteita. Näihin on hankkeen yhteydessä mahdollista saada parannusta, eivätkä kustannuksetkaan ole kohtuuttomat. Koko hanketta ei pidäkään kaataa yksittäisten huonojen kohtien vuoksi.
Toivottavasti valtuutetut osaavat katsoa hanketta jäsennellysti ja yksityiskohtaisesti kun hankkeen käsittely jatkuu. Länsisuunnan pyöräilyolosuhteiden parantaminen ei vaadi kallista ja maisemaa uhraavaa siltaa.
Julkaistu 22.9. Töölöläisessä kolumnina.
30.8.2024
Terveydenhoitoon liittyvä keskustelu on jälleen ottanut kierroksia. Tuoreimpana olemme saaneet uutisia sekä hyvinvointialueiden taloudellisesta tilanteesta että HUS:n alkavista yt-neuvotteluista. Helsingissä olemme hoitaneet asioita vakaasti, eikä tiukasta sote-taloudesta huolimatta äkkijarrutuksiin ja leikkauksiin ole tarvetta.
HUS:n osalta Helsinki olisi ollut valmis panostamaan rahoitukseen useita kymmeniä miljoonia enemmän, mutta HUS:n muut omistajat eli uudenmaan hyvinvointialueet eivät tähän suostuneet. Toivottavasti syksyn aikana saadaan tilanne vielä parempaan, jotta kohtuuttomia äkkijarrutuksia ei tarvita myöskään uusmaalaisten erikoissairaanhoidossa.
Mutta sote-rintamalla kaikki ei ole vain euroja ja niukkuutta. Pystymme onneksi tekemään myös uusia innovatiivisia avauksia. Kustannustehokkuuden ja vaikuttavan hoidon yhdistäminen on mahdollista uusien toimintatapojen ja uusien teknologisten ratkaisujen avulla.
Verkkovastaanotot ja itsepalveluperiaatteella toimivat terveyspisteet eivät tietenkään ole kaikkia varten. Kuitenkin ne antavat terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden käyttää aikaansa niiden asiakkaiden kohtaamiseen, jotka ammattilaiskontaktista eniten hyötyvät.
Yhtenä erinomaisena esimerkkinä uusista innovaatioista toimii Helsingissä kokeilukäyttöön otetut itsepalveluperiaatteella toimivat terveystarkastuspisteet, joissa kaupunkilaiset voivat tehdä itselleen kattavan terveystarkastuksen ilman että heidän tarvitsee varata aikaa terveysasemalle tai jonottaa vastaanotolle. Moderneissa palvelupisteissä asiakas voi viidessä minuutissa mitata verenpaineensa, happisaturaation, sydänfilmin, lämmön, kehonkoostumuksen ja painon.
Palvelu on toistaiseksi saatavilla Kalasataman ja Vuosaaren terveysasemilla ja käyttäjäkokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Toivon että tulevaisuudessa näitä palveluita voidaan tarjota vielä laajemmin, myös esimerkiksi kirjastoissa ja kauppakeskuksissa. Terveyspalveluita pitää viedä paikkoihin, joissa ihmiset muutoinkin liikkuvat.
Hyvin toimivat terveyspalveluiden innovaatiot edistävät ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Esimeriksi näiden ”terveyskoppien” avulla helsinkiläiset voivat seurata terveydentilaansa säännöllisesti ja saada raportin tuloksista, mikä auttaa tunnistamaan mahdolliset riskitekijät jo varhaisessa vaiheessa. Tämä puolestaan vähentää kalliiden erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta, mikä on merkittävä etu niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
Tällaiset innovaatiot eivät ole vain teknologisia ratkaisuja, vaan ne ovat osaltaan myös arvo- ja asennemuutoksen ilmentymiä. Ne osoittavat, että meillä on rohkeutta kokeilla uusia toimintamalleja, jotka voivat mullistaa perinteisen tavan ajatella terveyspalveluja. Itsepalvelukopit ovat vain yksi esimerkki siitä, miten teknologia voi toimia välineenä kohti kestävämpää ja vaikuttavampaa terveydenhuoltoa. Tällaisissa uusissa avauksissa ei ole kyse vain palveluiden parantamisesta. Julkisen sektorin tulee tarjota puitteet ja mahdollisuudet tällaisille innovaatioille ja oltava myös tällä tavalla avoin uusille kumppanuuksille ja yhteistyölle yksityisen sektorin kanssa. Kokeilukäyttöön otetut kopit ovat helsinkiläisyritys MedicubeX:n hieno tuote. Toivottavasti siitä saadaan vielä vientihittikin!
Julkaistu 25.8.2024 Töölöläisessä kolumnina.
