EU on läsnä töölöläisen kivitalon yhtiökokouksessakin

Kuulun siihen joukkoon, joka taloyhtiössä kahlaa yhtiökokouspaperit huolella läpi ja syynää erityisesti remonttisuunnitelmien ja esitettyjen vastikekorotusten taustat. Syynä lienee yhtäältä se, että heti ensiasunnon hankittuani menin taloyhtiön hallitukseen ja toisaalta se, että niin moni kaupunkipolitiikan päätös kytkeytyy taloyhtiöelämään ja vastikelappuun.

Nykyisessä taloyhtiössä olen tosin jättänyt hallitushommat väliin. Eräässä yhtiökokouksessa sanoin ääneenkin, että nykyhallitus näyttää hoitavan hommaa niin hyvin, että ei tulisi mieleenkään olla ehdolla. Olkoon tämä siis samalla julkinen kiitos heille – ja jokaiselle tämän lehden lukijalle, joka laittaa taloyhtiön hallituksissa omaa aikaansa, energiaansa ja osaamistaan yhteisen asian hoitamiseen.

Harvemmin taloyhtiöelämässä tulee kuitenkaan itsekään mietittyä EU-politiikkaa ja sen vaikutuksia keskimääräiseen töölöläiseen kivitaloon. Nyt siihen on kuitenkin syytä.

Vuosi sitten moni uutislööppi kertoi kuinka suomalaisia uhkaa jopa 30 000 euron pakkoremontti. Euroopan Unionin komissiossa suunniteltiin uutta energiatehokkuusdirektiiviä. Direktiivin alustavan ehdotuksen mukaan ne asunnot, joissa energiatehokkuus oli huono, pitäisi korjata parempaan luokkaan – varsin kiireellisellä aikataululla vieläpä.

Kovimmillaan esitettiin vaatimuksia, joiden mukaan vuoteen 2030 mennessä kaikkien rakennusten olisi tullut olla energiatehokkuudeltaan vähintään F-luokassa ja vuonna 2032 vähintään D-luokassa. Yksi arvio oli, että noin 1,5 miljoonaa asuntoa olisi vaatinut energiatehokkuusremontin ja hintalappu parannuksille olisi liikkunut 21 miljardin euron suuruudessa.

Töölöläiset kerrostalot ovat keskimäärin vanhoja ja paikalleen muurattuja, eikä energiatehokkuus ole niiden suurin vahvuus. Vahvuus sen sijaan on nimenomaan rakennusten ikä. Vaikka uusien asuntojen rakentamisen päästöjä pyritään vähentämään nopeasti ja edistystäkin on tapahtunut, on uudisrakentaminen edelleen todella merkittävä päästöjen lähde. Ajan patinoimat töölöläiset kivitalot ovatkin ehtineet kuolettamaan omat rakentamisen aikaiset päästöt jo monta kertaa.

Onneksi EU-lainsäädäntöprosessin mankelissa ja eri organisaatioiden, kuten suomalaisia taloyhtiötä edustavan Kiinteistöliiton vaikuttamistyön tuloksena, komission esityksestä varsin vähän selvisi lopulta EU-lainsäädännöksi alkuperäisessä muodossaan. Hyväksytty versio direktiivistä on huomattavasti toteuttamiskelpoisempi kuin alkuperäinen esitys. Erityisen tärkeää oli, että komission esittämästä mekaanisesta energiatehokkuuden parantamisen vaatimuksesta luovuttiin.

Toimia ja yhtiökokouspäätöksiä on tulevan vuosikymmenen aikana silti luvassa: Parlamentin hyväksymässä direktiivissä kotien energiankulutuksen pitää vähentyä noin 20 % vuoteen 2035 mennessä. Keinot jäivät maiden omiin käsiin. Suomessa onkin nyt tarkka paikka katsoa, että yhtiöitä ei ajeta vähävaikutteisiin pakkoremontteihin.

Samaan aikaan direktiivi on hyvä pitää mielessä, kun tulevina vuosina tehdään suunnitellussa aikataulussa tulevia remontteja. Niissä kannattaa katsoa myös energiatehokkuuden perään ja tehdä järkeviä toimia etupainotteisesti. Se on todennäköisesti pidemmällä aikavälillä fiksua myös vastike-eurojen näkökulmasta – ja ympäristökin kiittää.

Teksti kolumnina Töölöläisessä.